lähtöisin - ei siis pelkästään ole todistettu sitä, että 60 % silloisista "ruotsinkielisistä" suvuista oli kielenvaihtajia nimenomaan SUOMEN kielest6ä (25% taas Venäjältä, Baltiasta tai Keski-Euroopasta tulleita)
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=317 (tutkijoina mm. LINNUS, Olavi
MANNINEN, Antero
RAUNIO, Ilkka
TERÄSVUORI, Kaarlo )
vaan myös mm. Pohjanmaan nimistön tiedetään suurimmaksi osaksi olleen alkujaan suomenkielistä:
"Ensimäisenä todistuksena ovat Suomenkieliset paikannimet Ruotsinväen paikkakunnassa. Pitkin koko Ruotsalaisten aluetta Lapväärtistä Kokkolaan saakka on koko rantamaa täynnänsä suomenkielisiä nimiä, ei ainoastaan Suomenväen rajoilla, vaan etäisemmässäkin ulko-saaristossa. Määrätön olisi tässä luetella kaikkia, muutamia meidän kuitenkin täytyy mainita, varsinkin Merenkurkun avarasta saaristosta. Jo Merenkurkun ruotsalainen nimi “Qvarcken”, joka on suomen-alaisesta väännetty, näyttää todistavan, että Suomalaiset olivat ensimäiset kulkijat näillä vesillä. Muut nimet todistavat samalle päin. Mustasaari, Raippaluoto (”Replot“), Koivulahti (“Qveflax“) ja Maksamo ( “Maxmö”) ovat ne seurakunnat, jotka tämän saariston käsittävät. Päätteet: -sor (saari), -lot (luoto) ja -lax (läksi, lahti), sekä pääte -mo, joka myöskin on suomalainen, *45 ovat näillä seuduin hyvin tavalliset. Maksamon saaristossa tavataan esm. Pirkkaluoto (“Pirklot“, ehkä Pirkkalaisten luoto?), Riitaluoto (“Riitalot“), “Korpislot “, “Ernlot“, “Tosplot“, “Pudimo“, “Wilkmo“, “Särkimo“, “Teugmo”, “Qvimo” (Kuivimo?). Mannermaalla taas ovat useat kylän-nimet ruotsalaisissa seurakunnissa suomenkielisiä, esm. Vöyrissä: Oravainen, Tukkur (Tuhkuri), Rekipelto, Rökiö, Mäkipää, Karvat (Karvatti), Kovijoki, — ja Mustasaaren pitäjässä: Iskmo, Wassor, Wasklot, Aniksor (Annikansaari), Petsmo, Höstves (Höystövesi?) j. n. e. Tämän luettelon voisimme kovin pitkäksi venyttää, jos lähdemme etelään taikka pohjaseen. Tavallisissa kartoissakin tapaamme etelään mennessä nimet: Maalahti, Petalahti, Pielahti, Tiukka (Tjöck). Erityisillä taloillakin on toisinansa suomalaiset nimet, esm. Pietarsaaren pitäjässä useat Tarvosen-nimiset talot eri-paikoilla, ja Vöyrissä Bertbyn kylässä “Auras“ (Auranen) niminen talo, joka kuitenkin aikojen kuluessa on saanut muutetun nimen: “Backills“ *46 — Kaikki nämä paikannimet Ruotsalaisessa paikkakunnassa todistavat selvästi, että maa ennen oli ollut Suomalaisten hallussa, ja että nämä olivat siihen oikein asumaan asettuneet, koska heidän antamat nimet eivät muuten olisi niin luopumattomasti kiintyneet kyliinkin *47. Tosin voimme muutamista näistä paikoista arvata, että ne vasta myöhempinä aikoina ovat menneet Suomalaisten käsistä Ruotsalaisillen. Mutta tämä on voinut tapahtua ainoastaan molempien kansallisuuksien rajalla. Jos kaikki kansan-tarinat tarkasti näiltä seuduilta ko'ottaisiin, niin voisi ehkä niistä paljon selitystä näille seikoille tulla. Sen vähän, mikä meidän on sopinut onkeemme ottaa, tahdomme tässä julkaista, toivoen muualta vielä lisää ilmaantuvan.
Oravaisten seurakunta on nykyänsä kokonaan ruotsalainen, mutta nämä Ruotsalaiset kuitenkin tietävät alku-asukasten olleen Suomalaisia ja juttelevatkin mistä nimi semmoinen on saatu. Eräs kalastaja oli muka ensimäinen asukas, joka rakensi kodan itsellensä asumukseksi. Jälkeen päin tuli siihen toinenkin mies, joka myöskin haki asun-siaa. Mutta molempien oli siinä liian ahdas olla, josta syystä entinen asukas päätti pois muuttaa ja möi siis kotansa toiselle. Tämä oli tulo-matkallansa ampunut joukon oravia, joitten nahat hän nyt antoi kodan hinnasta. Siitäpä nimi Oravainen. Sittemmin rupesi myöskin Länsi-pohjan miehiä käydä siellä kalastamassa, ensinnä ainoastaan kesän aiaksi. Mutta vähitellen muuttivat sinne varsinaisiksi asukkaiksi. — Muutoin mainitaan että Wöyrin ja Oravaisten seurakunnat olivat ensialussa olleet kappelina, edellinen (Wöyri) Ison-kyrön alla ja jälkimäinen Pietarsaaren alla. Pitäjän raja oli käynyt Tuhkurin kylän paikoilla. Kesän aikoina pitivät Iso-kyröläiset karjansa Kimon rauta-ruukin paikalla, ja oli heidän aittojansa seisonut missä nykyään ylinen hamari on *48.
Jos tämä muinais-tarina näyttää todistavan, että Oravaisissa ensinnä oli Suomalaisia, ja että Ruotsalaiset sinne tulivat Länsipohjasta, niin Vöyriläisten muinais-muistot kertovat heidänkin muuttaneen Suomalaisten asunsioille, mutta ei Länsipohjasta, vaan Daalaen maakunnasta. Muutoin nämä muistot vahvistavat, mitä näitten ruotsalais-pitäjien kielistäkin havaitaan, että Ruotsalaiset tulivat monesta eri maakunnasta."
(Yrjö Koskinen, 1857)
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=317 (tutkijoina mm. LINNUS, Olavi
MANNINEN, Antero
RAUNIO, Ilkka
TERÄSVUORI, Kaarlo )
vaan myös mm. Pohjanmaan nimistön tiedetään suurimmaksi osaksi olleen alkujaan suomenkielistä:
"Ensimäisenä todistuksena ovat Suomenkieliset paikannimet Ruotsinväen paikkakunnassa. Pitkin koko Ruotsalaisten aluetta Lapväärtistä Kokkolaan saakka on koko rantamaa täynnänsä suomenkielisiä nimiä, ei ainoastaan Suomenväen rajoilla, vaan etäisemmässäkin ulko-saaristossa. Määrätön olisi tässä luetella kaikkia, muutamia meidän kuitenkin täytyy mainita, varsinkin Merenkurkun avarasta saaristosta. Jo Merenkurkun ruotsalainen nimi “Qvarcken”, joka on suomen-alaisesta väännetty, näyttää todistavan, että Suomalaiset olivat ensimäiset kulkijat näillä vesillä. Muut nimet todistavat samalle päin. Mustasaari, Raippaluoto (”Replot“), Koivulahti (“Qveflax“) ja Maksamo ( “Maxmö”) ovat ne seurakunnat, jotka tämän saariston käsittävät. Päätteet: -sor (saari), -lot (luoto) ja -lax (läksi, lahti), sekä pääte -mo, joka myöskin on suomalainen, *45 ovat näillä seuduin hyvin tavalliset. Maksamon saaristossa tavataan esm. Pirkkaluoto (“Pirklot“, ehkä Pirkkalaisten luoto?), Riitaluoto (“Riitalot“), “Korpislot “, “Ernlot“, “Tosplot“, “Pudimo“, “Wilkmo“, “Särkimo“, “Teugmo”, “Qvimo” (Kuivimo?). Mannermaalla taas ovat useat kylän-nimet ruotsalaisissa seurakunnissa suomenkielisiä, esm. Vöyrissä: Oravainen, Tukkur (Tuhkuri), Rekipelto, Rökiö, Mäkipää, Karvat (Karvatti), Kovijoki, — ja Mustasaaren pitäjässä: Iskmo, Wassor, Wasklot, Aniksor (Annikansaari), Petsmo, Höstves (Höystövesi?) j. n. e. Tämän luettelon voisimme kovin pitkäksi venyttää, jos lähdemme etelään taikka pohjaseen. Tavallisissa kartoissakin tapaamme etelään mennessä nimet: Maalahti, Petalahti, Pielahti, Tiukka (Tjöck). Erityisillä taloillakin on toisinansa suomalaiset nimet, esm. Pietarsaaren pitäjässä useat Tarvosen-nimiset talot eri-paikoilla, ja Vöyrissä Bertbyn kylässä “Auras“ (Auranen) niminen talo, joka kuitenkin aikojen kuluessa on saanut muutetun nimen: “Backills“ *46 — Kaikki nämä paikannimet Ruotsalaisessa paikkakunnassa todistavat selvästi, että maa ennen oli ollut Suomalaisten hallussa, ja että nämä olivat siihen oikein asumaan asettuneet, koska heidän antamat nimet eivät muuten olisi niin luopumattomasti kiintyneet kyliinkin *47. Tosin voimme muutamista näistä paikoista arvata, että ne vasta myöhempinä aikoina ovat menneet Suomalaisten käsistä Ruotsalaisillen. Mutta tämä on voinut tapahtua ainoastaan molempien kansallisuuksien rajalla. Jos kaikki kansan-tarinat tarkasti näiltä seuduilta ko'ottaisiin, niin voisi ehkä niistä paljon selitystä näille seikoille tulla. Sen vähän, mikä meidän on sopinut onkeemme ottaa, tahdomme tässä julkaista, toivoen muualta vielä lisää ilmaantuvan.
Oravaisten seurakunta on nykyänsä kokonaan ruotsalainen, mutta nämä Ruotsalaiset kuitenkin tietävät alku-asukasten olleen Suomalaisia ja juttelevatkin mistä nimi semmoinen on saatu. Eräs kalastaja oli muka ensimäinen asukas, joka rakensi kodan itsellensä asumukseksi. Jälkeen päin tuli siihen toinenkin mies, joka myöskin haki asun-siaa. Mutta molempien oli siinä liian ahdas olla, josta syystä entinen asukas päätti pois muuttaa ja möi siis kotansa toiselle. Tämä oli tulo-matkallansa ampunut joukon oravia, joitten nahat hän nyt antoi kodan hinnasta. Siitäpä nimi Oravainen. Sittemmin rupesi myöskin Länsi-pohjan miehiä käydä siellä kalastamassa, ensinnä ainoastaan kesän aiaksi. Mutta vähitellen muuttivat sinne varsinaisiksi asukkaiksi. — Muutoin mainitaan että Wöyrin ja Oravaisten seurakunnat olivat ensialussa olleet kappelina, edellinen (Wöyri) Ison-kyrön alla ja jälkimäinen Pietarsaaren alla. Pitäjän raja oli käynyt Tuhkurin kylän paikoilla. Kesän aikoina pitivät Iso-kyröläiset karjansa Kimon rauta-ruukin paikalla, ja oli heidän aittojansa seisonut missä nykyään ylinen hamari on *48.
Jos tämä muinais-tarina näyttää todistavan, että Oravaisissa ensinnä oli Suomalaisia, ja että Ruotsalaiset sinne tulivat Länsipohjasta, niin Vöyriläisten muinais-muistot kertovat heidänkin muuttaneen Suomalaisten asunsioille, mutta ei Länsipohjasta, vaan Daalaen maakunnasta. Muutoin nämä muistot vahvistavat, mitä näitten ruotsalais-pitäjien kielistäkin havaitaan, että Ruotsalaiset tulivat monesta eri maakunnasta."
(Yrjö Koskinen, 1857)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Niinpä! Kuten monet Ahvenanmaankin paikannimet, mikä osoittaa, että alue oli alun perin suomalaisten asuttama.
Kuitenkin eräs nettisveko pari päivää sitten kehtasi valittaa, miksi Helsinki- ja Porvoo-nimet ovat suomenkielistetty ruotsin kielestä???
Ei voi edes olla totta :D Pelottavaa, millaisen propagandan keskellä he asuvatkaan! Ja käytännössä kaikki porvoolaisetkin esimerkiksi ovat juuri näitä kielenvaihtajien jälkeläisiä. Luulisin, että nuo 19 % silloisista Ruotsista tulleista suvuistakin on mm. ahvenanmaalaisia tai sitten nykyään suomenkielistyneet Suomessa.
Porvoossakin otettiin sitten paikan nimen mukaan myös sukunimiä, kuten esim. tuon linkin "Borgström" jne.
Sinänsä hyvä että perustellaan ihan oikeilla faktoilla asioita mutta väittely hurrien kanssa siitä kummat alueella asuivat ensin on täysin turhaa sillä fakta on että niin itä- kuin länsipuolikin on alunperin suomalaisten asuttama. Kaikki muut väitteet ovat svekomaanista propagandaa vailla mitään todisteita.
Ruotsissa jopa puolet ihmisistä saattaisi hyvinkin puhua suomea nykyään, jos Ruotsi ei olisi onnistunut hattutempussaan suomen kielen hävittämiseksi. Pelkkien Etelä-Ruotsin metsäsuomalaisten jäökeläisiä on viidesosa nykyisistä Ruotsissa asuvista (lähde prinssi Danielin isän perustama finnskogarna.com)
Eikös sillä pääministerilläkin ollut suomalaiset sukujuuret
Itse asiassa nykytilanne on se, että tällaisista ei lähellekään kaikki edes tiedä, sillä niin hyvin suomalaistausta on onnistuttu pimittämään niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Sen sijaan mm. Ruotsin saksalais-ranskalais-brasilialais-suomalaisessa kuningasperheessä on ainakin kaksi suomalaistaustaista (tai no heidän lapsensa mukaan vielä lukuihin), siis niin, että siitä tiedetäänkin.
Mm. Tage Erlanderilla ja Björn Skifsillä on suomalaistaustat.