Tänään 1.4. 2016 - joo, kyseessä ei ole aprillipila - Helsingin Sanomissa prikaatinkenraali evp. Lauri Kiianlinna arvosteli merivoimia tämän aikeista tilata neljä uutta taistelulaivaa lähtöhinnaltaan 1.2 miljardia. Silkasta aselajien välisestä kateudesta ei ole kyse, vaikka Kiianlinna katsoikin ajatuksen vikainvestoinniksi. Merivoimat perusteli tarvetta päästä operoimaan kyseisillä aluksilla eteläiselle Itämerelle - ja mahdollisesti kauemmaskin maailman merille mahdollisesti osana kansainvälisiä operaatioita.
Kiianlinna perusteli aivan oikein Suomenlahden kapean ja matalan vesistön olevan pieni suurten sota-alusten operoitaviksi. Yhä selkeämmin ne ovat vain selkeitä maaleja maalta ammuttaville torjuntaohjuksille - tämä kehitys pätee tietenkin myös muiden maiden sota-aluksiin alueella. Rannikkotykistömmme ajettiin alas vanhentuneen strategia-ajatuksensa takia.
Artikkeli kiinnitti huomion siihen, että eteläisen Itämeren puolustaminen ei kuulu Suomen maanpuolustukseen. Yhden puolustusalamme varaaminen nimenomaan ulkomaantoimintaan on huonosti perusteltua. Natokumppanuuden velvoitteilla tätä ei voi perustella.
Merivoimat voi toki laskeskella sillä olevan nyt kaikkia koskeneiden säästöjen jälkeen vuoronsa saada jotain kalustopäivitystä. Kiianlinnan mukaan juuri merellekin ammuttavat torjuntaohjusjärjestelmät voisivat olla tätä.
Kiianlinna perusteli aivan oikein Suomenlahden kapean ja matalan vesistön olevan pieni suurten sota-alusten operoitaviksi. Yhä selkeämmin ne ovat vain selkeitä maaleja maalta ammuttaville torjuntaohjuksille - tämä kehitys pätee tietenkin myös muiden maiden sota-aluksiin alueella. Rannikkotykistömmme ajettiin alas vanhentuneen strategia-ajatuksensa takia.
Artikkeli kiinnitti huomion siihen, että eteläisen Itämeren puolustaminen ei kuulu Suomen maanpuolustukseen. Yhden puolustusalamme varaaminen nimenomaan ulkomaantoimintaan on huonosti perusteltua. Natokumppanuuden velvoitteilla tätä ei voi perustella.
Merivoimat voi toki laskeskella sillä olevan nyt kaikkia koskeneiden säästöjen jälkeen vuoronsa saada jotain kalustopäivitystä. Kiianlinnan mukaan juuri merellekin ammuttavat torjuntaohjusjärjestelmät voisivat olla tätä.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Jos ei aprillijuttu niin Eteläkiinanmerelle tietysti.
Minusta varsin huolestuttavaa, että puolustusvoimain aselaji alkaa harrastaa omaa ulkopolitiikkaa. Viimeksi asialla oli ilmavoimat kutsuessaan amerikkalaiset hävittäjät harjoittelemaan Suomeen sekä päättämällä lähettää suomalaisia lentäjiä yhteisharjoituksiin ulkomailla.
Mikä puolustushaara tekee seuraavan irtioton?
Jalkaväki?
Ehdottaa varusmiesmarsseja Saharaan autiomaataistelukokemuksen vahvistamiseksi?
Lapsellista jäkätystä!
Merivoimat varautuu Suomen itsenäiseen puolustukseen liittoumien ulkopuolella. Tavoitteena on turvata Suomelle tärkeät merikuljetukset omalla kalustolla. Aluksia tarvitaan vielä varmasti kymmenen lisää.
Kiianlinnan kirjoituksesta Vieraskynä-palstalla:
”Suomi ei tarvitse neljää taistelualusta”
”Kookkaampien alusten tarvetta on perusteltu muun muassa sillä, että alusten tulee olla valtamerikelpoisia ja että niillä pitää pystyä operoimaan eteläisellä Itämerellä. Etelä-Itämeren puolustaminen ei kuitenkaan kuulu Suomelle.”
”Merivoimien kykyä toimia kansainvälisissä tehtävissä ollaan kehittämässä samaan aikaan kun Suomen maa-alueen puolustus uhkaa näivettyä.”
”Suomen puolustusjärjestelyt nojaavat läntiseen yhteistyöhön. Suomen valmiutta ulottaa toimintansa eteläiselle Itämerelle venäläisten torjumiseksi saatetaan arvostaa Nato-maissa ja Ruotsissa, mutta kriisiajan operointi tuolla alueella heijastuisi maarajamme turvallisuuteen.”
”Suomelle on tärkeämpää sijoittaa varoja maarajan ja rannikon kohteiden puolustamiseen kuin yhteistoimintaan eteläisellä Itämerellä.”
Kiianlinnan teksti vastaa osin tuohonkin:
”Venäjällä ei ole liittolaisia Itämeren piirissä. Maa on yrittänyt vaikuttaa alueen turvallisuuspoliittiseen asetelmaan erityisesti ilmavoimillaan. Kaliningradin alueelta Venäjän merimaaliohjukset ulottuvat 500 kilometrin päähän eteläiselle Itämerelle. Mikäli Nato-maat ja Ruotsi eivät eliminoi näitä ohjuksia ja ilmavoimia, alueen merikuljetukset ovat Venäjän armoilla. Suomen Merivoimat ei voi asiaan vaikuttaa.”
Sen jälkeenkin, kun merimaaliohjukset on eliminoitu, pitää saattueet suojata. Suomen on tehtävä se yksin koska olemme liittoutumattomia.
Suomen meristrategioihin kuului tosiaan 1920- ja 1930-luvulla kauppalaivastomme liikenteen suojaaminen Itämerellä. Olimmehan korostetun riippuvaisia merikuljetuksista.
Toisin kuin aikoinani itse rannikkotykistössä palvellessani luulin, rannikkotykistön tarkoitus ei ollut estää maihinnousua sijaitsemallaan rannikkokaistaleella. Rannikkotykistön rooli oli turvata suurten satamiemme edustat. Heikkoutena oli, että niistä jo noin 40-50 kilometrin päässä alukset olivat omillaan, rannikkotykistö ei voinut aluksia yli Itämeren saattaa.
Ilma-aseen yleistyttyä kiinteät rannikkolinnakkeet menettivät arvoaan, minkä myös Neuvostoliitto huomasi 1950-luvulla kypsyen Porkkalan-tukikohdan luovuttamiseen ennen aikojaan.
Kaukaa haettu on sellainenkin uhkakuva, että vieraan vallan tykkivene tulisi kaupungin edustalle uhkailemaan. Toimi 1800-luvulla, ei enää 1900-luvulla.
"Suomen itsenäiseen puolustukseen liittoutumien ulkopuolella" ...
Vaiko Suomen puolustukseen Suomen (rajojen) ulkopuolella?
Jälkimmäinen tuskin on mahdollista ilman jonkin sortin liittoutumista.
Maansa rajojen sisäpuolella Suomi saa päättää puolustusratkaisunsa miten parhaaksi näkee. Sellaiseen maanpuolustukseen asevelvolliset on koulutettukin.
Jos huolto Itämeren halki ei toimi, täällä kuollaan. Jos ei liittouduta niin sitten homma on pakko hoitaa itse. Muu on tunneperäistä haihattelua.
Lisää Kiianlinnan asiallisia huomioita:
”Uudet alukset olisivat Itämeren ahtaalla merialueella erittäin haavoittuvia kiintomaaleja ilmasta laukaistaville ohjuksille. Ne olisivat myös jatkuvan silmälläpidon alaisia.”
-Samasta syystä paikallaan kököttävistä rannikkotykeistä on aika ajanut ohitse.
”Pitkän kantaman merimaaliohjuksille olisi luotava laukaisukyky myös maalla, jotta ohjukset eivät ole alusten mukana upoksissa heti ensimmäisen vihollisen tekemän ohjusiskun jälkeen.”
-Tilanne tunnettiin jo jatkosodan aikana: ison osan sota-aikaa panssarilaiva Väinämöinen piileskeli saaristossa jonkin saaren kylkeen metsiköksi naamioituna ilmahyökkäyksen pelossa.
Saksalainen Tirpitz kärsi samasta piilottamisongelmasta ja tuhottiin Tromssan edustalle:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Taistelulaiva_Tirpitz
”Suomessakin Puolustusvoimien nykytilanne tuo mieleen 1930-luvun. Silloin panssarilaivat ja sukellusveneet veivät varoja, joita olisi kipeästi tarvittu maavoimien hankintoihin.”
Geoffrey Reganin kirja "Päin mäntyä - kirja sotillaallisesta tunaroinnista" sisältää myös tämän, suomalaisen toimittajan lisäyksen "tunarointien" sarjaan. Suomen suurimpiin strategisiin tunarointeihin myönnettiin liiallinen sotaa edeltävä satsaus laivastoon ja liian pieni mm. kenttätykistöön.
http://www.tuulamaria.fi/Tuulamarian_kirjaikkuna/Pain_mantya.html
Kyseessä on vasta Merivoimien ehdotuksesta. Ottaen huomioon edellä mainitut seikat sen sisältö mennee lävitse korkeintaan valikoiduin osin.
Suomenlahden vesissä operoivat parhaiten pienet alukset.
Kiianlinna on oikeassa,
mutta Sauli Niinistö on jo taipunut USA:n ja NATO:n painostukseen, että Suomi ostaa fregatteja, joilla ei voi puolustaa Suomen merialueita vaan ne on tarkoitettu USA:n ja NATO:n sotiin valtamerillä.
Saman kämmin Sauli-setä tekee ilmavoimillemme ostamalla maailmankalleimmat NATO-F-35-hävittäjät, joilla ei myöskään voi puolustaa Suomea.
HILJAA! pikku musikka, siellä kaalimaan laidalla. Eta Prikaz!.
Itäkiimakot "sulutetaan" ensimmäiseksi. Imo.
MUUTEN HIONO MÖLÄYTYS VKOSKEN TILTULTA PAITSI:
- S. Niinistö EI OLE "taipunut" USA:n ja NATO:n painostukseen
- Suomella ei ole suurempia sota-aluksia
- Suomen laivasto toimii toistaiseksi Suomenlahdella ja Pohjanlahdella
- Suomi EI OLE ostanut F-35-hävittäjiä
TILTU ON PATOLOGINEN VALEHTELIJA!
Suunnittelijoilta naiivia kuvitella, että kaukomerille lähetettävä suuri sardiinipurkki suojelisi Suomen rajoja.
Varsinkaan jos siihen ei suurin surminkaan saa pakotettua varusmiehiä miehistöksi.