työttömien lapsilla ei oikeutta päivähoitoon

Uusi laki: työttömien vanhempien lapsilla ei oikeutta päivähoitoon – poikkeuksena maahanmuuttajat
SSS-hallituksen säästötalkoot, vuorossa alle kouluikäiset lapset- tarkennan, siis kantasuomalaiset lapset

21.03.2016 02:47, 6415 lukukertaa

Uusi laki subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta astuu voimaan 1.8.2016. Se poistaa oikeuden laittaa lapsi kokopäiväiseen päivähoitoon silloin, kun molemmat tai toinen vanhemmista on kotona. Laki ei koske maahanmuuttajia.
lataus (5)

Päiväkodit monikulttuuristuvat paitsi pakolaiskriisin myötä, myös lakiuudistuksen kautta

Tähän asti vanhempien ei ole tarvinnut tehdä selvitystä päivähoidon tarpeesta. Uuden lain tullessa voimaan ensi syksynä, saa työtön kantasuomalaisperhe lapsensa päivähoitoon vain, mikäli siihen on erityinen tarve, kuten esim. perheolosuhteet tai lapsen erityistarpeet.

Suomalaisperheen tulee siis nöyrtyä ja hakea lapsestaan esimerkiksi neurologin, psykiatrin tai sosiaaliviranomaisen suositus ja jäädä kiltisti odottamaan, annetaanko armopaloja.

Saman aikaan matuperhe menee ohituskaistaa ja köllöttelee kohta jo kotisoffalla tai mokalla heimolaistensa kanssa, kun kaikki kuusi lasta ovat päiväkodissa- meidän laskuumme. Heille kokopäiväinen päivähoito on taattu, vaikka kotona olisi puoli sukua makoilemassa ilman työtä tai opiskelua.

1401 KONGO kongolais pakolainen pakolaiset pakolaislapsi (1)

Vuonna 2013 varhaiskasvatuksessa oli 15 600 maahanmuuttajataustaista lasta, mikä oli noin 7 prosenttia lasten kokonaismäärästä varhaiskasvatuksessa.



Sipilän hallituksen tekopyhät perustelut uudelle laille: lapsen etu ja vanhemmuuden vahvistaminen. Samalla kun myös ryhmäkokoja kasvatetaan uuden lain myötä, olisi mielenkiintoista kuulla, miten uusi laki on lapsen edun mukainen? Puhumattakaan tasa-arvoisuudesta.

Kustannussäästöä on SSS laskenut tällä tulevan 24-30 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi, maahanmuuton kuluihin on varattu tänä vuonna ylimääräiset 450 miljoonaa euroa. Niistä noin 30 miljoonaa on nyt sitten revitty tällä lakiuudistuksella pois kantasuomalaisperheiden lasten tasa-arvoisesta oikeudesta varhaiskasvatukseen.

Päiväkotien lastenhoitajia ja lastentarhanopettajia ei käy kateeksi. Alalle on etenkin pääkaupunkiseudulla vaikea löytää päteviä hakijoita.

Vuonna 2013 kunnallisessa varhaiskasvatuksessa oli maahanmuuttajataustaisia lapsia 15 600, mikä on noin 7 prosenttia kaikista kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa olevista lapsista. Tämä prosenttiosuus tullee nyt kasvamaan, kuten muissakin palvelusektoreissa, joissa kantasuomalaisten oikeudet on poljettu maahantulijoiden kantapäiden alle.

Tästä diskriminaatiosta ei näy juurikaan keskustelua, vaikka on selvää, että käytäntö on törkeän eriarvoistava.
paivahoito-hulkko-14840-720x380

Turvallinen kasvatusympäristö on vaarassa päiväkodeissa; ryhmäkokoja suurennetaan samalla kun maahanmuuttajalasten osuus suurenee

Kunnanvaltuustoissa käydään luultavasti keskustelua laista, ja kunnan onkin mahdollista tehdä päätös, jossa kantasuomalaisia ei rajata subjektiivisen päivähoito-oikeuden ulkopuolelle.

Maahanmuuttajat ovat sen oikeuden jo lailla itselleen saaneet SSS-pojilta joulukuussa. Todennäköisesti köyhimmät kunnat ottavan uuden lain sellaisenaan käyttöön.

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen sinänsä voi olla kannatettavaakin, mutta ei se, että laki on syrjivä ja epäoikeudenmukainen.

Kaikki tämä kasvattaa myös sitä kokonaispottia maahanmuuttoaallosta, jonka suomalaiset yhdessä maksavat, mutta joutuvat itse toisen luokan kansalaisiksi. Myös pienet lapset.



T8/MV

[email protected]

Lähteet:

http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2015/20150080

http://www.ksml.fi/teemat/sunnuntaisuomalainen/Laki-sallii-ensi-syksynä-39-lasta-ja-kolme-hoitajaa/747192