större när obligatorisk studentsvenska slopades ?
Blev intresset för de här "viktiga världsspråken "
litetnyfiken
27146
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Vad jag har läst så var det tvärtom,kanske jag har fel.Att det nu inte blir samma fenomen om och när pakkoruotsi slopas.
Hur många har satsat på franska,ryska eller tyska tex. ?
Jag tippar att det blir samma effekt när obligatorisk svenska slopas.
Nu får väl vissa orter redan prova på det här experimentet med andra språk i stället för svenska ?
En usko, että kiinnostus lisääntyy. Motivaatio on nyt jo niin alhainen, että pakkoruotsin poisto ja motivaation lisääminen tulevat joka tapauksessa olemaan kaksi erillistä ongelmaa, ne eivät liity toisiinsa. Ongelmahan on se, että kukaan ei jaksaisi opsikella muuta kuin englantia.
Svenskspråkiga orkar trots mycket mera pakkosuomi. vi behövde en som behärskade tyska till vår firma,de enda som sökte platsen var svenskspråkiga.
Saksa on varmasti helpompi ruotsinkieliselle. Joten ruotsin lukemisesta ennen saksaa koulussa on suomenekielisellekin hyötyä, ainakin mulla oli koulussa, kun luin saksaa 4. vieraana kielenä.
Många språk är lättare för svenskspråkiga,det stämmer.
Jag tittar ofta på tyska filmer och serier,utan tyskastudier så förstår man ändå mycket av samtalen.
Kieltä oppii helposti tv:stä, vaikkei olisi opiskellutkaan. Olen oppinut espanjaa tv:tä katsomalla ja helppoja lehtiä lukemalla. Se onnistuu, koska osaan hyvin ranskaa. Ruotsinkieliset uutiset katson myös, ihan omaksi ilokseni :)
Jag har lärt mig engelska riktigt bra genom att titta på filmer utan översättning.
Jag läser ofta norska och danska nyheter på nätet,alla ord förstår man inte meddetsamma,men man lär sig så småningom och norska åtminstone är lätt för en svenskspråkig.
Det är alltid en fördel om man kan också något annat språk än engelska,gäller att kämpa på även om de här obligatoriska språken är besvärliga för många.
Det är bara att hoppas på bättre motivation i de kommande valfria språkstudierna.
Man kan aldrig lära sig för många språk.
Jos oppilailla on tietty tuntimäärä kieliä viikossa vuosien ajan ja nyt siitä käytetään kutakuinkin puolet ruotsiin, niin miten ihmeessä opiskeltujen kielten määrä voisi vähentyä, mikäli ruotsin sijaan voisi lukea jotain muuta kieltä?
Ongelma ei taida olla se, että vähentyykö / suureneeko kielten määrä. Ongelma on tällä hetkellä se, miten saada epämotivoituneet oppilaat kiinnostumaan muistakin kielistä kuin englannista. Tämä on iso haaste, ihan riippumatta siitä, onko meillä tulevaisuudessa pakkoruotsi vai ei.
"miten saada epämotivoituneet oppilaat kiinnostumaan muistakin kielistä kuin englannista"
Jos oppilaat ovat motivoituneita lukemaan englantia (joka ei siis ole pakollinen), niin johtuisikohan se siitä, että englannista on oikeasti hyötyä ja iloa koko ajan.
Muiden kielten kohdalla paras tapa motivoida, on antaa ihmisten valita itselleen sopiva kieli ja kulttuuri. Kun tutkittiin syitä valita kieliopinnot USA:ssa selkeitä perusteita olivat se, että vanhemmat harrastavat jotakin kieltä (silloin perheeseen tulee hankittua tuon kieli/kulttuurialueen lehtiä, elokuvia ja sinne tehdään matkoja), suvun taustalla on tietty kieli/kulttuuri (oppilailla on nykyään usein taustassaan jokin toinen kieli), perheen matkat suuntautuvat tietylle alueelle tai sitten jokin erityinen, profiloitumisen mahdollistava kieli on tarjolla sopivassa koulussa.
Miksei meillä saisi oppilaat valita kieliä lähtökohdista, jotka jo itsessään auttavat oppimaan ja motivoivat?
Kaunis ajatus, mutta ensin oppilaat pitää saada motivoitua lukemaan muitakin kieliä kuin englantia. Asiantuntijat ovat erittäin huolissaan:
http://yle.fi/uutiset/koululaisten_yksipuolinen_kielitaito_kaventaa_kansainvalisen_kaupan_mahdollisuuksia_-_englannin_kielella_voidaan_ostaa_mutta_ei_myyda/8018157
Säkert inte.
Matemaattinen mahdottomuus, ettei kielten opiskelu laajenisi muihin kieliin.
Jos oppilailla on tietty tuntimäärä kieliä viikossa vuosien ajan ja nyt siitä käytetään kutakuinkin puolet ruotsiin, niin miten ihmeessä opiskeltujen kielten määrä voisi vähentyä, mikäli ruotsin sijaan voisi lukea jotain muuta kieltä?
Jos taas väität, ettei "fennomukula" opi kieliä, vaikka nuo kielet olisivat mitä, niin sitten ongelma onkin sinulla.
En usko, että yhtäkkiä kiinnostus maailmankieliin suorastaa räjähtää käsiin, kun pakkoruotsi poistetaan. Miksi kiinnostus lisääntyisi, jos sitä kiinnostusta ei ole nytkään? Pakkoruotsin poisto ja kiinnostuksen lisääminen ovat kaksi eri asiaa, jotka pitää ratkaistakin erikseen.
Men hela tiden skrivs här om hur gärna alla hade studerat något annat språk istället för svenska ?
Hela livet har blivit förstört för att det finns obligatorisk skolsvenska ?
Se on minustakin hieman erikoista, että joku kokee näin. Nimittäin minä epäilen, että asia on juuri päinvastoin. Jos on ollut valmis lukemaan useita kieliä koulussa, kuten esim. minä aikoinaan, niin en usko, että tulee tunnetta, että ruotsi pilaa kaiken - päinvastoin, ruotsi germaanisena kielenä tukee saksaa, ja englanti puolestaan tukee ruotsia. Kielten opiskelu on jatkumo, ja hyvä sellainen! Kaikesta kielenoppimisesta on hyötyä. Ruotsi ei tee tässä poikkeusta.
Jos pakkoruotsi poistetaan, niin hyvä on. Mutta kielten opiskelun ongelmat tänä päivänä tuskin lopuvat siihen.
Miksi epäilette pakkoruotsin aiheuttamia ongelmia?
Nyt ei puhuta niistä, jotka lukevat viittä kieltä vaan niistä, joille kielet ovat vain yksi työkalu matikan, yhteiskuntaopin, tekniikan ja muiden asiantuntijuuksien joukossa. Heille kaksi kieltä on paljon - niin paljon, ettei suurin osa eurooppalaisista oppilaista lue kahta vierasta kieltä. Kieliopintoihin vaaditaan keskittymistä JA niihin vaaditaan kiinnostusta kommunikoida uudella kielellä. Tämä toteutuu parhaiten, jos kielen on saanut itse valita - miksikö, siksi että silloin voi valita kielen, josta koko perhe on innostunut tai kielen, jonka valta-alueelle perhe matkustaa usein, tai kielen, jonka puhujia on jo suvussa, jne. Kaiken lisäksi kielissä on myös sellaisia eroja, että jo varhaisteini voi kokea olevansa enemmän kiinnostunut ranskalaisesta muodista tai slaavilaisesta musiikista tai ...
Miksi muka olisi merkityksetöntä, että pakkoruotsi hidastaa ja estää esimerkiksi insinöörien opintoja. Insinöörit Ruotsissa tai Virossa valmistuvat hyvä englanti ja erinomainen teknologinen tietämys taskussaan - suomalainen ei valmistu noilla eväillä vaan hän takkuaa pakkoruotsin kanssa kenties vuosia. Osa jää ruotsia vaille valmiiksi, koska opinnot ovat heidän muun elämänsä kannalta järjettömiä. JA hyvin moni ei opikaan kieliä helposti, jos oikeasti olisitte joskus auttanut kielenoppimisen ongelmia omaavia, ette viisastelisi, että yksi kieli nyt sinne tai tänne, nopeastihan näitä oppii.
Miksi on niin vaikea ymmärtää, jos suomalainen insinööri ei halua lukea käytännössä pitkän A-kielen verran ruotsia, siis kutakuinkin yhtä paljon kuin englantia? Vastaava vaatimus englannin verran opiskellusta suomesta ruotsalaisinsinöörille tai jopa virolaisinsinöörille olisi järjetön ja jokainen ymmärtäisi, että siinä pannaan voimia hukkaan ja teetetään turhaa työtä!
Miksi te vetkutatte tätä asiaa?
Det har ju gått åt helsicke med språkundervisningen på många sätt. Är det faktsiskt nödvändigt att läsa finska i svenskpråkiga skolor när 95 pros. talar finska. Språket kommer ju emot hela tiden och i tv.
Tänk vad fint att få läsa engelska, tyska,franska,spanska i skolan så som de gör i Sverige !
Det är ju självklart att man inte kan gå omkring och kräva service på svenska när man talar finska flytande.
Och det går inte att säga att svenska behövs för alla turister son kommer från Sverige. De flesta av dem är finska invandrare och deras ättlingar, de talar ju finska här när de kommer hit.