Erästä keskusteluketjua lukiessani aloin miettimään,
millainen on uskova, joka elää lähellä Jeesusta.
Varmaankaan sitä ei ainakaan tarvitse toitottaa,
vaan sen kyllä ympärillä olevat huomaavat olemuksesta.
Siitä muistui mieleeni tämä laulu, kuunteleppa!
Kun joku on lähellä Jeesusta:
https://www.youtube.com/watch?v=nzVKQxX4AA4&index=6&list=PLrwG62mEPwuddorCKKoPurZcToHi8smTt
millainen on uskova, joka elää lähellä Jeesusta.
Varmaankaan sitä ei ainakaan tarvitse toitottaa,
vaan sen kyllä ympärillä olevat huomaavat olemuksesta.
Siitä muistui mieleeni tämä laulu, kuunteleppa!
Kun joku on lähellä Jeesusta:
https://www.youtube.com/watch?v=nzVKQxX4AA4&index=6&list=PLrwG62mEPwuddorCKKoPurZcToHi8smTt
Vastaukset 8
Vanhimmat
Eräs kristitty ystäväni tapasi sanoa: Jos en ole viettänyt aikaa rukouksessa Jeesuksen edessä pariin päivään, niin minä tiedän sen. Ja jos menee pitempi aika, niin kaikki muutkin tietävät sen.
Raamattu opettaa, että ( rukouksessa) Jeesusta katselemalla, me muutumme. Jeesus itse sanoo seuraajistaan, että heidän rakkaudestaan te heidät tunnette. Rakkaus onkin aika varma merkki siitä, että on tullut vietettyä aikaa Jeesuksen seurassa. Rakkaudettomuus on taas merkki siitä, että Sana ei ole vielä tullut lihaksi Jeesuksen seuraajassa.
Hyvin sanottu.
Joh 3:30
'Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä.'
"Rakkaudettomuus on taas merkki siitä, että Sana ei ole vielä tullut lihaksi Jeesuksen seuraajassa"^.
Näin on.
Mutta se rakkaudettomuus pitää tunnistaa itsessä, ei riitä että sen tunnistaa kanssaihmisissä.
Tuossa kun, keskustelun aloittaja, sanoit, että Jeesuksen kirkkauden huomaa olemuksesta, niin tosiaankin se pitää paikkansa. Ja juuri sen vuoksi ei ole tarvetta toitottaa uskoaan suureen ääneen missään. Ympärillä olevat ihmiset saattavat jopa tulla kysymään, että mitä on tapahtunut, kun olet tuon näköinen. Tai sitten ovat kysymättä, mutta kuitenkin katselevat jokseenkin ihmetellen.
Minulle kävi meinaan juuri tuolleen. Tapasin linja-autoa odotellessa erään henkilön, joka oli vähän hönössä. Ja kun kieltäydyin kohteliaasti ottamasta kopsuja, ja sensijaan kerroin hänelle, että Jeesuksella se olisi uusi elämä hänelle, niin hän alkoi toistelemaan sanaa Jeesus. Sitten hänen bussinsa tuli ja hän nousi siihen. Kun menin matkahuoltokahvilan ovesta sisälle, niin siellä istuvat ihmiset katselivat minua tarkkaan. Seurasivat kaiken aikaa, kun kävelin tiskin eteen ja ostin kahvit.
Ajattelen näin jälkeenpäin, että olisikohan olemuksestani heijastunut juuri se Kristuksen kirkkaus, jota ihmiset ihmetellen tarkkasivat.
Lähellä olo ei riitä, Jumalan Sana sanoo, että Hän ei ole kaukana kenestäkään. Hänen tulee elää sinussa Henkensä kautta, se tapahtuu hylkäämällä lihansa himoineen ja haluineen ristille ja etsimällä, ei enää omaa tahtoa, vaan kaikessa Jumalan tahtoa.
Tuli mieleen Paavalin sana: Kristus teissä, kirkkauden toivo.
toi Paavalin sana oli 'laukkuryssälle' tarkoitettu, meni näköjään väärään kohtaan.
Joh 15:
1. "Minä olen totinen viinipuu, ja minun Isäni on viinitarhuri.
2. Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää, hän karsii pois; ja jokaisen, joka kantaa hedelmää, hän puhdistaa, että se kantaisi runsaamman hedelmän.
3. Te olette jo puhtaat sen sanan tähden, jonka minä olen teille puhunut.
4. Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Niinkuin oksa ei voi kantaa hedelmää itsestään, ellei se pysy viinipuussa, niin ette tekään, ellette pysy minussa.
5. Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää; sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä.
6. Jos joku ei pysy minussa, niin hänet heitetään pois niinkuin oksa, ja hän kuivettuu; ja ne kootaan yhteen ja heitetään tuleen, ja ne palavat.
7. Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, niin anokaa, mitä ikinä tahdotte, ja te saatte sen.