Yhdysvaltain puolustusministeriön Stars & Stripes -julkaisu tietää kertoa, että maan sotavoimien päämajassa Pentagonissa kaavaillaan Euroopassa sijaitsevien amerikkalaisten sotilastukikohtien henkilökunnan sekä tulivoiman dramaattista kasvattamista vuonna 2017.
Rahaa tähän Pentagon toivoo saavansa 3,4 miljardia dollaria eli nelinkerroin sen, mikä vuodelle 2016 oli pyydetty. Tällä summalla tuotaisiin prikaatin suuruiset, 3000–5000 sotilaan liikkuvat lisäjoukot Eurooppaan. Samalla toimitettaisiin prikaatin tarpeisiin raskasta kuljetuskalustoa ja aseistusta.
Viime vuonna tekemällään Itä-Euroopan matkalla Yhdysvaltain puolustusministeri Ash Carter ilmoitti maansa sijoittavan mm. 250 panssarivaunua, panssaroitua ajoneuvoa ja muuta sotilaskalustoa kuuteen entisen itäblokin maahan.
NATO JA VENÄJÄ sopivat vuonna 1997, ettei kumpikaan sijoita vakinaisia joukkoja tai ydinaseistusta lähelle yhteisiä rajoja.
Amerikkalaiset sanovat, ettei Pentagonin suunnitelma riko sopimusta, koska joukkojen on tarkoitus olla asemapaikasta toiseen kiertäviä, vaikka käytännön vaikutus onkin sotajoukkojen jatkuva läsnäolo, kirjoittaa The New York Times.
Vuoden 2017 määrärahoja perustellaan Venäjän toimilla ja Euroopan turvallisuustilanteen heikkenemisellä sekä ”suurvaltakilpailulla”, jonka Yhdysvallat katsoo armeijaansa kohdistuvan Venäjän lisäksi Kiinan taholta. Perusteina mainitaan myös perinteisemmät terrorismiuhat ja Islamilaisen kalifaatin Syyriaan ja Irakiin tuoma epävakaus.
Neuvostoliiton — ”virallisen” vihollisen — hajottua vuonna 1991 Nato aloitti kylmän sodan jälkeisen itälaajentumisen Jugoslavian sodalla, jossa Jugoslavia balkanisoitiin pienempiin valtioihin.
NATON LAAJENEMISTA perustellaan Naton vuoden 2010 strategisessa konseptissa tarpeella johtaa länsi-Balkanin euroatlanttista integraatiota. Balkan on strategisesti tärkeä niin Venäjälle, Turkille, Yhdysvalloille kuin Euroopan unionillekin.
Yhdysvallat käyttää puolustusmenoihin enemmän kuin seitsemän seuraavaksi eniten käyttävää valtiota yhteensä. Yhdysvalloilla on pelkästään Saksassa 174 tukikohta-aluetta (”base sites”). Kaiken kaikkiaan amerikkalaistukikohtia on noin 80 maassa ympäri maailmaa, kun taas Venäjällä on 10 tukikohtaa pääasiassa entisissä neuvostotasavalloissa. The Nation -lehdessä kirjoittavan David Vinen mukaan ei ole selviö, että amerikkalaistukikohta lisää isäntämaansa turvallisuutta; yhtä todennäköistä on, että isäntämaasta tulee vieraan vallan tai puolisotilaallisten joukkojen kohde tukikohdan sijainnin takia.
Rahaa tähän Pentagon toivoo saavansa 3,4 miljardia dollaria eli nelinkerroin sen, mikä vuodelle 2016 oli pyydetty. Tällä summalla tuotaisiin prikaatin suuruiset, 3000–5000 sotilaan liikkuvat lisäjoukot Eurooppaan. Samalla toimitettaisiin prikaatin tarpeisiin raskasta kuljetuskalustoa ja aseistusta.
Viime vuonna tekemällään Itä-Euroopan matkalla Yhdysvaltain puolustusministeri Ash Carter ilmoitti maansa sijoittavan mm. 250 panssarivaunua, panssaroitua ajoneuvoa ja muuta sotilaskalustoa kuuteen entisen itäblokin maahan.
NATO JA VENÄJÄ sopivat vuonna 1997, ettei kumpikaan sijoita vakinaisia joukkoja tai ydinaseistusta lähelle yhteisiä rajoja.
Amerikkalaiset sanovat, ettei Pentagonin suunnitelma riko sopimusta, koska joukkojen on tarkoitus olla asemapaikasta toiseen kiertäviä, vaikka käytännön vaikutus onkin sotajoukkojen jatkuva läsnäolo, kirjoittaa The New York Times.
Vuoden 2017 määrärahoja perustellaan Venäjän toimilla ja Euroopan turvallisuustilanteen heikkenemisellä sekä ”suurvaltakilpailulla”, jonka Yhdysvallat katsoo armeijaansa kohdistuvan Venäjän lisäksi Kiinan taholta. Perusteina mainitaan myös perinteisemmät terrorismiuhat ja Islamilaisen kalifaatin Syyriaan ja Irakiin tuoma epävakaus.
Neuvostoliiton — ”virallisen” vihollisen — hajottua vuonna 1991 Nato aloitti kylmän sodan jälkeisen itälaajentumisen Jugoslavian sodalla, jossa Jugoslavia balkanisoitiin pienempiin valtioihin.
NATON LAAJENEMISTA perustellaan Naton vuoden 2010 strategisessa konseptissa tarpeella johtaa länsi-Balkanin euroatlanttista integraatiota. Balkan on strategisesti tärkeä niin Venäjälle, Turkille, Yhdysvalloille kuin Euroopan unionillekin.
Yhdysvallat käyttää puolustusmenoihin enemmän kuin seitsemän seuraavaksi eniten käyttävää valtiota yhteensä. Yhdysvalloilla on pelkästään Saksassa 174 tukikohta-aluetta (”base sites”). Kaiken kaikkiaan amerikkalaistukikohtia on noin 80 maassa ympäri maailmaa, kun taas Venäjällä on 10 tukikohtaa pääasiassa entisissä neuvostotasavalloissa. The Nation -lehdessä kirjoittavan David Vinen mukaan ei ole selviö, että amerikkalaistukikohta lisää isäntämaansa turvallisuutta; yhtä todennäköistä on, että isäntämaasta tulee vieraan vallan tai puolisotilaallisten joukkojen kohde tukikohdan sijainnin takia.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Emme tietenkään ja siksi tarvitsemme NATO:a ja USA:ta takaamaan Euroopan vapaus Venäjän aggressioilta.
Kaikki Venäjän entiset ystävät ja vasallit ovat halunneet hylätä Venäjän ja siirtyneet viisaasti länsileiriin. Sopii Venäjän katsoa peiliin ja miettiä syytä tähän.
NATO ja USA takaavat vapaan länsimaailman turvallisuuden. Itä-eurooppalaisilla on vielä tuoreessa muistissa mitä tarkoitti elää Neuvostoliiton ja Venäjän tyrannian ja sorron alla ja siksi Venäjä on pidettävä kurissa.
Natoa ja jenkkejä emme tietenkään halua, koska siinä juuri on se koko pahan ydinkeskittymä.
Syyria on todennäköinen syy miksi jenkit nyt varustautuvat, koska siellä homma ei ole vielä hallussa ja Syyria pitää hajottaa.
Venäjä veti pääjoukkonsa mutta on selkeästi myös valmistautumassa 'pahan' koalition hyökkäyksen Syyriaan.
Ei kukaan halua, mutta tätä menoa ei mene aikaakaan kun Eurooppa on miehitetty Yhdysvaltalaisten toimesta. Naurettavaa vedota jatkuvasti idän uhkaan ja ummistaa silmät siltä mitä oikesti tapahtuu umpärillä. totuus on se että että Usa lisää joukkojaan jatkuvasti Euroopassa. Eilaisten 'uhkakuvien' luominen on iso osa prosessia, millä toimia yritetään oikeuttaa. Lohduttavaa on se että tämä puree vain kouralliseen urpoja, joilla ei ole mitään totuudenmukaista käsitystä asioista.
Et sitten tiedä mikä ero on NATO:n 'miehityksessä' ja Neuvostoliiton tai Venäjän miehityksessä?
Se on se että NATO-jäsenyys on VAPAAEHTOINEN.
Siksi NATO-jäsenyyttä haetaan ja jäsenyyteen ollaan tyytyväisiä. Ryssän hirmuvaltaa ei kukaan halunnut eikä siihen ollut kukaan tyytyväinen. Se ei myös ollut ollenkaan vapaaehtoista.
Putinin Venäjä on uhka jota vastaan puolustaudutaan NATO:n avulla - vapaaehtoisesti.
Iso ero on siinä että Venäjä ei miehitä Euroopaa, sen tekee Nato ja Usa, vielä aivan silmiemme edessä.
Miksi jauhat Neuvostoliitosta? Ei sillä ole mitään tekemistä tämän päivän kanssa.
Idiootimpikin tietää että ei ole litään uhkaa, kaikki on vain keksittyä paskaa, jolla haetaan hyväksyntää Usan toimille, ei heru.
Oletko sinä todella täysin sekaisin, taas kerran kysyn?? Yleensä uskotaan vähemmällä mutta sinä jatkat yhä uskomatonta jauhamista?
Kyllä palstalla jenkkien rooli maailmalla on nähty ja jo yksin asevarusteluun käytetty raha kertoo sen.
Viimeaikaikaisten tapahtumien valossa Venäjä ei ehkä sittenkään ole se suurin uhka, mutta koska uhkaa ei osata odottaa etelästä, siihen suhtaudutaan vähätellen. Varrotaas vaan, kun Turkki saa sen viisumivapautensa näiden nyt tulleiden pakolaisten lisäksi. Viisumivapauden jälkeen on helppo työntää myös nämäTurkissa pakolaisleireillä olevat tänne ja itse turkkilaiset.
Turkkilaisia täällä on ollut jo kauan.
He ovat fiksua ja ahkeraa porukkaa eikä mitään dromedaarinpissittäjiä!
Nato/usa lakkauttanut tavalla tai toisella lähes kaikkien natomaiden puolustusvoimat, täyttänyt ne omilla joukoillaan. Lisää niitä jatkuvasti, väittäen Venäjää uhkaksi.
Usa on syöpä joka syö sisältäpäin. Usa on itse asiassa romahduksen partaalla ja havittelee sotaa eurooppaan.
http://harritkiiskinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/174351-milloinka-ihmiset-heraavat-usa-haluaa-sodan-eurooppaan-omien-etujensa-tahden