Trafin muovikortti alustodistuksena ulkomailla

Virallinen tai epävirallinen hinttarikerhon todistus, mutta se on kelvannut aina maailman joka kolkassa. Trafilla tunnetaan tarkkaan heidän itsensä laatimat vaatimukset, eivätkä muista välitä. Muoviläpyskässä ei todellakaan ole ulkomailla vaadittuja tietoja, kansallisuuttakaan ei ole ilmaistu muuten kuin lipulla. Täytyyhän niiden vinkuintiassa tietää, että se on Suomen lippu, eikä jonkun hinttarikerhon logo.

menejakokeile kirjoitti:

Virallinen tai epävirallinen hinttarikerhon todistus, mutta se on kelvannut aina maailman joka kolkassa. Trafilla tunnetaan tarkkaan heidän itsensä laatimat vaatimukset, eivätkä muista välitä. Muoviläpyskässä ei todellakaan ole ulkomailla vaadittuja tietoja, kansallisuuttakaan ei ole ilmaistu muuten kuin lipulla. Täytyyhän niiden vinkuintiassa tietää, että se on Suomen lippu, eikä jonkun hinttarikerhon logo.

Lue lisää

Trafi on yksi viimeisiä tsaarinajan linnakkeita, ja koheltavat sen mukaisesti. Sinä, kun selvästi olet sieltä Trafista, kerro terveisiä ettei heitä juurikaan arvosteta.

Maistraatista sain A4kokoisen laminoidun rekisteröintitodistuksen,jossa kaikki tiedot.

Tietosi näyttävät vähän vanhentuneilta. Maistraatista ei saa enää mitään todistuksia veneille vaan homma on siirtynyt täysin Trafin hoitoon jo toissa vuonna. Ainoa Suomessa huviveneille myönnettävä virallinen todistus on tuo Trafin muovikortti.

Pari kirjoittajaa näyttäisi olevan täysin vakuuttuneita, ettei Trafin kortti käy ulkomailla. Väite on kuitenkin epäuskottava, ellei ole esittää todellista tapausta, jossa jonkin maan viranomaiset olisivat sitä kieltäytyneet hyväksymästä.

Se on näköjään totta, ettei veneen nimeä ole kortissa eikä kansalaisuuttakaan kerrota muuten kuin sen lipun avulla. Käytännössä olisi outoa, jos kummastakaan syntyisi ongelmaa.

Virallinen veneen rekisteritodistus on se muovikortti. Trafilta saa myös A4-kokoisen paperin "Extract from the Register of watercraft". Kummassakaan noissa ei mainita veneen nimeä.
Vene yksilöidään nimeä paljon varmemmin veneen yksilöllisen runkonumeron avulla. Tämä on sekä muovikortissa (kohta a1) että A4-paperissa. Veneen perässä olevan nimenhän voi kuka tahansa muuttaa ihan miksi tahansa. Ei nimi mitään todista.
Trafin muovikortti kelpaa ainakin Välimeren pohjoispuolen maissa ja Marokossa, jossa tosin ihmeteltiin nimen puuttumista.
Veneen maatunnusta ei muovikortissa mitenkään erikseen mainita, mutta kortin antajasta se selviää, alareunassa on iso teksti "FINNISH TRANSPORT SAFETY AGENCY".

Oc_46 kirjoitti:

Virallinen veneen rekisteritodistus on se muovikortti. Trafilta saa myös A4-kokoisen paperin "Extract from the Register of watercraft". Kummassakaan noissa ei mainita veneen nimeä.
Vene yksilöidään nimeä paljon varmemmin veneen yksilöllisen runkonumeron avulla. Tämä on sekä muovikortissa (kohta a1) että A4-paperissa. Veneen perässä olevan nimenhän voi kuka tahansa muuttaa ihan miksi tahansa. Ei nimi mitään todista.
Trafin muovikortti kelpaa ainakin Välimeren pohjoispuolen maissa ja Marokossa, jossa tosin ihmeteltiin nimen puuttumista.
Veneen maatunnusta ei muovikortissa mitenkään erikseen mainita, mutta kortin antajasta se selviää, alareunassa on iso teksti "FINNISH TRANSPORT SAFETY AGENCY".

Lue lisää

Ajokortissakin mainitaan, että sen on antanut suomalainen poliisilaitos. Mutta juuri siksi se ei kelpaa matkustusasiakirjana, kun haltijan kansallisuutta ei mainita.

ei_kelpaa kirjoitti:

Ajokortissakin mainitaan, että sen on antanut suomalainen poliisilaitos. Mutta juuri siksi se ei kelpaa matkustusasiakirjana, kun haltijan kansallisuutta ei mainita.

Vai kelpaisko kuitenkin? Mihin muihin maihin kuin Suomeen ajattelit Trafin voivan rekisteröidä aluksia, voisko vaikka Venäjälle? Chileläinen täällä asuva voi saada Trafilta suomalaisen ajokortin ja voi Trafissa rekisteröidä veneensä tänne Suomeen, muttei Chileen.

Äimän-käki kirjoitti:

Vai kelpaisko kuitenkin? Mihin muihin maihin kuin Suomeen ajattelit Trafin voivan rekisteröidä aluksia, voisko vaikka Venäjälle? Chileläinen täällä asuva voi saada Trafilta suomalaisen ajokortin ja voi Trafissa rekisteröidä veneensä tänne Suomeen, muttei Chileen.

Lue lisää

Aivan samantekevää, mihin Trafi voi tai haluaa rekisteröidä aluksia, myöntäjän kansallisuus ei siltikään ole missään sidoksissa rekisteröidyn aluksen kansallisuuteen. Ja Trafi rekisteröi samalla läpyskällä myös puoliksi ruotsalaisen omistaman aluksen, jonka kansallisuus ei lain mukaan ole Suomi. Silloin vain lippu jätetään pois, mutta edelleen läpyskässä lukee Trafi.

näin.se.käy kirjoitti:

Aivan samantekevää, mihin Trafi voi tai haluaa rekisteröidä aluksia, myöntäjän kansallisuus ei siltikään ole missään sidoksissa rekisteröidyn aluksen kansallisuuteen. Ja Trafi rekisteröi samalla läpyskällä myös puoliksi ruotsalaisen omistaman aluksen, jonka kansallisuus ei lain mukaan ole Suomi. Silloin vain lippu jätetään pois, mutta edelleen läpyskässä lukee Trafi.

Lue lisää

Joo ja vastaavasti kai oletat että jotkut ulkolaiset viranomaiset, vaikka Venäläiset tai Chileläiset, voivat rekisteröidä aluksia Suomeen :)

näin.se.käy kirjoitti:

Aivan samantekevää, mihin Trafi voi tai haluaa rekisteröidä aluksia, myöntäjän kansallisuus ei siltikään ole missään sidoksissa rekisteröidyn aluksen kansallisuuteen. Ja Trafi rekisteröi samalla läpyskällä myös puoliksi ruotsalaisen omistaman aluksen, jonka kansallisuus ei lain mukaan ole Suomi. Silloin vain lippu jätetään pois, mutta edelleen läpyskässä lukee Trafi.

Lue lisää

Myöntäjän kansallisuus nimenomaan ON sidoksissa aluksen kansallisuuteen, koska normaalisti aluksen kansallisuus = lippuvaltio = rekisteröintivaltio. Eli aluksen kansallisuus on juuri se, minkä valtion viranomaiset sille ovat rekisteröintipaperit antaneet.

Trafin kortissa lukee selkeästi kolmella kielellä, että se on kansallisuustodistus, certificate of nationality (ja sama ruotsiksi, en muista sanamuotoa). Paitsi, jos vene ei ole suomalainen eli sen omistus ei ole vähintään 60% suomalaisissa käsissä; silloin kortissa taas nimenomaan lukee, että se ei kelpaa kansallisuustodistuksena.

Sinänsä tämä Suomen vesikulkuneuvorekisteri on sillä tavalla erikoinen, että siihen merkitään aluksia, joiden kansallisuus ei ole suomalainen. En ainakaan ole kuullut, että missään muualla olisi vastaavaa käytäntöä.

10-14 kirjoitti:

Myöntäjän kansallisuus nimenomaan ON sidoksissa aluksen kansallisuuteen, koska normaalisti aluksen kansallisuus = lippuvaltio = rekisteröintivaltio. Eli aluksen kansallisuus on juuri se, minkä valtion viranomaiset sille ovat rekisteröintipaperit antaneet.

Trafin kortissa lukee selkeästi kolmella kielellä, että se on kansallisuustodistus, certificate of nationality (ja sama ruotsiksi, en muista sanamuotoa). Paitsi, jos vene ei ole suomalainen eli sen omistus ei ole vähintään 60% suomalaisissa käsissä; silloin kortissa taas nimenomaan lukee, että se ei kelpaa kansallisuustodistuksena.

Sinänsä tämä Suomen vesikulkuneuvorekisteri on sillä tavalla erikoinen, että siihen merkitään aluksia, joiden kansallisuus ei ole suomalainen. En ainakaan ole kuullut, että missään muualla olisi vastaavaa käytäntöä.

Lue lisää

Aivan kuten itse kirjoitit, myöntäjän kansallisuus ei todista aluksen lippuvaltiota. Sehän on täysin selvää tuon alle 60-prosenttisesti suomalaisomistuksessa olevan aluksen tapauksessa, Trafin rekisteröimä, ei-suomalainen alus. Meillä kun on pakko rekisteröidä täällä käytetty alus aluksen kansallisuudesta riippumatta.

Ja kansallisuus on osoitettu mahdollisimman älyttömällä kuvakielellä silloin, kun on kyse suomalaisesta aluksesta.

10-14 kirjoitti:

Myöntäjän kansallisuus nimenomaan ON sidoksissa aluksen kansallisuuteen, koska normaalisti aluksen kansallisuus = lippuvaltio = rekisteröintivaltio. Eli aluksen kansallisuus on juuri se, minkä valtion viranomaiset sille ovat rekisteröintipaperit antaneet.

Trafin kortissa lukee selkeästi kolmella kielellä, että se on kansallisuustodistus, certificate of nationality (ja sama ruotsiksi, en muista sanamuotoa). Paitsi, jos vene ei ole suomalainen eli sen omistus ei ole vähintään 60% suomalaisissa käsissä; silloin kortissa taas nimenomaan lukee, että se ei kelpaa kansallisuustodistuksena.

Sinänsä tämä Suomen vesikulkuneuvorekisteri on sillä tavalla erikoinen, että siihen merkitään aluksia, joiden kansallisuus ei ole suomalainen. En ainakaan ole kuullut, että missään muualla olisi vastaavaa käytäntöä.

Lue lisää

Aivan niin. Trafin 52x83 mm kokoisen muovikortin yläosassa on 2 mm kokoisella fontilla teksti "Watercraft registration certificate. Ceriticate of nationality". Kuitenkin kansallisuusteksti puuttuu. Kortissa ei ole otsikkotekstiä rekisteritunnukselle. Kortin oikeassa alalaidassa on kyllä rekisteritunnus n. 1 mm korkuisella ohuella fontilla. Mistä ulkolainen viranomainen tietää, että juuri se on aluksen rekisteritunnus? Kortissa vas ylhäällä on samankokoisella 1 mm:n vinofontilla teksti "sailboat", mutta ei siis ole aluksen nimeä eikä aluksen omistajan nimeä, jotka ovat ne oleellisimmat maahantuloviranomaisten kysymät tiedot.

Maistraatin suomen- ja ruotsinkielisessä "Vesikulkuneuvon rekisteritodistuksessa" on vahvennetulla teksti "Rekisteritunnus:" ja sen perässä vahvennetulla 3 mm fontilla rekisteritunnus. Samalla rivillä on teksti "omistajat/haltijat 1 kpl" ja oma nimeni. Maistraatin rekisteritunnuksessa ei ole veneen väriä, joka Trafin muoviläpyskässä on ilmoitettu olevan "valkoinen". Veneeni ei ole valkoinen, vaan valkoinen leveä tummansininen raita niinkuin aikanaan Maistraatin lomakkeeseen merkitsin. Ehkä Trafi ei hyväksy väriyhdistelmää.
Saamani tiedon mukaan Maistraatti ei enää anna englanninkielistä rekisteritodistusta, koska venerekisterin ylläpito on siirretty Trafille.

Mielestäni Trafin pieni muovikortti ei vastaa EU:n eikä kansainvälisen merilain vaatimuksia, jotka ulkomailla liikkuvan aluksen rekisteritodistukselta vaaditaan. Muuta maahantuloselvityksiä varten tarvittavaa rekisteritodistusta kai ei ole saatavissa kuin veneseuran BOAT CERTIFICATE, mutta siitäkin puuttuu merkintä aluksen kansallisuudesta! Pursiseuran lipun kuva ei taida olla virallinen kansallisuustunnus. On todistuksessa sentään vaadittavat alus- ja omistajatiedot.
Kannattaa huomata sekin, että CEVNI ei hyväksy pursiseuran lippua aluksen kansallisuustunnuksena!

Trafi.muoviläpyskä kirjoitti:

Aivan niin. Trafin 52x83 mm kokoisen muovikortin yläosassa on 2 mm kokoisella fontilla teksti "Watercraft registration certificate. Ceriticate of nationality". Kuitenkin kansallisuusteksti puuttuu. Kortissa ei ole otsikkotekstiä rekisteritunnukselle. Kortin oikeassa alalaidassa on kyllä rekisteritunnus n. 1 mm korkuisella ohuella fontilla. Mistä ulkolainen viranomainen tietää, että juuri se on aluksen rekisteritunnus? Kortissa vas ylhäällä on samankokoisella 1 mm:n vinofontilla teksti "sailboat", mutta ei siis ole aluksen nimeä eikä aluksen omistajan nimeä, jotka ovat ne oleellisimmat maahantuloviranomaisten kysymät tiedot.

Maistraatin suomen- ja ruotsinkielisessä "Vesikulkuneuvon rekisteritodistuksessa" on vahvennetulla teksti "Rekisteritunnus:" ja sen perässä vahvennetulla 3 mm fontilla rekisteritunnus. Samalla rivillä on teksti "omistajat/haltijat 1 kpl" ja oma nimeni. Maistraatin rekisteritunnuksessa ei ole veneen väriä, joka Trafin muoviläpyskässä on ilmoitettu olevan "valkoinen". Veneeni ei ole valkoinen, vaan valkoinen leveä tummansininen raita niinkuin aikanaan Maistraatin lomakkeeseen merkitsin. Ehkä Trafi ei hyväksy väriyhdistelmää.
Saamani tiedon mukaan Maistraatti ei enää anna englanninkielistä rekisteritodistusta, koska venerekisterin ylläpito on siirretty Trafille.

Mielestäni Trafin pieni muovikortti ei vastaa EU:n eikä kansainvälisen merilain vaatimuksia, jotka ulkomailla liikkuvan aluksen rekisteritodistukselta vaaditaan. Muuta maahantuloselvityksiä varten tarvittavaa rekisteritodistusta kai ei ole saatavissa kuin veneseuran BOAT CERTIFICATE, mutta siitäkin puuttuu merkintä aluksen kansallisuudesta! Pursiseuran lipun kuva ei taida olla virallinen kansallisuustunnus. On todistuksessa sentään vaadittavat alus- ja omistajatiedot.
Kannattaa huomata sekin, että CEVNI ei hyväksy pursiseuran lippua aluksen kansallisuustunnuksena!

Lue lisää

Mistähän tuo "tieto" on olevinaan, ettei CEVNI hyväksyisi pursiseuralippua aluksen kansallisuustunnuksena? Ei se ole CEVNI:n päätettävissä, sillä Suomen valtio päättää, millainen on Suomen lippu. Ja Suomen valtio on päättänyt, että pursiseuralippu on virallinen lippu, jota voi käyttää perälipun paikalla.

back.to.reality kirjoitti:

Mistähän tuo "tieto" on olevinaan, ettei CEVNI hyväksyisi pursiseuralippua aluksen kansallisuustunnuksena? Ei se ole CEVNI:n päätettävissä, sillä Suomen valtio päättää, millainen on Suomen lippu. Ja Suomen valtio on päättänyt, että pursiseuralippu on virallinen lippu, jota voi käyttää perälipun paikalla.

Lue lisää

Tieto on peräisin Suomen Navigaatioliiton järjestämältä CEVNI-kurssilta. Pikaisella haulla silmiini ei osunut kuin tämä CEVNIn määräys: "Crewed vessels under way by day shall fly their national flag at the stern".
Käytännön kokemus EU:n ulkopuolelta (Norjan länsirannikolla) oli, että poliisi nuhteli tutun suomalaisveneen kipparia seuralipun käyttämisestä. Kun kippari oli puyolustautunut näyttämällä iPadistä internetdokumenttia (satamassa oli wifi-yhteys), satamapoliisi totesi seuralipusta tähän tyyliin: "ensi kerralla veneessä on oltava virallinen kansallisuuslippu eikä pursiseuran lippu, joka ei ole yleisesti tunnettu".
Ehkäpä lippuasia onkin käytännön sanelema. Jos välttämättä haluaa käyttää seuralippua CEVNI-maissa, olisikohan syytä varata mukaan tuo sinun maitsemasi "Suomen valtion päätös, että pursiseuralippu on virallinen lippu"?
Itse olen sen verran sopeutuvainen, etten ole käyttänyt seuralippua Itämeren ulkopuolella. Olen vaihtanut seuralipun tilalle suomenlipun yleensä Kielissä tai Skagenissa.

Trafi.muoviläpyskä kirjoitti:

Aivan niin. Trafin 52x83 mm kokoisen muovikortin yläosassa on 2 mm kokoisella fontilla teksti "Watercraft registration certificate. Ceriticate of nationality". Kuitenkin kansallisuusteksti puuttuu. Kortissa ei ole otsikkotekstiä rekisteritunnukselle. Kortin oikeassa alalaidassa on kyllä rekisteritunnus n. 1 mm korkuisella ohuella fontilla. Mistä ulkolainen viranomainen tietää, että juuri se on aluksen rekisteritunnus? Kortissa vas ylhäällä on samankokoisella 1 mm:n vinofontilla teksti "sailboat", mutta ei siis ole aluksen nimeä eikä aluksen omistajan nimeä, jotka ovat ne oleellisimmat maahantuloviranomaisten kysymät tiedot.

Maistraatin suomen- ja ruotsinkielisessä "Vesikulkuneuvon rekisteritodistuksessa" on vahvennetulla teksti "Rekisteritunnus:" ja sen perässä vahvennetulla 3 mm fontilla rekisteritunnus. Samalla rivillä on teksti "omistajat/haltijat 1 kpl" ja oma nimeni. Maistraatin rekisteritunnuksessa ei ole veneen väriä, joka Trafin muoviläpyskässä on ilmoitettu olevan "valkoinen". Veneeni ei ole valkoinen, vaan valkoinen leveä tummansininen raita niinkuin aikanaan Maistraatin lomakkeeseen merkitsin. Ehkä Trafi ei hyväksy väriyhdistelmää.
Saamani tiedon mukaan Maistraatti ei enää anna englanninkielistä rekisteritodistusta, koska venerekisterin ylläpito on siirretty Trafille.

Mielestäni Trafin pieni muovikortti ei vastaa EU:n eikä kansainvälisen merilain vaatimuksia, jotka ulkomailla liikkuvan aluksen rekisteritodistukselta vaaditaan. Muuta maahantuloselvityksiä varten tarvittavaa rekisteritodistusta kai ei ole saatavissa kuin veneseuran BOAT CERTIFICATE, mutta siitäkin puuttuu merkintä aluksen kansallisuudesta! Pursiseuran lipun kuva ei taida olla virallinen kansallisuustunnus. On todistuksessa sentään vaadittavat alus- ja omistajatiedot.
Kannattaa huomata sekin, että CEVNI ei hyväksy pursiseuran lippua aluksen kansallisuustunnuksena!

Lue lisää

Trafin muovikortin taustapuolella on omistajan nimi n. millin korkuisilla kirjaimilla. Veneen nimeä kortissa ei todellakaan ole eikä veneen kotisatamaa ja lippuvaltiota, joista pitää olla dokumentti ulkomailla veneillessä.

Oc_46 kirjoitti:

Virallinen veneen rekisteritodistus on se muovikortti. Trafilta saa myös A4-kokoisen paperin "Extract from the Register of watercraft". Kummassakaan noissa ei mainita veneen nimeä.
Vene yksilöidään nimeä paljon varmemmin veneen yksilöllisen runkonumeron avulla. Tämä on sekä muovikortissa (kohta a1) että A4-paperissa. Veneen perässä olevan nimenhän voi kuka tahansa muuttaa ihan miksi tahansa. Ei nimi mitään todista.
Trafin muovikortti kelpaa ainakin Välimeren pohjoispuolen maissa ja Marokossa, jossa tosin ihmeteltiin nimen puuttumista.
Veneen maatunnusta ei muovikortissa mitenkään erikseen mainita, mutta kortin antajasta se selviää, alareunassa on iso teksti "FINNISH TRANSPORT SAFETY AGENCY".

Lue lisää

Autoni rekisteriotteessakaan ei lue autoni nimeä vaikka lapset kutsuvat sitä Iituksi

Trafi.muoviläpyskä kirjoitti:

Aivan niin. Trafin 52x83 mm kokoisen muovikortin yläosassa on 2 mm kokoisella fontilla teksti "Watercraft registration certificate. Ceriticate of nationality". Kuitenkin kansallisuusteksti puuttuu. Kortissa ei ole otsikkotekstiä rekisteritunnukselle. Kortin oikeassa alalaidassa on kyllä rekisteritunnus n. 1 mm korkuisella ohuella fontilla. Mistä ulkolainen viranomainen tietää, että juuri se on aluksen rekisteritunnus? Kortissa vas ylhäällä on samankokoisella 1 mm:n vinofontilla teksti "sailboat", mutta ei siis ole aluksen nimeä eikä aluksen omistajan nimeä, jotka ovat ne oleellisimmat maahantuloviranomaisten kysymät tiedot.

Maistraatin suomen- ja ruotsinkielisessä "Vesikulkuneuvon rekisteritodistuksessa" on vahvennetulla teksti "Rekisteritunnus:" ja sen perässä vahvennetulla 3 mm fontilla rekisteritunnus. Samalla rivillä on teksti "omistajat/haltijat 1 kpl" ja oma nimeni. Maistraatin rekisteritunnuksessa ei ole veneen väriä, joka Trafin muoviläpyskässä on ilmoitettu olevan "valkoinen". Veneeni ei ole valkoinen, vaan valkoinen leveä tummansininen raita niinkuin aikanaan Maistraatin lomakkeeseen merkitsin. Ehkä Trafi ei hyväksy väriyhdistelmää.
Saamani tiedon mukaan Maistraatti ei enää anna englanninkielistä rekisteritodistusta, koska venerekisterin ylläpito on siirretty Trafille.

Mielestäni Trafin pieni muovikortti ei vastaa EU:n eikä kansainvälisen merilain vaatimuksia, jotka ulkomailla liikkuvan aluksen rekisteritodistukselta vaaditaan. Muuta maahantuloselvityksiä varten tarvittavaa rekisteritodistusta kai ei ole saatavissa kuin veneseuran BOAT CERTIFICATE, mutta siitäkin puuttuu merkintä aluksen kansallisuudesta! Pursiseuran lipun kuva ei taida olla virallinen kansallisuustunnus. On todistuksessa sentään vaadittavat alus- ja omistajatiedot.
Kannattaa huomata sekin, että CEVNI ei hyväksy pursiseuran lippua aluksen kansallisuustunnuksena!

Lue lisää

Hologrammirekisteritunnuksen kohdalla kortissa lukee a15. Jos huomaa kääntää korttia siellä lukee selite Rekisteritunnus. Kauhea puute Trafin kortissa on tietysti se että etupuolella ei lue "Käännä".....

yhdeksäntoista kirjoitti:

Hologrammirekisteritunnuksen kohdalla kortissa lukee a15. Jos huomaa kääntää korttia siellä lukee selite Rekisteritunnus. Kauhea puute Trafin kortissa on tietysti se että etupuolella ei lue "Käännä".....

Lue lisää

Luottokorttikokoinen rekistertodistus on suuren enemmistön kannalta hyvä. Se suuri enemmistöhän tarvitsijoistahan on avoveneen omistajia. Avoveneissähän ei ole käytännöllisiä säilytyspaikkoja todistukselle, vaan sen pitäisi mahtua taskuun. Enemmistöä palvelemalla on todistuksesta tehty matkapurjehtijalle hyödytön. Tuskin olisi ollut mahdotonta tarjota parempikin vaihtoehto sellaista tarvitseville. Onneksi on sentään vielä se seuran kirjoittama alustodistus vaikka vain nykyisenä vaatimattomana painoksena.

ilman.suurennuslasia kirjoitti:

Luottokorttikokoinen rekistertodistus on suuren enemmistön kannalta hyvä. Se suuri enemmistöhän tarvitsijoistahan on avoveneen omistajia. Avoveneissähän ei ole käytännöllisiä säilytyspaikkoja todistukselle, vaan sen pitäisi mahtua taskuun. Enemmistöä palvelemalla on todistuksesta tehty matkapurjehtijalle hyödytön. Tuskin olisi ollut mahdotonta tarjota parempikin vaihtoehto sellaista tarvitseville. Onneksi on sentään vielä se seuran kirjoittama alustodistus vaikka vain nykyisenä vaatimattomana painoksena.

Lue lisää

Ei ole millään tavoin hyödytön matkapurjehtijalle. Olen täysin varma, että Itämeren alueella ei tule mitään ongelmia tuon kortin kanssa ja se riittää 99 suomalaiselle matkapurjehtijalle sadasta.

Bavariaristi kirjoitti:

Ei ole millään tavoin hyödytön matkapurjehtijalle. Olen täysin varma, että Itämeren alueella ei tule mitään ongelmia tuon kortin kanssa ja se riittää 99 suomalaiselle matkapurjehtijalle sadasta.

Lue lisää

Tuo oli aivan käsittämätön kommentti. Itämeren alueella et tarvitse sitäkään turhaa läpyskää, joten se on todella hyödytön. Ja samantekevää, vaikka vain yksi promille matkapurjehtijoista olisi minkäänlaisissa vaikeuksissa suomalaisen viranomaisen möhläyksen takia, se on silti todellinen möhläys. Vähän kuin vain harvempi kuin joka sadas saisi aiheettomat sakot.

vaikka.yksikin kirjoitti:

Tuo oli aivan käsittämätön kommentti. Itämeren alueella et tarvitse sitäkään turhaa läpyskää, joten se on todella hyödytön. Ja samantekevää, vaikka vain yksi promille matkapurjehtijoista olisi minkäänlaisissa vaikeuksissa suomalaisen viranomaisen möhläyksen takia, se on silti todellinen möhläys. Vähän kuin vain harvempi kuin joka sadas saisi aiheettomat sakot.

Lue lisää

Miten niin et tarvitse, kun kerran Suomen laki käskee sellaisen mukana pitämään? Silloin tarvitset. Piste.

Uskon juttuihin sakoista Trafin kortin vuoksi sitten, kun joku esittää todistettavissa olevan tapauksen. Siihen asti pidän tätä ketjua saman tasoisena joutavasta itkemisenä kuin sammutintarkastuksista valittamista.

Bavariaristi kirjoitti:

Miten niin et tarvitse, kun kerran Suomen laki käskee sellaisen mukana pitämään? Silloin tarvitset. Piste.

Uskon juttuihin sakoista Trafin kortin vuoksi sitten, kun joku esittää todistettavissa olevan tapauksen. Siihen asti pidän tätä ketjua saman tasoisena joutavasta itkemisenä kuin sammutintarkastuksista valittamista.

Lue lisää

Saat aiheettomat sakot, jos ajat sallittua nopeutta ja saat silti sakot ylinopeudesta. Mistä keksit yhteyden sakkoihin ja Trafin korttiin? Aivan todellinen tilanne on silti niillä, joille tarjotaan ainoana vaihtoehtona rekisteröintitodistusta, jossa ei ole kansainvälisesti vaadittuja tietoja. Bavariaristi on vain sitä mieltä, että jos se todistus hänelle riittää, sen on riitettävä kaikille. Harvinaisen egoistinen ajattelutapa.

Sen todistuksen pöljä ominaisuus onkin, että kotimaassa se on pakollinen ja kohtuullisen suurella todennäköisyydellä kelpaa Itämeren piirissä. Ilman Trafin läpyskää tulee kuitenkin erinomaisesti toimeen kaikkialla muualla kuin Suomessa. Siksi se on hyödytön Itämeren piirissä.

Trafi.muoviläpyskä kirjoitti:

Aivan niin. Trafin 52x83 mm kokoisen muovikortin yläosassa on 2 mm kokoisella fontilla teksti "Watercraft registration certificate. Ceriticate of nationality". Kuitenkin kansallisuusteksti puuttuu. Kortissa ei ole otsikkotekstiä rekisteritunnukselle. Kortin oikeassa alalaidassa on kyllä rekisteritunnus n. 1 mm korkuisella ohuella fontilla. Mistä ulkolainen viranomainen tietää, että juuri se on aluksen rekisteritunnus? Kortissa vas ylhäällä on samankokoisella 1 mm:n vinofontilla teksti "sailboat", mutta ei siis ole aluksen nimeä eikä aluksen omistajan nimeä, jotka ovat ne oleellisimmat maahantuloviranomaisten kysymät tiedot.

Maistraatin suomen- ja ruotsinkielisessä "Vesikulkuneuvon rekisteritodistuksessa" on vahvennetulla teksti "Rekisteritunnus:" ja sen perässä vahvennetulla 3 mm fontilla rekisteritunnus. Samalla rivillä on teksti "omistajat/haltijat 1 kpl" ja oma nimeni. Maistraatin rekisteritunnuksessa ei ole veneen väriä, joka Trafin muoviläpyskässä on ilmoitettu olevan "valkoinen". Veneeni ei ole valkoinen, vaan valkoinen leveä tummansininen raita niinkuin aikanaan Maistraatin lomakkeeseen merkitsin. Ehkä Trafi ei hyväksy väriyhdistelmää.
Saamani tiedon mukaan Maistraatti ei enää anna englanninkielistä rekisteritodistusta, koska venerekisterin ylläpito on siirretty Trafille.

Mielestäni Trafin pieni muovikortti ei vastaa EU:n eikä kansainvälisen merilain vaatimuksia, jotka ulkomailla liikkuvan aluksen rekisteritodistukselta vaaditaan. Muuta maahantuloselvityksiä varten tarvittavaa rekisteritodistusta kai ei ole saatavissa kuin veneseuran BOAT CERTIFICATE, mutta siitäkin puuttuu merkintä aluksen kansallisuudesta! Pursiseuran lipun kuva ei taida olla virallinen kansallisuustunnus. On todistuksessa sentään vaadittavat alus- ja omistajatiedot.
Kannattaa huomata sekin, että CEVNI ei hyväksy pursiseuran lippua aluksen kansallisuustunnuksena!

Lue lisää

Kyllä sille rekisteritunnukselle on otsikkoteksti, kuten muillekin tiedoille. Katso tarkemmin. (Ensimmäinen jakelussa ollut versio oli muuten sikäli huono, että rekisteritunnus oli sijoitettu vain hologrammiin, josta sitä oli vaikea nähdä tai edes löytää, jos ei tajunnut etsiä sieltä.; voi olla, ettei siinä versiossa ollut otsikkotekstiäkään; pitäisi kaivaa se kortti laatikosta esiin jossain välissä tsekattavaksi.)

Omistajan tai haltijan nimi löytyy kortin takaa otsikkoteksteineen.

Veneen nimeä ei löydy, se on totta. Selvitin kerran ihan uteliaisuudesta asiaa ja kävi ilmi, että ei ole olemassa sellaista pakottavaa kansallista tai kansainvälistä säädöstä, jonka mukaan aluksella olisi aina oltava nimi. Hassua kyllä silloin se vaaditaan, jos alukselle haetaan radiolupaa.

Kotisatamaa kortissa ei ole, sekin on totta. Vaikea uskoa, että siitäkään seuraisi vaikeuksia. Tai sanotaan niin, että sellaisessa maassa, jossa viranomaiset käyvät moisesta naputtamaan, voi joutua joka tapauksessa kuseen ihan minkä tahansa keksityn jutun kautta. Vaikka siksi, että on unohtanut väärän kohteliaisuuslipun saalinkiin tai ei älyä maksaa lahjuksia tullarille.

Lipun pitäisi kyllä olla täysin riittävä tieto kansallisuudesta. Tässä tosin on kohta, jossa on jopa jotain logiikkaa ajatuksessa, ettei seuralippu kävisi perälipuksi. Sehän ei ole identtinen korttiin printatun lipun kanssa. Suomen lain mukaan se kyllä on täysin samanarvoinen kauppalipun kanssa ja se on juridiselta kannalta ratkaisevaa kaikkialla maailmassa. Se on eri asia, ettei virkamiesten ammattitaito ja tietämys välttämättä ole riittävällä tasolla (Norjassakaan, kuten ketjussa on kerrottu).

Saatoin jo aiemmassa kommentissani sanoakin mutta jos en sanonut, niin komppaan nyt niitä, joiden mielestä tuo todistuksen luottokorttikoko on todella näppärä ja erinomainen.

hemmetin.trafi kirjoitti:

Aivan kuten itse kirjoitit, myöntäjän kansallisuus ei todista aluksen lippuvaltiota. Sehän on täysin selvää tuon alle 60-prosenttisesti suomalaisomistuksessa olevan aluksen tapauksessa, Trafin rekisteröimä, ei-suomalainen alus. Meillä kun on pakko rekisteröidä täällä käytetty alus aluksen kansallisuudesta riippumatta.

Ja kansallisuus on osoitettu mahdollisimman älyttömällä kuvakielellä silloin, kun on kyse suomalaisesta aluksesta.

Lue lisää

Millä tavalla lipun kuva muka on jotenkin "älytöntä kuvakieltä"? Se on täysin selkeä.

10-14 kirjoitti:

Millä tavalla lipun kuva muka on jotenkin "älytöntä kuvakieltä"? Se on täysin selkeä.

Kuvakieli tuollaisessa dokumentissa on aivan älytöntä. Jos seuralipun tunnettuus loppuu jo Norjaan, loppuu kauppalipun tunnettuus viimeistään britteihin. Ei kuva-arvoituksissa todellakaan ole mitään järkeä.

Komppaat aika täsmälleen itseäsi luottokorttikoon näppäryyden arvioinnissa. Busterillako ajelet vai jollain daysailerilla? Ilman suurennuslasia luettavissa oleva dokumentti olisi matkapurjehtijalle paljon kätevämpi.

päiväpurjehtija.liet kirjoitti:

Kuvakieli tuollaisessa dokumentissa on aivan älytöntä. Jos seuralipun tunnettuus loppuu jo Norjaan, loppuu kauppalipun tunnettuus viimeistään britteihin. Ei kuva-arvoituksissa todellakaan ole mitään järkeä.

Komppaat aika täsmälleen itseäsi luottokorttikoon näppäryyden arvioinnissa. Busterillako ajelet vai jollain daysailerilla? Ilman suurennuslasia luettavissa oleva dokumentti olisi matkapurjehtijalle paljon kätevämpi.

Lue lisää

35-jalkaisella purjeveneellä, purjehdusalueena koko Itämeri eli todellakin lasken itseni nimenomaan matkapurjehtijaksi.

Suurin osa maailman viestintäasiantuntijoista on sitä mieltä, että kuvallinen informaatio on universaalimmin ymmärrettyä kuin minkäänkielinen teksti. Jos virkamiehellä ei ole tiedossa, miltä Suomen lippu näyttää eikä pääsyä sitä mistään tarkistamaan eikä kykyä uskoa, kun hänelle sanoo kyseessä olevan Suomen lipun, niin tuskinpa hän ymmärtäisi myöskään sanaa "Finland" luetusta tekstistä.

Se ei ole mikään ongelma, että kortin fontti on niin pientä.

päiväpurjehtija.liet kirjoitti:

Kuvakieli tuollaisessa dokumentissa on aivan älytöntä. Jos seuralipun tunnettuus loppuu jo Norjaan, loppuu kauppalipun tunnettuus viimeistään britteihin. Ei kuva-arvoituksissa todellakaan ole mitään järkeä.

Komppaat aika täsmälleen itseäsi luottokorttikoon näppäryyden arvioinnissa. Busterillako ajelet vai jollain daysailerilla? Ilman suurennuslasia luettavissa oleva dokumentti olisi matkapurjehtijalle paljon kätevämpi.

Lue lisää

Luottokorttikoon taustalla on trafin älytön idea lompakkosäilytyksestä, niinkuin autoillessa kun ajokorttia kysytään. Purjeveneen paperit on ja pysyy veneessä, ei niitä lompakossa kanneta.
Vittu kun trafin todistus pyörii purjeveneessä hyökytyksessä ja putoaa turkkilautojen väliin, muut venen paperit on A4, kv huvivenetodistus A3 ja sitten tää liukas luottokortti, hyvä säilyttää venepapereiden kansiossa.
Ja kuvallisesta viestinnästä;römpöttikin osaa yleensä lukea nationalityn kohdasta:finnish, valitettavasti kuvallisesta viestinnästä, joka on universaalisti ymmärrettyä, ei täällä suomessakaan tunneta meistä etäällä olevien maiden lippuja, itselläni menee ryssä ja hollanti sekaisin. Tai mikä kumma on se punainen lippu, jossa pieni unionjack yläkulmassa, ne on jostain ihan kummasta maasta.

Trafi ei kykene ymmärtämään, maakrapuja. Olisi kiva viedä ne parille oluelle ja iltapurjehdukselle. Satavarmasti kävisivät käärmenäyttelyssä leen vastaisella puolella. Sama lopputulos, kuin tässä trafin kykyjen rekisterinpidossa.

Mgjg kirjoitti:

Luottokorttikoon taustalla on trafin älytön idea lompakkosäilytyksestä, niinkuin autoillessa kun ajokorttia kysytään. Purjeveneen paperit on ja pysyy veneessä, ei niitä lompakossa kanneta.
Vittu kun trafin todistus pyörii purjeveneessä hyökytyksessä ja putoaa turkkilautojen väliin, muut venen paperit on A4, kv huvivenetodistus A3 ja sitten tää liukas luottokortti, hyvä säilyttää venepapereiden kansiossa.
Ja kuvallisesta viestinnästä;römpöttikin osaa yleensä lukea nationalityn kohdasta:finnish, valitettavasti kuvallisesta viestinnästä, joka on universaalisti ymmärrettyä, ei täällä suomessakaan tunneta meistä etäällä olevien maiden lippuja, itselläni menee ryssä ja hollanti sekaisin. Tai mikä kumma on se punainen lippu, jossa pieni unionjack yläkulmassa, ne on jostain ihan kummasta maasta.

Trafi ei kykene ymmärtämään, maakrapuja. Olisi kiva viedä ne parille oluelle ja iltapurjehdukselle. Satavarmasti kävisivät käärmenäyttelyssä leen vastaisella puolella. Sama lopputulos, kuin tässä trafin kykyjen rekisterinpidossa.

Lue lisää

"Purjeveneen paperit on ja pysyy veneessä, ei niitä lompakossa kanneta."

Minä kannan. En tosin jatkuvasti vaan otan lompakkoon silloin, kun olen menossa veneelle.
Tosin tottumuksena on ottaa mukaan myös Kv. huviveneenkuljettajakirjan kansio, koska sen lokeroihin sopivat pätevyyskirjan lisäksi SRC-kortti, katsastuslomake yms. Ja kyllä se Trafin korttikin niihin sopisi. Toisaalta, yleensä on kyllä ihan tarpeetonta olla mukanakaan muuta kuin Trafin kortti ja SRC-kortti.

Koko tämä valitus Trafin kortista on taas sitä wannabe-ammattimerimiesten itkua, jotka haluaisivat niin kovasti olla oikeita pikipöksyjä eivätkä millään suostu nielemään sitä tosiasiaa, että säännöt ja lait säädetään maissa, ei merellä. Lopettakaa veneilu ja vetäkää itsenne kaulakiikkuun, jos kerran on noin saatanan vaikeaa sopeutua.

10-14 kirjoitti:

"Purjeveneen paperit on ja pysyy veneessä, ei niitä lompakossa kanneta."

Minä kannan. En tosin jatkuvasti vaan otan lompakkoon silloin, kun olen menossa veneelle.
Tosin tottumuksena on ottaa mukaan myös Kv. huviveneenkuljettajakirjan kansio, koska sen lokeroihin sopivat pätevyyskirjan lisäksi SRC-kortti, katsastuslomake yms. Ja kyllä se Trafin korttikin niihin sopisi. Toisaalta, yleensä on kyllä ihan tarpeetonta olla mukanakaan muuta kuin Trafin kortti ja SRC-kortti.

Koko tämä valitus Trafin kortista on taas sitä wannabe-ammattimerimiesten itkua, jotka haluaisivat niin kovasti olla oikeita pikipöksyjä eivätkä millään suostu nielemään sitä tosiasiaa, että säännöt ja lait säädetään maissa, ei merellä. Lopettakaa veneilu ja vetäkää itsenne kaulakiikkuun, jos kerran on noin saatanan vaikeaa sopeutua.

Lue lisää

"Wannabe-pikipöksy"-vuodatuksesi osoittaa ainostaan sen, ettei sinulla ole kokemusta maahantulomuodollisuuksista. Käytäntö on kuitenkin se, että tulli-, immigration- ja terveysviranomaiset tarkastuksineen ja lomakkeineen suhtautuvat maahan saapuviin purjeveneisiin kuten muihinkin aluksiin. Byrokratia sujuu helpommin, kun kaikki vaadittavat dokumentit ovat kunnossa. Niihin kuuluu rekisteri- tai alustodistus, johon on merkitty aluksen nimi ym. aivan kuten esim. europarlamentin päätös alusten rekisteritodistuksista edellyttää.

Mainitsemaasi SRC-korttia en ole edes nähnyt eikä sellaista ole itseltäni ikinä kysytty. LRC-todistukseni on kelvannut kaikkialla, missä radioluvat on tarkastettu ;-)

lähde.sinäkin.merille kirjoitti:

"Wannabe-pikipöksy"-vuodatuksesi osoittaa ainostaan sen, ettei sinulla ole kokemusta maahantulomuodollisuuksista. Käytäntö on kuitenkin se, että tulli-, immigration- ja terveysviranomaiset tarkastuksineen ja lomakkeineen suhtautuvat maahan saapuviin purjeveneisiin kuten muihinkin aluksiin. Byrokratia sujuu helpommin, kun kaikki vaadittavat dokumentit ovat kunnossa. Niihin kuuluu rekisteri- tai alustodistus, johon on merkitty aluksen nimi ym. aivan kuten esim. europarlamentin päätös alusten rekisteritodistuksista edellyttää.

Mainitsemaasi SRC-korttia en ole edes nähnyt eikä sellaista ole itseltäni ikinä kysytty. LRC-todistukseni on kelvannut kaikkialla, missä radioluvat on tarkastettu ;-)

Lue lisää

SRC-korttin (eli muistaakseni rannikkolaivurin radioliikennelupa suomenkieliseltä nimeltään) on Meri-VHF:n käyttäjältä edellytetty lupa.

Suomen valtion asia tai ongelma ei ole murehtia sitä, onko sinulla vaikeuksia selvitä maahantulomuodollisuuksista jossain Vinku-Intiassa.

Europarlamentin dokumentti (en ole varma, onko se päätös, näytti lähinnä esittelydokumentilta) on sikäli harhainen, että kansainväliset säädökset eivät edellytä aluksella olevan nimeä lainkaan.

Jos sinulla on vaikeuksia supeutua Trafin korttiin, niin sen kun muutat jonnekin muualle.

"Vhf:llä nimi oli vähempi tärkeä kuin call sign"
Aluksen nimi on ollut ja on yhä eniten käytetty VHF-liikenteessä. Nykyisin nimi näkyy AISista. Jos veneessä ei ole lähettävää AISia eikä paatin nimi ole kiikarilla luettavissa, sinua kutsutaan "sailing vessel in position xxx yyy". Siksi plotterin, gepsin, tutkan tai vhf:n ruudulla on syytä olla koordinaatit helposti nähtävissä. Kun coast guard kutsuu ja on saanut vastauksesi, se kyllä kysyy paattisi nimen ja call signin.

aluksen.nimi kirjoitti:

"Vhf:llä nimi oli vähempi tärkeä kuin call sign"
Aluksen nimi on ollut ja on yhä eniten käytetty VHF-liikenteessä. Nykyisin nimi näkyy AISista. Jos veneessä ei ole lähettävää AISia eikä paatin nimi ole kiikarilla luettavissa, sinua kutsutaan "sailing vessel in position xxx yyy". Siksi plotterin, gepsin, tutkan tai vhf:n ruudulla on syytä olla koordinaatit helposti nähtävissä. Kun coast guard kutsuu ja on saanut vastauksesi, se kyllä kysyy paattisi nimen ja call signin.

Lue lisää

Call signin jouduin varta vasten opettelemaan, juuri se tuntui aina kiinnostavan, aisia ei ole. Sijainnin lisäksi mainitsivat kutsussa usein kurssinj a nopeuden, joka helpotti, sillä ne on koko ajan ruorimiehen mielessä ja näkyy niitten tutkassa. Minulla ei miehistöstä liikene navigaattoria, siksi kordinaattien käsilläoloa tärkeämpää oli, että vhf kuuluu yksinäiselle ruorimiehelle.
Suomessa ei vhfstä kuulu pihaustakaan vts poislukien, toista on muualla, kanava 16 on kalastajien some 24/7, muut kanavat asentamatta?

Fgjftj kirjoitti:

Call signin jouduin varta vasten opettelemaan, juuri se tuntui aina kiinnostavan, aisia ei ole. Sijainnin lisäksi mainitsivat kutsussa usein kurssinj a nopeuden, joka helpotti, sillä ne on koko ajan ruorimiehen mielessä ja näkyy niitten tutkassa. Minulla ei miehistöstä liikene navigaattoria, siksi kordinaattien käsilläoloa tärkeämpää oli, että vhf kuuluu yksinäiselle ruorimiehelle.
Suomessa ei vhfstä kuulu pihaustakaan vts poislukien, toista on muualla, kanava 16 on kalastajien some 24/7, muut kanavat asentamatta?

Lue lisää

Call sign kyllä vuosien mittaan painuu mieleen, koska saman tunnuksen saat pitää vaikka vaihdat veneesi toiseen. Oman call signin sain 1970-luvun alussa, jolloin kännyköitä ei ollut olemassa ja mereltä lankapuhelimiin soittaminen tapahtui rannikkoradion välityksellä. Puhelinlaskut hoituivat veneen nimen ja call signin perusteella.

Itsekin olen yksinpurjehtija. On välttämätöntä, että vhf kuuluu sitloodaan. Asenna sinne kaiutin! (Esim. ARC:ssa ulkokaiutin oli pakollinen varuste). Kyllä vhf-liikennettä on Suomenkin aluevesillä. Jos antennisi on maston topissa, sitä kuuluu enemmän ja oma lähetyksesi myös kuuluu kauemmaksi. Ch 16 ei todellakaan ole seurustelukanava. Kummastelen some-väitettäsi. En ole havainnut samaa. Kalastusalus vastaa heti, jos kutsut Ch16:lla ja kysyt esim. onko turvallista ohittaa perän takaa (toisinaan trooli ulottuu kauas ja on lähellä pintaa).
Kaikkialla Itämeren rannikoilla ja Itämerta kauempana vhf on viranomaisten yhteys- ja tiedotusväline. Jos esim. erehdyt Bornholmin pohjoispuoliselle laivaväylälle, ruotsalainen tutkavalvonta ottaa yhteyttä "vessel in position se ja se, course jne". Säätiedotusten aikataulut ja työkanavat kannattaa printata kesäreissua varten. Ne löytyvät vaikkapa smhi:n sivujen kautta.

aluksen.nimi kirjoitti:

Call sign kyllä vuosien mittaan painuu mieleen, koska saman tunnuksen saat pitää vaikka vaihdat veneesi toiseen. Oman call signin sain 1970-luvun alussa, jolloin kännyköitä ei ollut olemassa ja mereltä lankapuhelimiin soittaminen tapahtui rannikkoradion välityksellä. Puhelinlaskut hoituivat veneen nimen ja call signin perusteella.

Itsekin olen yksinpurjehtija. On välttämätöntä, että vhf kuuluu sitloodaan. Asenna sinne kaiutin! (Esim. ARC:ssa ulkokaiutin oli pakollinen varuste). Kyllä vhf-liikennettä on Suomenkin aluevesillä. Jos antennisi on maston topissa, sitä kuuluu enemmän ja oma lähetyksesi myös kuuluu kauemmaksi. Ch 16 ei todellakaan ole seurustelukanava. Kummastelen some-väitettäsi. En ole havainnut samaa. Kalastusalus vastaa heti, jos kutsut Ch16:lla ja kysyt esim. onko turvallista ohittaa perän takaa (toisinaan trooli ulottuu kauas ja on lähellä pintaa).
Kaikkialla Itämeren rannikoilla ja Itämerta kauempana vhf on viranomaisten yhteys- ja tiedotusväline. Jos esim. erehdyt Bornholmin pohjoispuoliselle laivaväylälle, ruotsalainen tutkavalvonta ottaa yhteyttä "vessel in position se ja se, course jne". Säätiedotusten aikataulut ja työkanavat kannattaa printata kesäreissua varten. Ne löytyvät vaikkapa smhi:n sivujen kautta.

Lue lisää

Huomattavan vähäistä se VHF-liikenne kyllä Suomen aluevesillä on. VTS-kanavalla toki on liikennettä, 16 on käytännössä täysin mykkä.

Minä olen välillä miettinyt lisäkajarin asentamista, mutta katsonut tarpeettomaksi. Tiellä se vain olisi ja vaatisi uusia reikiä ja piuhavetoja. Olen ottanut tavaksi pitää käsikapulaa avotilan penkillä silloin, kun tuntuu, että olisi tarvetta kuulla, mitä VTS-kanavalla puhutaan.

aluksen.nimi kirjoitti:

Call sign kyllä vuosien mittaan painuu mieleen, koska saman tunnuksen saat pitää vaikka vaihdat veneesi toiseen. Oman call signin sain 1970-luvun alussa, jolloin kännyköitä ei ollut olemassa ja mereltä lankapuhelimiin soittaminen tapahtui rannikkoradion välityksellä. Puhelinlaskut hoituivat veneen nimen ja call signin perusteella.

Itsekin olen yksinpurjehtija. On välttämätöntä, että vhf kuuluu sitloodaan. Asenna sinne kaiutin! (Esim. ARC:ssa ulkokaiutin oli pakollinen varuste). Kyllä vhf-liikennettä on Suomenkin aluevesillä. Jos antennisi on maston topissa, sitä kuuluu enemmän ja oma lähetyksesi myös kuuluu kauemmaksi. Ch 16 ei todellakaan ole seurustelukanava. Kummastelen some-väitettäsi. En ole havainnut samaa. Kalastusalus vastaa heti, jos kutsut Ch16:lla ja kysyt esim. onko turvallista ohittaa perän takaa (toisinaan trooli ulottuu kauas ja on lähellä pintaa).
Kaikkialla Itämeren rannikoilla ja Itämerta kauempana vhf on viranomaisten yhteys- ja tiedotusväline. Jos esim. erehdyt Bornholmin pohjoispuoliselle laivaväylälle, ruotsalainen tutkavalvonta ottaa yhteyttä "vessel in position se ja se, course jne". Säätiedotusten aikataulut ja työkanavat kannattaa printata kesäreissua varten. Ne löytyvät vaikkapa smhi:n sivujen kautta.

Lue lisää

Tietenkin lisäkajari sekä sisällä että ulkona. Radiokuri loppuu Gibraltarille, sen eteläpuolella vhfkanava 16 on some. Vhf antenneista toinen on 20 m korkealla, käytännössä sieltä on kuulunut helsinki tai tallinnaradion tiedotuksia,vts, enää harvemmin ryssän polotusta ja laivojen väistöt toisilleen.
Ihan toinen juttu on kielin toisella puolella: suorastan työlästä kytätä vhf:ää. Ei todellakaan ole menneen päivän laite. Nykyään myös ex neukuissa tarvitsee vhf:ää, vielä kymmenkuntavuotta sitten se oli vain teoriassa pakollista ilmoittaa, ne ei vastannut mitään, kun englantia ei osattu.
Satamia varten minulla on vedenpitävä ja kelluva käsikapula.
Minun vhf lupa on 70-luvulta ja on tullut hankittua käyttöön ssblle lrc-lupa. Jälkimmäinen koki takaiskun, kun herb lopetti. Ssb on avomerisome, ylitysten tylsiin hetkiin työlästä puuhaa, josta palkinton sosiaalinen kontakti ulkopuoliseen maailmaan. Onnistuu sateliittipuhelimella helpommin ja varmemmin, mutta se taasen on tavikselle suhteettoman kallista, meinaan, että ssbllä aikaa kuluu joskus tuntikin lyhyen yhteyden saamiseen. Jos sometat ajankuluksi sateliittipuhelimella tunnin, niin kalliimpaa.

Seppomartin mainitsema kurjositeetti johtunee siitä, että huvialuksia varten ei välttämättä ole omia lomakkeita. Samat paperit täytetään kuin kauppamerenkulun laivat. Esim. Etelä-Afrikkaan saapuessa lomakkeessa oli mm. sellainen kohta, jossa kysyttiin matkan aikana kuolleiden miehistön jäsenten lukumäärää ja tietenkin brutto- ja nettorekisteritonneja.
Näitä brutto- ja nettorekisteritonneja kysyttiin lähempänäkin, mm. Färssaarille kirjautuessa. Niitä ei kuitenkaan ole syytä ottaa liian vakavasti. Kaikki itse keksityt pikkuluvut ovat kelvanneet. Viimeksi kysyin tullimieheltä neuvoa ja ojensin hänelle veneseuran alustodistuksen, johon uppouma on merkitty. Brutto- ja nettorekisteritonnit on eri asia kuin uppouma. "Laita siihen 6 ja 4 tn" sanoi tullimies, kun veneeni uppoumaksi oli merkitty 9 tn.
Trafin läpyskä on surullinen vitsi eikä Maistraatti enää anna engl.kielistä rekisteriotetta.

Netistä voi ladata itselleen vaikka minkä todistuksenkin akateemisesta loppututkinnosta. Printterillä printattu lappunen ei vain ole kovin vakuuttava. Pitää takapihan saunojienkin nähdä sen verran vaivaa, että painatuttavat lomakkeet logoineen ja hankkivat uskottavan näköisen leimasimen. Niillä ehkä hyvin meneekin läpi. Käytännössä yksinkertaisempaa tehdä rekisteröinti oman seuran kautta.

ehkä.niinkin kirjoitti:

Netistä voi ladata itselleen vaikka minkä todistuksenkin akateemisesta loppututkinnosta. Printterillä printattu lappunen ei vain ole kovin vakuuttava. Pitää takapihan saunojienkin nähdä sen verran vaivaa, että painatuttavat lomakkeet logoineen ja hankkivat uskottavan näköisen leimasimen. Niillä ehkä hyvin meneekin läpi. Käytännössä yksinkertaisempaa tehdä rekisteröinti oman seuran kautta.

Lue lisää

Vitsit on vähissä, jos oikeasti seilaat EU:n ulkopuolella ja yrität bluffata. Viranomaiset ovat toisinaan pikkutarkkoja (mm. Etelä-Afrikassa ja Brasiliassa jokainen paperi ja leima päiväyksineen tutkittiin).

Kansainvälinen huviveneen kuljettajankirja on esimerkillisen selkeä. Sen yläosassa on Suomen vaakuna ja isoilla kirjaimilla Suomi. Finland. Kaikki tiedot on luettavissa ilman suurennuslasia ja on merkitty selkeästi. Miksi samanlaista mallia ei ole voitu käyttää veneen rekisteröintitodistuksessa?

kuljettajankirja kirjoitti:

Vitsit on vähissä, jos oikeasti seilaat EU:n ulkopuolella ja yrität bluffata. Viranomaiset ovat toisinaan pikkutarkkoja (mm. Etelä-Afrikassa ja Brasiliassa jokainen paperi ja leima päiväyksineen tutkittiin).

Kansainvälinen huviveneen kuljettajankirja on esimerkillisen selkeä. Sen yläosassa on Suomen vaakuna ja isoilla kirjaimilla Suomi. Finland. Kaikki tiedot on luettavissa ilman suurennuslasia ja on merkitty selkeästi. Miksi samanlaista mallia ei ole voitu käyttää veneen rekisteröintitodistuksessa?

Lue lisää

Trafi on tehnyt rekisteröintitodistuksen puhtaasti omien viranomaistemme käyttöön, eikä mihinkään muuhun. Rekisteröintikin tapahtuu täsmälleen vanhan kaavan mukaan, joka on enimmältään peräisin ajalta, jolloin piti rekisteröidä salakuljetukseen sopivat, vähänkin nopeammat veneet. Piiruakaan ei muutettu ensin matkantekoon kelpoisten moottoriveneiden, eikä sittemmin purjeveneiden tullessa rekisteröinnin piiriin.

ehkä.niinkin kirjoitti:

Netistä voi ladata itselleen vaikka minkä todistuksenkin akateemisesta loppututkinnosta. Printterillä printattu lappunen ei vain ole kovin vakuuttava. Pitää takapihan saunojienkin nähdä sen verran vaivaa, että painatuttavat lomakkeet logoineen ja hankkivat uskottavan näköisen leimasimen. Niillä ehkä hyvin meneekin läpi. Käytännössä yksinkertaisempaa tehdä rekisteröinti oman seuran kautta.

Lue lisää

Menee saivarteluksi, mutta lomakepohjan voi ihan yhtä hyvin tulostaa kuin painattaa. Itse asiassa suurin osa lomakepohjistakin on "digipainettuja" eli lasertulosteita.

Aikoinaan Venäjän tulli vaati aina pyöreää leimaa koska se oli maan byrokratiassa se ainoa virallinen leima. Eräällä juomavalmistajalla oli sellainen leima lapsia varten. Kävi ihan täydestä. Olihan se pyöreä.

Takapihan remmin leima tai todistus ei ole sen virallisempi muttei myöskään vähemmän virallinen kuin minkään muunkaan epävirallisen tahon todistus. Yhtä perustellusti kaikki muutkin kuin viranomaisen antamat proopuskat käy tai ei käy :D

Mehuhemmo kirjoitti:

Menee saivarteluksi, mutta lomakepohjan voi ihan yhtä hyvin tulostaa kuin painattaa. Itse asiassa suurin osa lomakepohjistakin on "digipainettuja" eli lasertulosteita.

Aikoinaan Venäjän tulli vaati aina pyöreää leimaa koska se oli maan byrokratiassa se ainoa virallinen leima. Eräällä juomavalmistajalla oli sellainen leima lapsia varten. Kävi ihan täydestä. Olihan se pyöreä.

Takapihan remmin leima tai todistus ei ole sen virallisempi muttei myöskään vähemmän virallinen kuin minkään muunkaan epävirallisen tahon todistus. Yhtä perustellusti kaikki muutkin kuin viranomaisen antamat proopuskat käy tai ei käy :D

Lue lisää

Edelleenkin voimassa oleva suositus on pyöreä leima, jos tarkoitus on liikkua omalla veneellä Venäjän vesillä.
Pallonkierrolla aluksen leimaa vaadittiin monissa maissa mm. miehistöluetteloon. Leimasin myös nopeutti lukuisten maahantulopaperien allekirjoittamista, koska se korvasi nimen selvennyksen ja veneen nimen tekstauksen lomakkeiden allekirjoituksissa. Näin oli mm. Mauritiuksella, Etelä-Afrikassa ja Brasiliassa. Eräissä maissa papereita ei saanut täyttää sinisellä värillä, kuula- tai geelikynän piti olla musta. Ehkä sininen ei näy kopioissa tai fakseissa yhtä hyvin??

En lähtisi riskeeraamaan esim. kv.huviveneenkuljettajatodistuksen omatekoisella versiolla. Epäilen, että pelkkä väärennöksen epäilyskin voi johtaa hankaluuksiin. Kopioita voi tietysti ottaa omasta alkuperäisestä todistuksesta. Passin valokopiot ovat pakollisia. Viranomaiset tutkivat kyllä passin, mutta toisinaan sen lisäksi pyytävät kopiota. Kopio on hyvä olla myös passin katoamisen varalle.
CEVNI-alueella kv.hv.kulj.tod on nykyisin pakollinen. Myös Venäjän sisäiset vedet kuuluvat CEVNIiin.

Se, ettei Suomessa nykyisin myönnetä kv. venetodistusta pakottaa tietysti keksimään korvikkeita. Merenkulkuhallituksen aikana kv.venetodistuksen sai helposti pursiseuran alus- ja katsastustodistusta näyttämällä. Ulkolaisten viranomaisten oli helppo tunnistaa se viralliseksi. Nyt pakkorekisterin ja Trafin aikakaudella on uusi ongelma meillä, jotka purjehdimme ulkomaille. Onko enää muuta alustodistusta kuin pursiseurojen käyttämä? Sekin on parempi kuin minikokoinen muoviläpyskä, josta kaikkein oleellisin puuttuu eli aluksen nimi, lippuvaltion nimi, aluksen kotipaikka. Omistajan nimi sentään on mainittu Trafin muovikortin takapuolella.

onko.ehdotuksia kirjoitti:

Edelleenkin voimassa oleva suositus on pyöreä leima, jos tarkoitus on liikkua omalla veneellä Venäjän vesillä.
Pallonkierrolla aluksen leimaa vaadittiin monissa maissa mm. miehistöluetteloon. Leimasin myös nopeutti lukuisten maahantulopaperien allekirjoittamista, koska se korvasi nimen selvennyksen ja veneen nimen tekstauksen lomakkeiden allekirjoituksissa. Näin oli mm. Mauritiuksella, Etelä-Afrikassa ja Brasiliassa. Eräissä maissa papereita ei saanut täyttää sinisellä värillä, kuula- tai geelikynän piti olla musta. Ehkä sininen ei näy kopioissa tai fakseissa yhtä hyvin??

En lähtisi riskeeraamaan esim. kv.huviveneenkuljettajatodistuksen omatekoisella versiolla. Epäilen, että pelkkä väärennöksen epäilyskin voi johtaa hankaluuksiin. Kopioita voi tietysti ottaa omasta alkuperäisestä todistuksesta. Passin valokopiot ovat pakollisia. Viranomaiset tutkivat kyllä passin, mutta toisinaan sen lisäksi pyytävät kopiota. Kopio on hyvä olla myös passin katoamisen varalle.
CEVNI-alueella kv.hv.kulj.tod on nykyisin pakollinen. Myös Venäjän sisäiset vedet kuuluvat CEVNIiin.

Se, ettei Suomessa nykyisin myönnetä kv. venetodistusta pakottaa tietysti keksimään korvikkeita. Merenkulkuhallituksen aikana kv.venetodistuksen sai helposti pursiseuran alus- ja katsastustodistusta näyttämällä. Ulkolaisten viranomaisten oli helppo tunnistaa se viralliseksi. Nyt pakkorekisterin ja Trafin aikakaudella on uusi ongelma meillä, jotka purjehdimme ulkomaille. Onko enää muuta alustodistusta kuin pursiseurojen käyttämä? Sekin on parempi kuin minikokoinen muoviläpyskä, josta kaikkein oleellisin puuttuu eli aluksen nimi, lippuvaltion nimi, aluksen kotipaikka. Omistajan nimi sentään on mainittu Trafin muovikortin takapuolella.

Lue lisää

-> "Se, ettei Suomessa nykyisin myönnetä kv. venetodistusta pakottaa tietysti keksimään korvikkeita."
Et tarvitse korvikkeita, kyllä Trafi myöntää todistuksen.
http://www.trafi.fi/merenkulku/patevyydet/huviveneen_kuljettaja

->"Onko enää muuta alustodistusta kuin pursiseurojen käyttämä? Sekin on parempi kuin minikokoinen muoviläpyskä..."
Trafista saat sen muovikortin rinnalle myös A4-kokoisen paperin.

Noilla Trafin papereilla olen pärjännyt ihan hyvin aika monen maan viranomaisten kanssa.

Oc_46 kirjoitti:

-> "Se, ettei Suomessa nykyisin myönnetä kv. venetodistusta pakottaa tietysti keksimään korvikkeita."
Et tarvitse korvikkeita, kyllä Trafi myöntää todistuksen.
http://www.trafi.fi/merenkulku/patevyydet/huviveneen_kuljettaja

->"Onko enää muuta alustodistusta kuin pursiseurojen käyttämä? Sekin on parempi kuin minikokoinen muoviläpyskä..."
Trafista saat sen muovikortin rinnalle myös A4-kokoisen paperin.

Noilla Trafin papereilla olen pärjännyt ihan hyvin aika monen maan viranomaisten kanssa.

Lue lisää

Ehkä kirjoitin epäselvästi. Kysymys ei ollut kuljettajan pätevyyskirjasta, joka on n. 15x21 cm kokoinen muovitettu, valokuvalla varustettu selkeälukuinen todistus. Sen yläosassa on isolla fontilla Suomi Finland. Miksiköhän Trafi ei halua käyttää samanlaista formaattia veneen rekisteritodistuksessa?
Ja mitä se auttaa, jos Trafin rekisteriote on A4-kokoinen paperiprintti, jos siitä edelleen puuttuu EU-määräysten ja kv. merilain edellyttämät alustiedot?

Kun itse kiersin pallon, käytin Merenkulkuhallituksen myöntämää kv.huvivenetodistusta sekä pursiseuran alustodistusta. Kv huvivenetodistus oli eri asia kuin huviveneen kuljettajan pätevyystodistus. Kv. venetodistus kelpasi sen voimassolopäivämäärään saakka (voimassaoloaika oli 2 vuotta, mutta pallonkiertoon kului 3 vuotta). Fortalezan pikkutarkat viranomaiset huomasivat todistusten päivämääriä tarkastaessaan, ettei Merenkulkahallituksen todistus ollutkaan voimassa! Pursiseuran alustodistuksessa ei ole merkintää voimassaoloajasta. Se kelpasi brasialialaisillekin. Alustodistuksen katsastusmerkintöjen päivämääriä ulkolaiset viranomaiset eivät ymmärtäneet eivätkä edes kyselleet niistä.
Pääasia kaiketi on, että on veneen nimestä rekisteröintitiedosta ja omistajuudesta on virallinen todistus ja siinä on virallisen näköinen leima sekä todistuksen antajan allekirjoitus.

Naulan kantaan.
Sinänsä on huvittavaa, että venerekisteri on kaikkea muuta kuin luotettava. Käytännössä kaikki tiedot perustuu veneenomistajan omaan ilmoitukseen, osa fiilispohjalta tai hatusta otettuun tietoon. Esimerkiksi suurin henkilöluku, aluksen pituuden laskutapaa ei ole määritelty jne, jne. Rekisteritietojen taustalla ei ole mitään yhtenäistä standartia, sininen kilpi puuttuu monelta.
Ja sinne saa itselleen merkinnän vaikkapa 100 jalkaisesta swanista, kunhan kirjoittaa kauppakirjan (väärentää) ja rekisteröityy tekorikkaaksi! Mitään kontrollia ei ole. Mutta auta armias, jos vaihdat purjeveneeseen moottorin. Pitää olla vaatimustenmukaisuustodistus yms. Minä en periaattesta peilillä katsonut purkarini moottorin sarjanumeroa, jätin sen ilmoittamatta; kukahan sen yli 200 kiloisen mötikän varastaa, nytkin se on varkaiden armoilla ( köli 2,5m, sitlooran luukku about 5,5 metriä maanpinnasta, sopii yrittää. Tai mitä merkitystä on, jos purkkariin joku hullu laittaa liian suuren moottorin? Eri juttu johonkin pikaliippariin.

Kerrot, että huviveneet olisivat kansaivälisten säädösten kannalta kuriositeetti.

En tulkitse säädöksiä samoin, koska kv. merilaissa käytetty sanamuoto on yksiselitteinen "kaikki alukset"!
"The ship's certificate of registry records the name, type, characteristics, gross and net tonnage, owner's name, place of registration and crew duties."
http://www.europarl.europa.eu/workingpapers/tran/w14/2_en.htm
“Vessel registration is required for all vessels traveling internationally and crossing international borders”.
(International Maritime Law) Tekstin siteeraus on aloittajan viestistä.

Lisään tähän viekä sen pointin, että CEVNI ei tunne käsitettä huvialus, pleasure craft. Jostain syystä kuljettajan pätevyyskirja käyttää yhä huvivene-termiä, vaikka CEVNI ei sitä tunne. Silti CEVNI vaatii ko todistuksen! CEVNI:n säännöt ovat kansainvälisiä kuten meriteiden säännöt.
Suomen Merilaki II-osa 6 luku 10§ velvoittaa aluksen päällikön hankkimaan tiedot voimassa olevista määräyksistä!

Muuta selitystä Trafin rekisteritodistukselle en keksi kuin, että päättävä viranomainen ei ole tullut ajatelleeksi pienen osan rekisterinsä veneistä liikkuvan kansaivälisillä merialueilla ja valtiosta toiseen. Muoviläpyskä lompakossa on käytännöllinen sisäjärvien nimettömille pikkuveneille, jotka eivät koskaan poistu aluevesirajan yli.