Mikä on kun ei masenna?

Masennus palaa jos olet taipuvainen.

En taida olla sitten.. Eikä maistu alkoholi eikä tupakki, jota rakastin yli kaiken vielä vuosia sitten. On se kumma tuo meijän taivaan isä :)

Ei kyllä nuorena popsin masennuslääkkeitä, kun oikein muistelen. No mutta hyvää päivänjatkoja vain teille.

Jumala toimii. Sanovat Jumalan epäilijät ja ateistit sitten mitä vaan. Vaikka Jumalaa ei olisikaan olemassa, kannattaa uskoa hyvään Jumalaan ja hänen olemassaoloon. Yleensäkin epäily elämänasenteena on Psalmin sanoin "luita kuluttava ja kalvava syöpä".

Ja kun Raamattu ja niin hieno ihminen kuin Jeesus, ajatuksineen ja puheineen ja hyvine tekoineen kahdentuhannen vuoden takaa todistaa Jumalasta, niin miksi epäilemään ja vastustamaan koko ajan?

Ateistit väittää Jumalan olevan pahan, koska vanhan testamentin aikana Jumala käski tappamaan ihmisiä, mutta tämä on läpinäkyvää keppihevosen etsimistä syyttää oikeudenmukaista Jumalaa. Jos kohta kohdalta käydään läpi vanhan testamentinkin kohdat, niin löytyy syyt siihen, miksi Jumala tuomitsi lopulta oikein kyseiset tilanteet.

On siis läpinäkyvää ja teennäistä syyttää hyvää ja oikeudenmukaista Jumalaa vanhan testamentin puolelta.

Kun pitäisi katsoa, mitä uuden testamentin Jumalan ylimmäinen pappi Jeesus, nyt uutena ylösnousemusihmisenä meille kaikille lupaa.

Itsellänikin uskoontulo tuntui aikanaan hienolta (mielialakin tasaantui, mikä varmaan johtui uskoontulon ja myöhäisen teini-iän ajallisesta korrelaatiosta). Todellinen ahdistus alkoi, kun aloin toden teolla lukea Raamattua: Vanhan testamentin julma laki, sapatinrikkomisesta tai ei-israelilaisen vaimon ottamisesta tulistuva Jumala, jonka viha sammuu vasta, kun joku seivästetään, Israelin heimojen sotaisa historia, profeettakirjat, jotka eivät todellakaan puhu Jeesuksesta, keskenään ristiriitaiset Jeesuksen sukuluettelot, jotka molemmat päättyvät Joosefiin, Jeesuksen lupaus toisesta tulemisesta sen sukupolven aikana, joka on elossa hänen aikanaan, kuvaus uskovia seuraavista ihmeistä, joita ei tapahdu, Paavalin sekavat kirjoitukset siitä, että taivaaseen pääsee yksin uskosta, mutta vain jos tekee oikeita tekoja, kuvaus armolahjoista, joita ei todellakaan tapahdu, nelikulmainen maa, Jumalan vihan maljat.. Se, että yrittää tosissaan uskoa kirjaan, joka on ristiriidassa ei vain itsensä ja ympäröivän todellisuuden kanssa, vaan vieläpä kristinuskon valtavirran jumalakuvan ("Jumala on rakkaus") kanssa, on vähintäänkin ahdistavaa. Mutta on vain pakko uskoa, koska muuten joutuu helvettiin. Tilannetta ei yhtään helpottanut se, että tasan kaikki "väkevät todistukset Jumalan ihmeellisestä voimasta" joko a) olivat 100% subjektiivisia tarinoita, joissa kertojalta parani esim. selkäkipu tai b) tapahtuivat jonkun kaverin puolitutun jollekin tutulle 1970-luvulla tai c) Afrikassa. Vielä häiritsevämpää oli "kielilläpuhuminen", jossa ihmiset mölisevät muutamasta suomen kielen tavusta koostuvaa siansaksaa. Tekevät tätä vieläpä Paavalin ohjeistuksen vastaisesti ääneen seurakunnassa. Viimeinen niitti oli se, miten monet uskovat ovat pakkomielteisen homovastaisia Raamattuun nojaten, mutta jotenkin kummassa pystyvät silti hylkäämään Jeesuksen suoran kiellon avioerosta tai käskyn tarjota apua jokaiselle sitä pyytävälle (jopa maahanmuuttajalle). Luulin, että usko edes innostaisi ihmsiä moraalisiin tekoihin, mutta sekään ei pitänyt paikkaansa.

Masennus ja ahdistus katosivat siinä vaiheessa, kun pääsin irti uskosta. Tällä kertaa ne pysyivät poissa. Yksinäisyys on ikävää, mutta olisin mieluummin yksin kuin viettäisin päivääkään siinä hullujenhuoneessa, josta olen lähtenyt.

Se käy hermoon kun joka uskontolahkon edustajat esittää pyhää synnitöntä sitten ulkokultaisuus kariseekin . Ollaan erottu ollaan tehty lapsia monien kanssa ollaan noitia ollaan vankilassa huumeissa kabbalaa shamaaneja leipäjonoissa juoppojenkursseilla käydään esiinnytään kuin oltais ..eikä ollakaan käyttäydytään työpaikoilla holtittomasti ollaan rahanahneiita kohdellaan asiakkaita huonosti varastetaan huijataan kirotaan perkeleen haltuun uskoontulleita EIHÄN NÄÄ OOKAAN MUUTA KUN TEATTERILAISIA ESITYKSIÄ TIETOA ON RAKKAUS PUUTTUU. PUHEITA ON RAKKAUS PUUTTUU. Ei sit ookaan hyviä ihmisiä vaan näyttelee niit. Jeesus vapautti tupasta siitä kiitän häntä en ihmisiä jotka myy tupakkaa enkä muita koska yksin ollessa rukoilin ja vapauduin.

Naimattomuuden armolahja vapahtaa.

Olet vain aivopesun aikaansaamassa hurmoksessa aivan samoin kuin esimerkiksi rokkikonsertissa saattaa yleisö villiintyä, wau mikä hetken fiilis :), mutta se katoaa kyllä !

Jos voidaan tulla uskoon voidaan siitä myös lähteä, vähän samoin viinan kanssa alussa tullaan humalaan, mutta lopulta se kiva humalatila katoaa jonnekkin eikä siinä usko paljoa auta ! ;)

Sama miten tsemppaa itseään. Jumalakin toimii.

Uskoontulolla onkin voimakas plasebovaikutus, kun ihminen uskoo, että näinhän hänen tuleekin elää. Tieteellisesti todistettu juttu. Eräskin nainen jolla oli aivokasvain ja hänelle tehtiin lumeleikkaus, niin tämä nainen parani, koska uskoi, että hänet oli leikattu. No, lekurit menivät tietenkin paljastamaan, että mitään leikkausta ei oltukaan tehty ja nainen tuli sairaaksi välittömästi. Hänet sitten leikattiin oikeasti ja hän parani.

Onhan se siis terveellistä uskoa, vaikka koko juttu oliskin huijausta.

No heinosti näyttää toimivan tämä Usko, niin uskotaan sitten loppuun asti kunnes kuollaan, niin pysyy tää hyvä olo siihen asti sitten. On se parempi olla näin kun masentuneena :) Jahas huomenna taas päivä uusi ja kiitetään Herraa siitä iloisin mielin eiks ni ? :)

Jumalaan uskomisessa onkin siis kysymys ajatusten kohdistamisesta yhteen pisteeseen. Vähän sama asia kun ortodoksit tsekkaa rakasta ikoniansa halutessaan keskittyä Jumalaan. Auttaisiko tämä ateisteja ymmärtämään mistä on kyse?

Jos ihminen uskoo rakkauteen ei kohde ole oikein selvä, se hajoaa ja laajenee. Persoona nimeltä Jumala on jo "olio".

Kaksisuuntaiseen mielilialahäiriöön kuuluu myös tuo maaninen vaihe.

Kuherruskuukausi Jeesuksen kanssa menossa. Nauti olostasi. Jokainen palaa maanpinnalle ennemmin ja myöhemmin. Jumala loi ihmiselle tunteet ja niiden tarkoitus on kertoa meille jotakin. Masennuksellakin on viestinsä.

Uskovankin elämä on ylä- ja alamäkeä. Meitä kohtaavat samat ilot ja surut kuin muitakin. Mutta silti olemme turvassa Jumalan kämmenellä. Jeesushan lupasi antaa meille rauhansa, joka kestää silloinkin kun elämässä tulee vaikeita aikoja.