Lähteekö maahanmuuttokriittisyys lääkityksellä?

Suvakit voisivat muuttaa vaikka heti syyriaan, irakiin,afganistaniin.
Siellä on teidän ihannoimaa kulttuuria tarjolla.
Menkää sinne ja viekää matut mukananne.
Perustakaa sinne oma suvakkimatuyhdyskunta.
Suvakkius on sairaus.

onneniintyh kirjoitti:

Suvakit voisivat muuttaa vaikka heti syyriaan, irakiin,afganistaniin.
Siellä on teidän ihannoimaa kulttuuria tarjolla.
Menkää sinne ja viekää matut mukananne.
Perustakaa sinne oma suvakkimatuyhdyskunta.
Suvakkius on sairaus.

"Suvakkius on sairaus."
Onko vihamielinen suhtautuminen toisiin ihmisiin kestävän ja terveen yhteiskunnan perusta?

Maahanmuuttokriittisyyteen auttaa vain Katkox, uusi isis-tehtaan kehittämä vieroituslääke. Siinä pää vieroitetaan muusta ruumiista... BUUUAAAHHHHAAAAHHHAAAHHHH.. AAAAHHHHAAAAAHHHAHHAAHHAHHAA

Suvakit paranee kun niskaan lataa9millisen buranan.

ihanaa.saatana kirjoitti:

Maahanmuuttokriittisyyteen auttaa vain Katkox, uusi isis-tehtaan kehittämä vieroituslääke. Siinä pää vieroitetaan muusta ruumiista... BUUUAAAHHHHAAAAHHHAAAHHHH.. AAAAHHHHAAAAAHHHAHHAAHHAHHAA

Sitähän sinä suvakkinatsi toivotkin. Suvakin todelliset karvat. Suvaitsevaisuuden nimissä vihataan silmittömästi kaikkia eri mieltä olevia.

valtiotieteiden.tohtori kirjoitti:

"Suvakkius on sairaus."
Onko vihamielinen suhtautuminen toisiin ihmisiin kestävän ja terveen yhteiskunnan perusta?

"Onko vihamielinen suhtautuminen toisiin ihmisiin kestävän ja terveen yhteiskunnan perusta?"

Eipä ole, se on selvästi nähtävissä kaikissa muslimimaissa.

TÄS SUVAKKEJA..KOK-EVA TV: Tulevaisuuden tekijät - tarvitseeko Suomen työelämä maahanmuuttoa!
https://www.youtube.com/watch?v=RhvGfhy-sLQ&list=PLmb1Thl8L0NgS1OCOyOb8UCYk0BdBk_gn&index=5

Rasismiin kuuluu sivuoireena yleensä kova homoseksuaalinen vietti, jota kompensoidaan asufetisismillä (nahkavaatteet, uniformu-tyyliset vaatteet, skinhead vaatetus (piloottitakit ym)). Lievempinä sivuoireina kuuluu naisviha ja väkivaltaisuus vastakkaista sukupuolta kohtaan, usein seurauksena homovietistä.

Rasisti tyypillisesti viettää suurimman osan ajastaan saman sukupuolen edustajien kanssa ja osallistuu paramilitaristisiin järjestöihin kuten Soldiers Of Odin tai kansallissosialistiseen puoluetoimintaan.

Rasismi on parantumaton sairaus, mutta rasistin oirehdintaa voidaan hoitaa siedätyshoidolla, esimerkiksi sosiaalisilla kontakteilla muiden kulttuurien edustajien kanssa ja seksuaalisilla kontakteilla vastakkaisen sukupolen kanssa.

psykiatr.erikoislääkäri kirjoitti:

Rasismiin kuuluu sivuoireena yleensä kova homoseksuaalinen vietti, jota kompensoidaan asufetisismillä (nahkavaatteet, uniformu-tyyliset vaatteet, skinhead vaatetus (piloottitakit ym)). Lievempinä sivuoireina kuuluu naisviha ja väkivaltaisuus vastakkaista sukupuolta kohtaan, usein seurauksena homovietistä.

Rasisti tyypillisesti viettää suurimman osan ajastaan saman sukupuolen edustajien kanssa ja osallistuu paramilitaristisiin järjestöihin kuten Soldiers Of Odin tai kansallissosialistiseen puoluetoimintaan.

Rasismi on parantumaton sairaus, mutta rasistin oirehdintaa voidaan hoitaa siedätyshoidolla, esimerkiksi sosiaalisilla kontakteilla muiden kulttuurien edustajien kanssa ja seksuaalisilla kontakteilla vastakkaisen sukupolen kanssa.

Paskaa puhut, pässi!
Minä olen puhdasrotuinen rasisti, mutta vihaan homoja kuin ruttoa. Samalla tavalla vihaan paskaa puhuvia psykiatr.erikoislääkäreitä. Naisista tykkään kovasti enkä ole koskaan naisihmistä huonosti kohdellut.
Jos rasismi on sairaus, niin tartunnan saaneita voin lohduttaa sillä, että sairaus on paljon helpompi kärsiä kuin esimerkiksi suvakkius, johon ei tiedetä olevan lääkettä ja johon valitettavasti saattaa menehtyä erityisesti silloin, kun se johtaa välittömään kanssakäymiseen maahantunkeutumisrikollisten kanssa.

Uusrasisti kirjoitti:

Paskaa puhut, pässi!
Minä olen puhdasrotuinen rasisti, mutta vihaan homoja kuin ruttoa. Samalla tavalla vihaan paskaa puhuvia psykiatr.erikoislääkäreitä. Naisista tykkään kovasti enkä ole koskaan naisihmistä huonosti kohdellut.
Jos rasismi on sairaus, niin tartunnan saaneita voin lohduttaa sillä, että sairaus on paljon helpompi kärsiä kuin esimerkiksi suvakkius, johon ei tiedetä olevan lääkettä ja johon valitettavasti saattaa menehtyä erityisesti silloin, kun se johtaa välittömään kanssakäymiseen maahantunkeutumisrikollisten kanssa.

"Minä olen puhdasrotuinen rasisti, mutta vihaan homoja kuin ruttoa."
Tavallista kovempi homofobia on nykytutkimusten mukaan yleensä merkki omasta kaappihomoudesta. Kaappihomo vie huomion omasta homoudesta muihin ja homojen vihaaminen on oikeasti alitajuisesti oman homoseksuaalisuuden vihaamista.

"sairaus on paljon helpompi kärsiä kuin esimerkiksi suvakkius, johon ei tiedetä olevan lääkettä ja johon valitettavasti saattaa menehtyä erityisesti silloin, kun se johtaa välittömään kanssakäymiseen maahantunkeutumisrikollisten kanssa."

Terve ihminen ei koe irrationaalista vihaa toista ihmistä kohtaan ihonvärin tai kulttuurin perusteella, saatika omaa irrationaalisia paranoidisia ajatuksia välittömästä kuolemanuhasta kontaktissa muiden kulttuurien edustajien kanssa.
Siksi yksi kansallisen hoitoryhmämme jäsen, psykiatrian erikoislääkäri suosittelee Leponex-lääkitystä tällaisten harhojen hoitoon.

Suvakilta jäi huomaamatta se että jos kertomansa on totta, niin homofobiahan on nimenomaan homojen oma vika ei heterojen. Eli homofoobikkoja ovat homot itse. Joko vajakkisuvakki kässäs?

http://mvlehti.net/2016/04/02/totuus-pohjanmaan-lakanoista/

....

No nyt alkaa kuullostaa taas ihan SPR-natsin kirjoituksilta :D Hei missä olet ollut, meillä on ollut jo ikävä :DDDDD

Vastarintaliikkeen jäsen taas uhoaa omilla väkivaltafantasioillaan.

sitten_heräsit kirjoitti:

Vastarintaliikkeen jäsen taas uhoaa omilla väkivaltafantasioillaan.

sairasta

Tyttärensä myymällä äijä on saanut itselleen rahat kasaan lähteä elämään lihapatojen ääreen.

Mikäs kehitysvamma on sitten se valtava halu saada yhteiskunta taantumaan keskiaikaan? :DDDDDD

Ilmiötä on tukittu ja huomattu tuon sukurutsaus geenivirheen kantajilla siihen liittyvän aina väkivaltaisia fantasioita ja ajatuksia, sekä yleistä kykenemättömyyttä kommunikoida muuten kuin väkivallan avulla tai sillä uhkaillen. Taipumus juoppouteen ja juoppohulluuteen on myös monikymmenkertainen terveisiin kansalaisiin verraten.

pakkohoito tai niskalaukaus en minä tiedä?

Monikulttuurisuuden hurmos on riippuvuus
Filosofi Stephan Molyneux on kehittänyt terävän analyysin sille, miksi suvaitsija on sellainen kuin on: hänellä on addiktio. Otan tässä tuon Molyneux'n ydinajatuksen suvaitsemisesta riippuvuutena, jonka selitän ja jota laajennan omin päätelmin.

Kaikki tietävät, että hyvän tekemisestä tulee hyvä mieli. Ihmiset kertovat osallistuvansa hyväntekeväisyystoimintaan, koska saavat siitä itse iloa. Auttamisesta koettu jalomielisyys aiheuttaa aivoissa endorfiinin ja dopamiinin ryöpyn, joka tuo hyvänolon tunteen. Juuri sama aivokemiallinen tapahtuma on kaikkien addiktioiden takana. Alkoholisti tai narkomaani kokee samanlaisen aivokemiallisen reaktion päihdettä nauttiessaan, ja lopulta tottuu tähän muuntuneeseen aivokemialliseen tilaan niin paljon, ettei pärjää ilman sitä, ja kyseisen palkkion saamisesta tulee kaikki kaikessa.

Tämä aivokemiallisen palkkion hakeminen ei ole ainoa asia, joka tekee yltiöpäisestä suvaitsemisesta sairaalloista; myös suvaitsevaiston käytös on tyypillistä addiktin käytöstä. Monikultturismiin uskovat toimittajat eivät halua raportoida negatiivisia uutisia pakolaisista vaan mieluummin jättävät ne huomiotta tai kiistävät niiden olemassaolon. Mukamas rasisminvastaiset rasmuslaiset haukkuvat raiskausten uhreja huoriksi ja valehtelijoiksi, bloggaaja Saku Timonen vaatii ahdistelluille tytöille oikeudellisia seurauksia rikosilmoituksen tekemisestä, ja Kyllikin Siskojen vetäjä Katja Hietala yritti viimeiseen asti leikkiä, että pikkupojan ryöstö Torniossa ei ollut totta.

Jos näytät ikäviä tosiasioita monikultturistille, hän menee puolustuskannalle ja suuttuu, eli toimii juuri kuin mikä tahansa addikti. Jos jollain on vaikkapa alkoholiongelma, ei hän halua, että hänelle näytetään hänen addiktionsa negatiivisia seurauksia. Ei hän halua nähdä, miten on laiminlyönyt lapsiaan, tai vaikkapa paksua nippua laskuja, joka on kertynyt kun arkiasioita ei ole hoidettu. Addikti menee puolustuskannalle jos hänet pakotetaan kohtaamaan käytöksensä seuraukset ja pyrkii vähättelemään ja pakenemaan haittoja, juuri kuin suvaitsevaisto. Ikävien seurausten näkeminen tekee vaikeammaksi saada "auttamisesta" tulevaa säväriä: se jää kalvamaan mieleen, eikä omaa auttamista pysty kokemaan yhtä tärkeäksi ja hienoksi, jos joku näyttää todisteita siitä, että auttamisesi tuottaa tuhoa.

Kuten muutkin riippuvuuden ohjaamat sairaalloiset käytösmallit, on monikultturismikin itsekästä toimintaa. Monikultturisti ei välitä kärsimyksestä, jota hän tuottaa. Vain säväreillä on väliä. Suomessa sadat naiset ovat tulleet turvapaikanhakijoiden ahdistelemiksi, ilmoitettuja, turvapaikanhakijan tekemiksi tunnistettuja raiskauksia on ollut 25, ja niiden päälle on vielä valtava määrä omaisuus- ja väkivaltarikoksia. Suvaitsija ei halua ajatella näitä uhreja, koska riippuvuus sekoittaa hänen tunne-elämänsä. Suvaitsija ei kykene tuntemaan myötätuntoa rikosten uhreja kohtaan, koska hänen hyvänolontunteensa on kiinni ajatuksessa, että hänen auttamisensa kohde on viaton hädänalainen. Vain riippuvuuden kohde tuottaa enää mielihyvää.

Samoin kuin muut riippuvaiset, suvaitsijat yrittävät saada ympäristön edesauttamaan käytöstään. Huumeidenkäyttäjä ruinaa rahaa perheeltä, aineita kavereilta ja pysyy ruoassa vanhempien ja sossun avulla. Hän tietää itsekin riippuvuuden olevan pahasta mutta ei siitä pysty ravistautumaan irti. Suvaitsija vaatii yhteiskunnalta ja kanssaihmisiltään oman addiktionsa mahdollistamista: pakolaisten vastaanottoa ja rahan syytämistä heidän elättämiseensä. Jos narkomaanin vanhempi sanoo, että nyt menee rahahanat kiinni, jos et mene katkolle, on riippuvaisen ensireaktio suuttumus ja kiukuttelu. Niin reagoi myös suvaitsija, jos hänelle sanotaan, että ei pidä enää antaa resursseja maahanmuuttoon tai ottaa uusia pakolaisia. Hän suuttuu, koska riippuvaiset tyypillisesti eivät kykene maksamaan oman riippuvuutensa hintaa. Samoin kuin päihdeongelmainen siivettää hyväntahtoisilla vanhemmilla, suvaitsija siivettää hyväntahtoisella valtiolla.

Monikultturismi-addiktiosta toivutaan samoin kuin mistä tahansa muustakin riippuvuudesta: joko riippuvaisen myötätunto ja rakkaus hänen riippuvuudestaan kärsiviä kohtaan käy ylitsekäymättömäksi, ja hän toteaa ainoaksi vaihtoehdoksi kunnostautumisen. Tietyt suvaitsijat heräävät, kun lähipiiri alkaa kärsiä toiminnasta, vaikkapa oma perheenjäsen joutuu rikoksen uhriksi. Toinen tapa on kivipohjaan osuminen eli tilanne, josta on vain suunta ylöspäin. Näin käy, kun oma riippuvuus tulee itselle liian kalliiksi ja seuraukset tekevät elämästä sietämätöntä. Päihdeongelmaiselle tällainen osuma voi olla vaikkapa vankilaan tai kodittomaksi joutuminen, suvaitsijalle vaikkapa autettavien todellisen luonteen omakohtainen kokeminen.

Samoin kuin emme kokisi moraalisesti oikeana mahdollistaa päihde- tai peliriippuvaisen itsetuhoa, meidän ei tule mahdollistaa suvaitsijoiden tuottamaa laajamittaista tuhoa. Sairaalloisesti käyttäytyvien ei tule olla päätöksentekoasemassa, vaan holhouksen alla siihen saakka, että saavat ongelmansa kuriin. Heillä ei ole oikeutta romuttaa meidän ja tulevien sukupolvien yhteiskuntaa itsekkään riippuvuutensa ruokkimiseksi.

munahaukat kirjoitti:

Monikulttuurisuuden hurmos on riippuvuus
Filosofi Stephan Molyneux on kehittänyt terävän analyysin sille, miksi suvaitsija on sellainen kuin on: hänellä on addiktio. Otan tässä tuon Molyneux'n ydinajatuksen suvaitsemisesta riippuvuutena, jonka selitän ja jota laajennan omin päätelmin.

Kaikki tietävät, että hyvän tekemisestä tulee hyvä mieli. Ihmiset kertovat osallistuvansa hyväntekeväisyystoimintaan, koska saavat siitä itse iloa. Auttamisesta koettu jalomielisyys aiheuttaa aivoissa endorfiinin ja dopamiinin ryöpyn, joka tuo hyvänolon tunteen. Juuri sama aivokemiallinen tapahtuma on kaikkien addiktioiden takana. Alkoholisti tai narkomaani kokee samanlaisen aivokemiallisen reaktion päihdettä nauttiessaan, ja lopulta tottuu tähän muuntuneeseen aivokemialliseen tilaan niin paljon, ettei pärjää ilman sitä, ja kyseisen palkkion saamisesta tulee kaikki kaikessa.

Tämä aivokemiallisen palkkion hakeminen ei ole ainoa asia, joka tekee yltiöpäisestä suvaitsemisesta sairaalloista; myös suvaitsevaiston käytös on tyypillistä addiktin käytöstä. Monikultturismiin uskovat toimittajat eivät halua raportoida negatiivisia uutisia pakolaisista vaan mieluummin jättävät ne huomiotta tai kiistävät niiden olemassaolon. Mukamas rasisminvastaiset rasmuslaiset haukkuvat raiskausten uhreja huoriksi ja valehtelijoiksi, bloggaaja Saku Timonen vaatii ahdistelluille tytöille oikeudellisia seurauksia rikosilmoituksen tekemisestä, ja Kyllikin Siskojen vetäjä Katja Hietala yritti viimeiseen asti leikkiä, että pikkupojan ryöstö Torniossa ei ollut totta.

Jos näytät ikäviä tosiasioita monikultturistille, hän menee puolustuskannalle ja suuttuu, eli toimii juuri kuin mikä tahansa addikti. Jos jollain on vaikkapa alkoholiongelma, ei hän halua, että hänelle näytetään hänen addiktionsa negatiivisia seurauksia. Ei hän halua nähdä, miten on laiminlyönyt lapsiaan, tai vaikkapa paksua nippua laskuja, joka on kertynyt kun arkiasioita ei ole hoidettu. Addikti menee puolustuskannalle jos hänet pakotetaan kohtaamaan käytöksensä seuraukset ja pyrkii vähättelemään ja pakenemaan haittoja, juuri kuin suvaitsevaisto. Ikävien seurausten näkeminen tekee vaikeammaksi saada "auttamisesta" tulevaa säväriä: se jää kalvamaan mieleen, eikä omaa auttamista pysty kokemaan yhtä tärkeäksi ja hienoksi, jos joku näyttää todisteita siitä, että auttamisesi tuottaa tuhoa.

Kuten muutkin riippuvuuden ohjaamat sairaalloiset käytösmallit, on monikultturismikin itsekästä toimintaa. Monikultturisti ei välitä kärsimyksestä, jota hän tuottaa. Vain säväreillä on väliä. Suomessa sadat naiset ovat tulleet turvapaikanhakijoiden ahdistelemiksi, ilmoitettuja, turvapaikanhakijan tekemiksi tunnistettuja raiskauksia on ollut 25, ja niiden päälle on vielä valtava määrä omaisuus- ja väkivaltarikoksia. Suvaitsija ei halua ajatella näitä uhreja, koska riippuvuus sekoittaa hänen tunne-elämänsä. Suvaitsija ei kykene tuntemaan myötätuntoa rikosten uhreja kohtaan, koska hänen hyvänolontunteensa on kiinni ajatuksessa, että hänen auttamisensa kohde on viaton hädänalainen. Vain riippuvuuden kohde tuottaa enää mielihyvää.

Samoin kuin muut riippuvaiset, suvaitsijat yrittävät saada ympäristön edesauttamaan käytöstään. Huumeidenkäyttäjä ruinaa rahaa perheeltä, aineita kavereilta ja pysyy ruoassa vanhempien ja sossun avulla. Hän tietää itsekin riippuvuuden olevan pahasta mutta ei siitä pysty ravistautumaan irti. Suvaitsija vaatii yhteiskunnalta ja kanssaihmisiltään oman addiktionsa mahdollistamista: pakolaisten vastaanottoa ja rahan syytämistä heidän elättämiseensä. Jos narkomaanin vanhempi sanoo, että nyt menee rahahanat kiinni, jos et mene katkolle, on riippuvaisen ensireaktio suuttumus ja kiukuttelu. Niin reagoi myös suvaitsija, jos hänelle sanotaan, että ei pidä enää antaa resursseja maahanmuuttoon tai ottaa uusia pakolaisia. Hän suuttuu, koska riippuvaiset tyypillisesti eivät kykene maksamaan oman riippuvuutensa hintaa. Samoin kuin päihdeongelmainen siivettää hyväntahtoisilla vanhemmilla, suvaitsija siivettää hyväntahtoisella valtiolla.

Monikultturismi-addiktiosta toivutaan samoin kuin mistä tahansa muustakin riippuvuudesta: joko riippuvaisen myötätunto ja rakkaus hänen riippuvuudestaan kärsiviä kohtaan käy ylitsekäymättömäksi, ja hän toteaa ainoaksi vaihtoehdoksi kunnostautumisen. Tietyt suvaitsijat heräävät, kun lähipiiri alkaa kärsiä toiminnasta, vaikkapa oma perheenjäsen joutuu rikoksen uhriksi. Toinen tapa on kivipohjaan osuminen eli tilanne, josta on vain suunta ylöspäin. Näin käy, kun oma riippuvuus tulee itselle liian kalliiksi ja seuraukset tekevät elämästä sietämätöntä. Päihdeongelmaiselle tällainen osuma voi olla vaikkapa vankilaan tai kodittomaksi joutuminen, suvaitsijalle vaikkapa autettavien todellisen luonteen omakohtainen kokeminen.

Hyvin kirjoitettu.
Varsinkin tämä:
"Tämä aivokemiallisen palkkion hakeminen ei ole ainoa asia, joka tekee yltiöpäisestä suvaitsemisesta sairaalloista; myös suvaitsevaiston käytös on tyypillistä addiktin käytöstä. Monikultturismiin uskovat toimittajat eivät halua raportoida negatiivisia uutisia pakolaisista vaan mieluummin jättävät ne huomiotta tai kiistävät niiden olemassaolon."
Suvakismi on todellakin addiktion riivaama aatesuunta, joka yrittää tuhota kaiken hyvän tavallisen suomalaisen elämässä.

munahaukat kirjoitti:

Monikulttuurisuuden hurmos on riippuvuus
Filosofi Stephan Molyneux on kehittänyt terävän analyysin sille, miksi suvaitsija on sellainen kuin on: hänellä on addiktio. Otan tässä tuon Molyneux'n ydinajatuksen suvaitsemisesta riippuvuutena, jonka selitän ja jota laajennan omin päätelmin.

Kaikki tietävät, että hyvän tekemisestä tulee hyvä mieli. Ihmiset kertovat osallistuvansa hyväntekeväisyystoimintaan, koska saavat siitä itse iloa. Auttamisesta koettu jalomielisyys aiheuttaa aivoissa endorfiinin ja dopamiinin ryöpyn, joka tuo hyvänolon tunteen. Juuri sama aivokemiallinen tapahtuma on kaikkien addiktioiden takana. Alkoholisti tai narkomaani kokee samanlaisen aivokemiallisen reaktion päihdettä nauttiessaan, ja lopulta tottuu tähän muuntuneeseen aivokemialliseen tilaan niin paljon, ettei pärjää ilman sitä, ja kyseisen palkkion saamisesta tulee kaikki kaikessa.

Tämä aivokemiallisen palkkion hakeminen ei ole ainoa asia, joka tekee yltiöpäisestä suvaitsemisesta sairaalloista; myös suvaitsevaiston käytös on tyypillistä addiktin käytöstä. Monikultturismiin uskovat toimittajat eivät halua raportoida negatiivisia uutisia pakolaisista vaan mieluummin jättävät ne huomiotta tai kiistävät niiden olemassaolon. Mukamas rasisminvastaiset rasmuslaiset haukkuvat raiskausten uhreja huoriksi ja valehtelijoiksi, bloggaaja Saku Timonen vaatii ahdistelluille tytöille oikeudellisia seurauksia rikosilmoituksen tekemisestä, ja Kyllikin Siskojen vetäjä Katja Hietala yritti viimeiseen asti leikkiä, että pikkupojan ryöstö Torniossa ei ollut totta.

Jos näytät ikäviä tosiasioita monikultturistille, hän menee puolustuskannalle ja suuttuu, eli toimii juuri kuin mikä tahansa addikti. Jos jollain on vaikkapa alkoholiongelma, ei hän halua, että hänelle näytetään hänen addiktionsa negatiivisia seurauksia. Ei hän halua nähdä, miten on laiminlyönyt lapsiaan, tai vaikkapa paksua nippua laskuja, joka on kertynyt kun arkiasioita ei ole hoidettu. Addikti menee puolustuskannalle jos hänet pakotetaan kohtaamaan käytöksensä seuraukset ja pyrkii vähättelemään ja pakenemaan haittoja, juuri kuin suvaitsevaisto. Ikävien seurausten näkeminen tekee vaikeammaksi saada "auttamisesta" tulevaa säväriä: se jää kalvamaan mieleen, eikä omaa auttamista pysty kokemaan yhtä tärkeäksi ja hienoksi, jos joku näyttää todisteita siitä, että auttamisesi tuottaa tuhoa.

Kuten muutkin riippuvuuden ohjaamat sairaalloiset käytösmallit, on monikultturismikin itsekästä toimintaa. Monikultturisti ei välitä kärsimyksestä, jota hän tuottaa. Vain säväreillä on väliä. Suomessa sadat naiset ovat tulleet turvapaikanhakijoiden ahdistelemiksi, ilmoitettuja, turvapaikanhakijan tekemiksi tunnistettuja raiskauksia on ollut 25, ja niiden päälle on vielä valtava määrä omaisuus- ja väkivaltarikoksia. Suvaitsija ei halua ajatella näitä uhreja, koska riippuvuus sekoittaa hänen tunne-elämänsä. Suvaitsija ei kykene tuntemaan myötätuntoa rikosten uhreja kohtaan, koska hänen hyvänolontunteensa on kiinni ajatuksessa, että hänen auttamisensa kohde on viaton hädänalainen. Vain riippuvuuden kohde tuottaa enää mielihyvää.

Samoin kuin muut riippuvaiset, suvaitsijat yrittävät saada ympäristön edesauttamaan käytöstään. Huumeidenkäyttäjä ruinaa rahaa perheeltä, aineita kavereilta ja pysyy ruoassa vanhempien ja sossun avulla. Hän tietää itsekin riippuvuuden olevan pahasta mutta ei siitä pysty ravistautumaan irti. Suvaitsija vaatii yhteiskunnalta ja kanssaihmisiltään oman addiktionsa mahdollistamista: pakolaisten vastaanottoa ja rahan syytämistä heidän elättämiseensä. Jos narkomaanin vanhempi sanoo, että nyt menee rahahanat kiinni, jos et mene katkolle, on riippuvaisen ensireaktio suuttumus ja kiukuttelu. Niin reagoi myös suvaitsija, jos hänelle sanotaan, että ei pidä enää antaa resursseja maahanmuuttoon tai ottaa uusia pakolaisia. Hän suuttuu, koska riippuvaiset tyypillisesti eivät kykene maksamaan oman riippuvuutensa hintaa. Samoin kuin päihdeongelmainen siivettää hyväntahtoisilla vanhemmilla, suvaitsija siivettää hyväntahtoisella valtiolla.

Monikultturismi-addiktiosta toivutaan samoin kuin mistä tahansa muustakin riippuvuudesta: joko riippuvaisen myötätunto ja rakkaus hänen riippuvuudestaan kärsiviä kohtaan käy ylitsekäymättömäksi, ja hän toteaa ainoaksi vaihtoehdoksi kunnostautumisen. Tietyt suvaitsijat heräävät, kun lähipiiri alkaa kärsiä toiminnasta, vaikkapa oma perheenjäsen joutuu rikoksen uhriksi. Toinen tapa on kivipohjaan osuminen eli tilanne, josta on vain suunta ylöspäin. Näin käy, kun oma riippuvuus tulee itselle liian kalliiksi ja seuraukset tekevät elämästä sietämätöntä. Päihdeongelmaiselle tällainen osuma voi olla vaikkapa vankilaan tai kodittomaksi joutuminen, suvaitsijalle vaikkapa autettavien todellisen luonteen omakohtainen kokeminen.

Otetaan Filosofi Stephan Molyneux psykologisen analyysin alle.
Stephan Molyneux on tyypillinen esimerkki rasismioirehdivasta.
- Lievänä sivuoireena rasismista voidaan havaita suunnaton naisviha.
Molyneuxin mukaan naiset ovat syy maailman pahuuteen. "The evil that women are capable of and the evil that women do — not all women — but the evil that women do is generally invisible to society which is why there’s so much violence in society." - Stephan Molyneux
Molyneuxin mukaan homoseksuaalisuus joutuu seksuaalisesta hyväksikäytöstä lapsena.
- Tässä voimme havaita Molyneuxin lievän homovietin ilmaantumisen kovan homofobian muodossa. Homovietin lievän oirehdinnan takia Molyneuxilla ei ole näkyvää asufetisismia.
Moluneuxin tapauksessa voimme lisätä vielä yhden oireen, joka korvaa paramilitaristisen järjestöjen oiretyypin ja edustää yleistä harhaisuutta:
- Molyneux on anarkisti ja hänen mukaan mielisairauksia ei ole olemassa.
Molyneux on lyhyen diagnostiikan mukaan mielisairas ja hänen on suositeltavaa saada psykiatrista- ja lääkehoitoa oirehdintaansa.