Ongelma on tämä:

Kun on paljon ihmisten kanssa tekemisissä, tulee pakostakin tutustuneeksi erilaisiin ihmisiin, myös vastakkaisen sukupuolen edustajiin.

Nyt on sellainen tilanne, että olen tuntenut yhden ihmisen jo useampia vuosia. Hän on mukava, huumorintajuinen ja ymmärtäväinen ihminen, mutta emme voi solmia pysyvämpää liittoa hänen sairautensa takia, joka on esteenä hänen seksuaaliselle kyvykkyydelleen.

No, päivänä muutamana tapasin henkilön, joka oli jollakin tavoin seurannut minua jo pitkään. Nyt hän sai tilaisuuden kertoa minulle, että hän oli rakastunut minuun. Hän on terve ja energinen, mutta ei puhu suomea äidinkielenään, enkä minä taas ymmärrä hänen kieltään niin hyvin, että pystyisimme keskustelemaan henkevästi. Minun tekisi mieli solmia seksisuhde hänen kanssaan, mutta tunnen surua ja häpeää ajatellessani, että joutuisin pettämään sydänystävääni.

Voiko kolmestaan elää? Kertokaa kantanne.
14604
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

löytynee joltain toiselta foorumilta. Ateismikeskustelua tuo ei ole.

Äänestä
  • Sallisiko ateistin moraali kolmoissuhteen?

    Äänestä

  • Tyrkyttäjä kirjoitti:

    Sallisiko ateistin moraali kolmoissuhteen?

    Menisit sinne filosofoimaan likaisista moraalikäsitteistäsi.

    Äänestä

  • Tyrkyttäjä kirjoitti:

    Sallisiko ateistin moraali kolmoissuhteen?

    Varmasti joidenkin ateistien moraali sen sallii ja varmasti joidenkin ateistien moraali ei taas sitä salli.

    Joidenkin pappien moraali sallii pedofilian MOT

    Äänestä

  • Tyrkyttäjä kirjoitti:

    Sallisiko ateistin moraali kolmoissuhteen?

    Meitä on joka junaan...
    Salliihan joidenkin uskovaistenkin maailmankuva moniavioisuuden.
    Moni kristitty käy vieraissa.
    Mielestäni reilu kolmenkimppa on rehellisempi ja parempi sekä moraalisempi vaihtoehto kuin vieraissakäynti(itse en harrasta kumpaakaan,siksi kai näin värittynyt kuva).

    Äänestä

Älä ala elää kolmoissuhteessa, vaikeuksia tulee varmasti. Seksisuhteen varaan ei voi rakentaa elämäänsä pitkäksi ajaksi.

Kumpi sinulle on tärkeämpi, ystävyys ilman seksisuhdetta, vai seksisuhde ilman ystävyyttä.

Ystävyys on N:o 1

P.S. Olet saanut kysymykseesi tällä palstalla asiattomiakin vastauksia. Älä välitä niistä. Ihminen tuo esille sitä mitä on sisältä. En tiedä ovatko he ateisteja, jos ovat, niin... melko avuttomia vastauksia

Äänestä
  • Kun ajattelen menneitä vuosia, ystävyys on toiminut tosi pitkään. Minun taholtani sille ei olekaan ollut mitään uhkaa. Mutta nyt on tilanne muuttunut, kun on tullut kilpailija, joka asettaa elämääni/elämäämme uuden haasteen.

    Äänestä

  • Tyrkyttäjä kirjoitti:

    Kun ajattelen menneitä vuosia, ystävyys on toiminut tosi pitkään. Minun taholtani sille ei olekaan ollut mitään uhkaa. Mutta nyt on tilanne muuttunut, kun on tullut kilpailija, joka asettaa elämääni/elämäämme uuden haasteen.

    Elämässä tulee aina haasteita. Tee viisas ratkaisu.

    Äänestä

  • Minulla on yksi tapaus,jonka kanssa oltiin tosi hyviä ystäviä.
    Seurustelimme pätkittäin useassa vaiheessa,mutta ei siitä tullut sen enempää.
    Emme harrastaneet esiaviollista toimintaa tai muuta:ei tehnyt mieli.
    Kokonaisuuden kannalta oli parempi puhua asia selväksi ja päädyimme tulokseen toisten etsimiseksi.
    Lopputulos:olemme molemmat pysyvässä parisuhteessa ja ystävyys on paremmalla mallilla,kuin koskaan.

    Parisuhde tarvitsee jotain enemmän.
    Seksi on itsessään,ilman tunteita, aika suoritteenomaista.
    Jos ei tunnetta ole,on seksin laatu itsekseen parempaa(tai jos ei ole,niin itsensä voi harjoittaa,mutta vieraan joutuu joka kerta kouluttamaan erikseen).
    Ystävyys parisuhteessa menee aika tankeaksi ja tyhmäksi..

    Äänestä

  • squirrel kirjoitti:

    Minulla on yksi tapaus,jonka kanssa oltiin tosi hyviä ystäviä.
    Seurustelimme pätkittäin useassa vaiheessa,mutta ei siitä tullut sen enempää.
    Emme harrastaneet esiaviollista toimintaa tai muuta:ei tehnyt mieli.
    Kokonaisuuden kannalta oli parempi puhua asia selväksi ja päädyimme tulokseen toisten etsimiseksi.
    Lopputulos:olemme molemmat pysyvässä parisuhteessa ja ystävyys on paremmalla mallilla,kuin koskaan.

    Parisuhde tarvitsee jotain enemmän.
    Seksi on itsessään,ilman tunteita, aika suoritteenomaista.
    Jos ei tunnetta ole,on seksin laatu itsekseen parempaa(tai jos ei ole,niin itsensä voi harjoittaa,mutta vieraan joutuu joka kerta kouluttamaan erikseen).
    Ystävyys parisuhteessa menee aika tankeaksi ja tyhmäksi..

    "Seksi on itsessään,ilman tunteita, aika suoritteenomaista."

    Ja kylmää ja tyhjää.

    "Jos ei tunnetta ole,on seksin laatu itsekseen parempaa(tai jos ei ole,niin itsensä voi harjoittaa,mutta vieraan joutuu joka kerta kouluttamaan erikseen)."

    Jos tunnetta ei ole, ei myöskään seksillä ole mitään laatua. Tunteeton seksi jättää täysin kylmäksi. Lopuksi se johtaa kaikkien tunteiden kuolemiseen.

    "Ystävyys parisuhteessa menee aika tankeaksi ja tyhmäksi.."

    Ystävyys parisuhteessa on parasta mitä olla voi :)
    Seksi ei ole tärkeintä, vaan Rakkaus.

    Äänestä

Mitähän nämä kaksi muuta tuumisivat kolmoisjärjestelystä? Heti tulee mieleen, että se joka olisi mukana sinun seksuaalisten tarpeittesi vuoksi voisi tulla hyväksikäytetyksi. Ainakin.

Mutta eihän se kai ihan mahdoton ajatus ole. Sinuna kyllä ensin selvittäisin, eikö seksuaalielämä ole mahdollista tämän mukavan pitkäaikaisen ystäväsi kanssa... on olemassa niin paljon muutakin seksiä kuin yhdyntä, jos se on mahdotonta?!

Ehkä se on jo selvitettykin.

Äänestä

Onko mahdollista harrastaa se´ksiä kohdan 1 kanssa muuten,kuin ns. normaalisti.

Esimerkiksi on olemassa nainen,joka on allerginen kumille sekä siemennesteelle.
Silti hänellä on seksielämä heterona.
Muita keinoja aina on.
Eli painaako Rakkaus vaa-assa enemmän,kuin seksi?
Kuinka tärkeä osa seksi on parisuhdetta?
(Tuttuni mukaan jos seksielämä toimii,vie se 10% parisuhteen energiasta,jos ei toimi,niin 90%.
Käy nimittäin hermoille se.)

Kohta kaksi taas:
Kielen voi aina oppia.
Ja jos viihdyt hänen kanssaan,kyllä se rakkauskin voi tulla.
Itsekkin saatan silloin tällin itkeä jonkun entisen perään(josta on monta vuotta).
Se ei silti estä rakastamasta nykyistä kumppaniani näitä enemmän.
Parisuhdeasiat ovat todella kettumaisia,jos tulee tuollaisia.
Itse heittäisin varmaankin nopalla.

Äänestä
  • En ratkaisisi nopalla, se olisi vastuun siirtämistä "sattuman" varaan. Pitää itse ottaa vastuu. Kielen voi kyllä oppia, toinen olisi kyllä halukas opettajakin, koska on rakastunut minuun. Itse olen vielä ymmälläni, kun koko tilanne on vielä uusi. En haluaisi tulla hyväksikäytetyksi enkä käyttää muita hyväksi. Vakiintunutta ihmissuhdetta en voisi noin vain lopettaa, täytyy olla todella painavat syyt. Näistäkin asioista on pakko voida keskustella rehellisesti, kyllä ystävyys sen kestää.

    Äänestä

  • Tyrkyttäjä kirjoitti:

    En ratkaisisi nopalla, se olisi vastuun siirtämistä "sattuman" varaan. Pitää itse ottaa vastuu. Kielen voi kyllä oppia, toinen olisi kyllä halukas opettajakin, koska on rakastunut minuun. Itse olen vielä ymmälläni, kun koko tilanne on vielä uusi. En haluaisi tulla hyväksikäytetyksi enkä käyttää muita hyväksi. Vakiintunutta ihmissuhdetta en voisi noin vain lopettaa, täytyy olla todella painavat syyt. Näistäkin asioista on pakko voida keskustella rehellisesti, kyllä ystävyys sen kestää.

    Koska noppaa heittäessä on päättänyt toimia sen mukaisesti.
    Vastuu ei ole nopalla,koska itse päättää mm. todennäköisyydet tapahtumille.
    Ei ehkä hyvä tapa,mutta itse käytän melko paljon-tosin pakko myöntää,että pienemmissä asioissa kuin tuo..

    Keskustelu kannattaa.
    Ihmissuhteissa kannattaa noudattaa "jos pitää pohtia,niin"-periaatetta.
    Jos on epäilyjä,on niitä pohdittava.
    Jos kaikesta huolimatta askarruttaa,pitää asialle tehdä jotain.

    Jos pohdin,kestääkö parisuhde,niin pitää miettiä miksi epäilee,ja onko perusteita.
    Jos päätyy siihen että ei toimi,ja viikkojen jälkeen jatkaa asian pohtimista,niin kannattaa sitten jo kokeilla :)

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Tyrkyttäjä kirjoitti:

Kun on paljon ihmisten kanssa tekemisissä, tulee pakostakin tutustuneeksi erilaisiin ihmisiin, myös vastakkaisen sukupuolen edustajiin.

Nyt on sellainen tilanne, että olen tuntenut yhden ihmisen jo useampia vuosia. Hän on mukava, huumorintajuinen ja ymmärtäväinen ihminen, mutta emme voi solmia pysyvämpää liittoa hänen sairautensa takia, joka on esteenä hänen seksuaaliselle kyvykkyydelleen.

No, päivänä muutamana tapasin henkilön, joka oli jollakin tavoin seurannut minua jo pitkään. Nyt hän sai tilaisuuden kertoa minulle, että hän oli rakastunut minuun. Hän on terve ja energinen, mutta ei puhu suomea äidinkielenään, enkä minä taas ymmärrä hänen kieltään niin hyvin, että pystyisimme keskustelemaan henkevästi. Minun tekisi mieli solmia seksisuhde hänen kanssaan, mutta tunnen surua ja häpeää ajatellessani, että joutuisin pettämään sydänystävääni.

Voiko kolmestaan elää? Kertokaa kantanne.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu