Työtön häviää eläkeläiselle vuodessa tuhansia euroja – Kelan pääjohtaja haluaa eroon epätasa-arvosta
Kotimaa 2.4.2016 5:00
Lauri Nurmi
Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä varoittaa, että verovarat eivät pian enää riitä asumisen tukiin, jotka ovat kuvainnollisesti ampumassa katosta läpi sekä pitkäaikaistyöttömyyden kasvun että jatkuvien vuokrankorotusten seurauksena.
Hyssälä vaatii eri sosiaalitukien yhdistämistä, hallinnon karsimista ja yhdenvertaisuutta tuensaajaryhmien välille.
Pääjohtaja antaa vertailukelpoiset tapausesimerkit Helsingistä, Oulusta, Sodankylästä ja Tampereelta. Yksin asuvan eläkeläisen perusturva on vuodessa nettona Helsingissä 3 530 euroa suurempi kuin yksin asuvan työttömän perusturva. Oulussa ja Tampereella eläkeläinen saa takuueläkkeen ja eläkkeensaajan asumistuen kautta vuodessa käteen yli 4 000 euroa enemmän kuin työtön peruspäivärahan ja yleisen asumistuen kautta.
Sodankylässä yksin asuva eläkeläinen saa perusturvaa vuodessa käteen 3 750 euroa enemmän kuin pienimmän perusturvan varassa elävä yksin asuva työtön.
Räikeät erot johtuvat eläkeläisten paremmasta asumistuesta ja erilaisesta verokohtelusta.
Esimerkit pohjautuvat todellisiin henkilöihin. Kaikkien asunnon kuukausivuokra on 650 euroa.
– Onko köyhä eläkeläinen enemmän köyhä kuin köyhä työtön tai köyhä lapsiperhe? Työtön ja lapsiperhe saavat yleistä asumistukea, joka on pienempi kuin eläkkeensaajan asumistuki. Yhteiskunnassa eri ryhmiä pitäisi kohdella samalla tavalla. Oikeudenmukaisuus ei toteudu, Hyssälä painottaa.
Suomessa on neljä erilaista asumistukea, joiden maksaminen lohkaisi verovaroista viime vuonna yli 1,7 miljardia euroa. Menojen kasvu on ollut taantumassa huimaa: vuoden 2008 jälkeen reaaliset asumistukimenot ovat nousseet 600 miljoonalla eurolla. Vuoden 2015 lopussa asumistukien piirissä oli 820 000 ihmistä, 15 % väestöstä.
– Asialle pitää tehdä jotain. Pelkät hallintokulut nielevät vuodessa 50 miljoonaa euroa. Kansantalous ja veronmaksajat eivät kestä enää nousua ja sitä, että byrokratiaa ei karsita. Asumistuki on monimutkaisuutensa takia yksi kalleimmista järjestelmistä, Hyssälä huomauttaa.
Asumistuen perusteet vaihtelevat kuntaryhmittäin.
Hyssälä esittää eläkeläisille omaa perustuloa – tuet niputettava yhteen
Hyssälällä on suoraviivainen esitys: eläkeläisten lukuisia eri tukimuotoja niputetaan yhteen eläkeläisten perustuloksi.
– Jo Sata-komiteassa oli esillä yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen yhdistäminen ja se, voisiko hoitotukea käyttää yhtenä elementtinä eläkeläisten asumisen tukemisessa. Pitää nostaa pöydälle elementtejä, joilla iäkkäitä tuetaan. On lääkekorvauksia, matkakorvauksia, hoitotukea, eläkettä, asumistukea sekä erilaisia lisiä ja korotuksia. Pitää selvittää, voisiko tukia yhdistää eläkeläisten perustuloksi. Nykyisellään järjestelmä on liian kallis, Hyssälä arvioi.
Vuosina 2007–2009 sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmisteli Sata-komitea, joka luovutti esityksensä silloiselle sosiaali- ja terveysministeri Hyssälälle. Kokonaisuudistus kariutui lukuisiin riitoihin. Kolmikantaisessa työryhmässä mukana olleet ay-edustajat suuttuivat pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) pohdinnoista nostaa eläkeikää – vaikka eläkeiän nostosta on sittemmin päätetty.
Kelan pääjohtaja: budjettiviilausten asemesta tehtävä iso järjestelmäremontti
Hyssälä uskoo, että kriisitietoisuus on saavuttanut tason, jolla aika on kypsä uudelle Sata-komitealle.
– Valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö ja työmarkkinajärjestöt pitää saada asiantuntijoiden kanssa samaan pöytään valmistelemaan iso remontti.
– Päätöksenteon ongelma on ollut jo pitkään siinä, että asumistukien ja kaikkien tukien muutoksia pohditaan budjettiriihessä tai hallitusneuvotteluissa eli muutaman päivän aikana. Aika on liian lyhyt syvällisten isojen kysymysten ratkaisemiseen. Siksi päädytään tekemään pieniä viilauksia, jotka vain suututtavat jonkin eturyhmän. Ei pitäisi tehdä viilauksia vaan uudistaa järjestelmä, Kelan pääjohtaja vaatii.
Kotimaa 2.4.2016 5:00
Lauri Nurmi
Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä varoittaa, että verovarat eivät pian enää riitä asumisen tukiin, jotka ovat kuvainnollisesti ampumassa katosta läpi sekä pitkäaikaistyöttömyyden kasvun että jatkuvien vuokrankorotusten seurauksena.
Hyssälä vaatii eri sosiaalitukien yhdistämistä, hallinnon karsimista ja yhdenvertaisuutta tuensaajaryhmien välille.
Pääjohtaja antaa vertailukelpoiset tapausesimerkit Helsingistä, Oulusta, Sodankylästä ja Tampereelta. Yksin asuvan eläkeläisen perusturva on vuodessa nettona Helsingissä 3 530 euroa suurempi kuin yksin asuvan työttömän perusturva. Oulussa ja Tampereella eläkeläinen saa takuueläkkeen ja eläkkeensaajan asumistuen kautta vuodessa käteen yli 4 000 euroa enemmän kuin työtön peruspäivärahan ja yleisen asumistuen kautta.
Sodankylässä yksin asuva eläkeläinen saa perusturvaa vuodessa käteen 3 750 euroa enemmän kuin pienimmän perusturvan varassa elävä yksin asuva työtön.
Räikeät erot johtuvat eläkeläisten paremmasta asumistuesta ja erilaisesta verokohtelusta.
Esimerkit pohjautuvat todellisiin henkilöihin. Kaikkien asunnon kuukausivuokra on 650 euroa.
– Onko köyhä eläkeläinen enemmän köyhä kuin köyhä työtön tai köyhä lapsiperhe? Työtön ja lapsiperhe saavat yleistä asumistukea, joka on pienempi kuin eläkkeensaajan asumistuki. Yhteiskunnassa eri ryhmiä pitäisi kohdella samalla tavalla. Oikeudenmukaisuus ei toteudu, Hyssälä painottaa.
Suomessa on neljä erilaista asumistukea, joiden maksaminen lohkaisi verovaroista viime vuonna yli 1,7 miljardia euroa. Menojen kasvu on ollut taantumassa huimaa: vuoden 2008 jälkeen reaaliset asumistukimenot ovat nousseet 600 miljoonalla eurolla. Vuoden 2015 lopussa asumistukien piirissä oli 820 000 ihmistä, 15 % väestöstä.
– Asialle pitää tehdä jotain. Pelkät hallintokulut nielevät vuodessa 50 miljoonaa euroa. Kansantalous ja veronmaksajat eivät kestä enää nousua ja sitä, että byrokratiaa ei karsita. Asumistuki on monimutkaisuutensa takia yksi kalleimmista järjestelmistä, Hyssälä huomauttaa.
Asumistuen perusteet vaihtelevat kuntaryhmittäin.
Hyssälä esittää eläkeläisille omaa perustuloa – tuet niputettava yhteen
Hyssälällä on suoraviivainen esitys: eläkeläisten lukuisia eri tukimuotoja niputetaan yhteen eläkeläisten perustuloksi.
– Jo Sata-komiteassa oli esillä yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen yhdistäminen ja se, voisiko hoitotukea käyttää yhtenä elementtinä eläkeläisten asumisen tukemisessa. Pitää nostaa pöydälle elementtejä, joilla iäkkäitä tuetaan. On lääkekorvauksia, matkakorvauksia, hoitotukea, eläkettä, asumistukea sekä erilaisia lisiä ja korotuksia. Pitää selvittää, voisiko tukia yhdistää eläkeläisten perustuloksi. Nykyisellään järjestelmä on liian kallis, Hyssälä arvioi.
Vuosina 2007–2009 sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmisteli Sata-komitea, joka luovutti esityksensä silloiselle sosiaali- ja terveysministeri Hyssälälle. Kokonaisuudistus kariutui lukuisiin riitoihin. Kolmikantaisessa työryhmässä mukana olleet ay-edustajat suuttuivat pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) pohdinnoista nostaa eläkeikää – vaikka eläkeiän nostosta on sittemmin päätetty.
Kelan pääjohtaja: budjettiviilausten asemesta tehtävä iso järjestelmäremontti
Hyssälä uskoo, että kriisitietoisuus on saavuttanut tason, jolla aika on kypsä uudelle Sata-komitealle.
– Valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö ja työmarkkinajärjestöt pitää saada asiantuntijoiden kanssa samaan pöytään valmistelemaan iso remontti.
– Päätöksenteon ongelma on ollut jo pitkään siinä, että asumistukien ja kaikkien tukien muutoksia pohditaan budjettiriihessä tai hallitusneuvotteluissa eli muutaman päivän aikana. Aika on liian lyhyt syvällisten isojen kysymysten ratkaisemiseen. Siksi päädytään tekemään pieniä viilauksia, jotka vain suututtavat jonkin eturyhmän. Ei pitäisi tehdä viilauksia vaan uudistaa järjestelmä, Kelan pääjohtaja vaatii.
Vastaukset 27
Vanhimmat
lisää matuja !!!
Yksisilmäinen Hyssälä?
Miksi ei puhuta asuntopulasta ja vuokrakatosta? Syy täytyy poistaa. Sitten lääkkeet, mitä tarvitaan. MUTTA ensin vuokrakatto edes ns. yleishyödyllisille toimijoille. Siellähän lain henkeä rikotaan. Markkinajohtajina niitä seurataan.
Myös työeläkkeiden taitetusta indeksistä tulee luopua. Edes leikattuja indeksejä ei ole maksettu tai vain osittain. Tämä työntää työeläkejärjestelmästä vanhuksia verovaroin maksettavan sosiaalituen piiriin. Lisäksi Suomi on yksi niistä harvoista Euroopan maista, joissa ei ole eläkekattoa. Eläkekatto on jopa "amerikkalaisessa" Sveitsissä.
Sinänsä ajatus perustulosta on hyvä. Säästää byrokratian kuluissakin.
laitetaan köyhimmät kansanryhmät vastakkain!! Työttömät ja eläkeläiset
Kansan taloudellisen jakautumisen voi korjata vain painamalla lisää rahaa köyhille. Maailman talousjärjestelmä on luotu palvelemaan sijoittajia, jotka tienaavat korkoa kiskomalla tekemättä mitään. Suomen kolmikanta on harjoittanut jo vuosikymmeniä yli keskiansion ansaitsevia suosivaa politiikkaa, mikä on johtanut kansan jakautumiseen varakkaisiin, keskituloisiin ja köyhiin - turhat johtajat, duunarit, työttömät ja takuueläkeläiset.
Niin kuuluukin hävitä. Esim oman mukavan eläkkeeni olen ansainnut yli 40 vuoden työnteolla!
Oletko ihan varma? Et tunnu tietävän työeläkejärjestelmästä mitään.
Hän on elättänyt 40 v muita maksamillaan eläke- yms. maksuilla ja nyt on hänen vuoronsa hypätä rekeen, jota muut vetävät.
Näin on. Kansa elää koko ajan kädestä suuhun valtion hetken tuloskunnon mukaan. Työeläkeyhtiöiden rahat ovat kiinni yhteiskuntaa pyörittämässä.
Niitä rahoja on eläkeyhtiöiden sijoituksissa luokkaa 150 mrd. Jos reaalituotto on vaatimattomat 2 %, niin se tekee 3 mrd vuodessa. Suunnilleen tuon verran menee vuodessa matujen elättämiseen nykyään.
Reaalituotto otetaan aina joltakin muulta, on siis muilta pois. Rahaa voi siirrellä vain paikasta toiseen. Työeläkeyhtiöt eivät paljasta, miten tuotot on laskettu. Media uutisoi vain tuottoprosentteja, mitkä eivät kerro asiasta mitään. Todellinen tuotto paljastuu vasta myytäessä.
Asumistuet valuvat suoraan ammattiliittojen lakkokassoihin ?
VVO tarvitsee asumistuet itselleen, jotta voi antaa ne vorottomina demareille ja vasureille.
Kyllä mun mielestä pitäisi olla mahdollista, että suurta asumistukea saavat eläkeläiset kuten myös työkyvyttömät velvoitettaisiin muuttamaan halvemmalle asuinalueelle, että työssäkäyvät saisivat asuntoja siellä missä on töitä.
Eläkeläisille kyllä on palveluja muuallakin kuin isojen kaupunkien keskustassa. Tietysti jos on itse oman asuntonsa maksanut, eikä saa asuimistukea, niin sitten ihan sama.
Sellaisia eläkeläisiähän alkaa olla paljon, jotka ovat säästäneet ja ostaneet oman asunnon elinikäisellä työssäkäynnillä, eivätkä saa mitään asumistukia. He eivät kuitenkaan saa sosiaalitukia lähellekään sen verran, kuin ne jotka asuvat vuokralla.
Kun ollaan kovempaan politiikkan menossa (ja ilmeisesti on pakko), niin jollain tavalla tuntuu oudolta, että ne jotka palkkansa käyttivät iloiseen elämään esimerkiksi asuntosäästämisen sijasta, voivat sitten vielä eläkkeelläkin saada satoja euroa tukia kuukaudessa, toisin kuin säästäväisempi ihminen.
Joillakinei tietysti ole ollut mahdollista säästää vaikka pienen palkan tai työttömyyden takia, mutta ei silloin ole pakko asua järjettömän kalliissa asunnossa.
Missä on halpoja asuntoja? Vähintään peruspalvelujen on oltava lähellä, sillä pienituloisella ei ole varaa autoon tai edes julkiseen liikenteeseen. Varakkaiden asuma-alueilla ei asu köyhiä edes nimeksi, vaan asuinalueet ovat muovautuneet vuosikymmenien saatossa tulotason mukaan.
"Sellaisia eläkeläisiähän alkaa olla paljon, jotka ovat säästäneet ja ostaneet oman asunnon elinikäisellä työssäkäynnillä, eivätkä saa mitään asumistukia. He eivät kuitenkaan saa sosiaalitukia lähellekään sen verran, kuin ne jotka asuvat vuokralla".
Omassa asunnossa asuville on suunnitteilla vero laskennallisen "vuokratuoton" mukaan. Matujen elatus näet maksaa. Jostakin rahat on otettava.
maataloustuet tulis perata ensin
Tukea pitää jonkun verran vähintään.
Muistetaan solidaarisuus!
Nuoren, terveen, työkykyisen ihmisen, joka saa työttömyyskorvausta, kuuluukin saada vähemmän kuin pitkän työuran tehnyt, työeläkkeen varassa elävä. Takuueläkkeen saajat eivät välttämättä ole ihan sama asia.
tarkoitatko maataloustukien saajia
Mä oon takuueläkemies/työkyvyttomyyseläkkeellä.
Tuki on noin 600-700 euroa.
Saatko lisäksi asumistukea?
Jep.
Olen vaikeasti erilainen ja vaikea ihminen eli en sopeudu työyhteisöön ennakkoluuloja eli kiusaamisen epäilyjä, että en luota ihmisiin, että ne kiusaa pian mua heti, jos.... ja on tota heikko työkyky, energiat ovat vain alhaalla, hermosto myös väsyy.
Toimin ternimaitofirmassa isäni kanssa. toiminu jo vuodesta 2004.
Suht tyytyväinen oon elämääni.
Työ voi kuitenki loppua.
Pomo myymässä firmaansa.
Työttömissä ja eläkeläisissä on, niin paljon yrjölle haisevaa porukkaa, millä ei yksinkertaisesti ole tippaakaan vaikutusmahdollisuuksia.
Älä typerys yleistä.
Minä pidän huolen hygieniasta.
Ja vaatteet ei saa olla mitä tahansa.
Ryhti myös suora mulla ja leuka pystyssä.
Erilainen eläkeläinen siis minä.
Kertokaa nyt tyhmälle maalaiselle, mitä sellaisia vanhuspalveluja esim. Helsingin keskustassa on, mitä ei löytyisi myös pienemmästä kaupungista tai vaikka kirkonkylästä.
Meidän pikkukaupungissa on monta terveyskeskusta, 2 sairaalaa, monenlaisia vanhuspalveluita, on myös yksityisiä sairaaloita ja lääkäriasemia, jopa joukkoliikenne toimii, on takseja ja invatakseja, mihinkään ei ole monta kilometria matkaa. Kyllä jollain 600 euron asumistuen säästöllä jo monta taksimatkaakin tekisi.
Ei kai se ainoa vaihtoehto suuren kalliin tonttimaan kaupungille ole muuttaa jonnekin umpikorpeen kauas palveluista.
Ainoa, mitä puuttuu on työpaikkoja nuorille, niitä olisi suurkaupungissa, mutta asuntoja ei ole.
Kirjoituksestasi ei saa selvää. Mikä ihmeen 600 euron asumistuen säästö? Oletko muutattamassa jotakuta johonkin vai mistä on kyse?
Ottaa pannuun IS:n tapa uutisoida. Tämäkin monia koskeva uutinen on julkaistu yöllä kello 3, että se siirtyisi ynnä muiden joukkoon ennen kansan heräämistä. Lisäksi täysin ja liian asiallisia kommentteja jätetään julkaisematta, jos ne uhkaavat tulla ketjun alkupuolelle.