Minkälainen on Najad 343

Kysyin koska aika vähän löytyy tietoja tuosta Najadista. Mikään pikkuvenehän se ei kuitenkaan ole vaan varsin tilava, ja pitkä eväköli näyttäisi tekevän siitä lähes pitkäkölisen veneen. Skegillinen peräsin plussaa. Ilmeisesti vene sopisi valtameripurjehduksillekin. Kaikissa taitaa kuitenkin olla teak-kansi. Minkälaiset kryssiominaisuudet on?

Huonot kryssiominaisuudet olisi huono asia saaristopurjehduksessa.

ja huonot kevyen tuulen ominaisuudet, osatakilaan ei saa suurinta light-genoaakaan. Itseskuuttaava fokka olisi saaristossa plussaa jne.

Mitä huonoa siinä on, jos vene kulkee mukavasti saaristossa? Najad 343:n LYS on 1.07. Eikö se riitä perhepurjehdukseen?
Ja moniko nauttii siitä, että saa vaihtaa keulaan light G 1:n ja välillä taas itseskuuttaavan kryssifokan? Onko 34-jalkaisen keulapurje niin raskas skuutattava, ettet itse jaksa luovia ilman ST-fokkaa?
Kaikilla ei ole samaa hinkua purjevaihtoihin eikä myöskään kiirettä vierasatamiin tai ole näyttämisen halua oman veneensä vauhdista. Siksi kaikki eivät valitse samanalaista venettä eivätkä myöskään vaimon tai purjehdi samanlaisen perheen kanssa. Najad 343 voi olla erinomainen venevalinta sille, joka hakee luotettavaa perhecruiseria. Kisaintoiset katselevat toisenlaisia veneitä ;-)

joo.joo.pojat kirjoitti:

Mitä huonoa siinä on, jos vene kulkee mukavasti saaristossa? Najad 343:n LYS on 1.07. Eikö se riitä perhepurjehdukseen?
Ja moniko nauttii siitä, että saa vaihtaa keulaan light G 1:n ja välillä taas itseskuuttaavan kryssifokan? Onko 34-jalkaisen keulapurje niin raskas skuutattava, ettet itse jaksa luovia ilman ST-fokkaa?
Kaikilla ei ole samaa hinkua purjevaihtoihin eikä myöskään kiirettä vierasatamiin tai ole näyttämisen halua oman veneensä vauhdista. Siksi kaikki eivät valitse samanalaista venettä eivätkä myöskään vaimon tai purjehdi samanlaisen perheen kanssa. Najad 343 voi olla erinomainen venevalinta sille, joka hakee luotettavaa perhecruiseria. Kisaintoiset katselevat toisenlaisia veneitä ;-)

Lue lisää

Niin, minä yritin vastata kysymykseen "mikä olisi se ominaisuus joka tekisi siitä sopimattoman saaristoon?", ja totesin että huonot kevyen tuulen tai huonot kryssiominaisuudet olisi huono asia saaristossa, kun kysyjälle ei ilmeisesti tullut mieleen mikä voisi olla huono ominaisuus saaristoon, tai sitten hänen mielestään on vain saaristoon täysin sopivia ja saaristoon täysin sopimattomia veneitä. Alkuperäinen kysyjä kyseli veneen ominaisuuksista, eikä sitä onko se täysin sopimaton johonkin ympäristöön. Itse purjehdin hidasta matkavenettä.

mikäköhän kirjoitti:

Huonot kryssiominaisuudet olisi huono asia saaristopurjehduksessa.

ehkä huono, mutta ei sopimaton. Jos se kryssi ollenkaan, niin sitten olisi sopimaton.

se_ero kirjoitti:

ehkä huono, mutta ei sopimaton. Jos se kryssi ollenkaan, niin sitten olisi sopimaton.

Hyvä kryssivene on usein suurisyväyksinen. "Riskivene" meidän kivikkoisessa ja enimmäkseen matalassa saaristossamme on sellainen, jossa on syvä eväköli.

On vain kahdenlaisia saaristopurjehtijoita; niitä jotka jo ovat kolistelleet kivillä ja niitä, jotka eivät vielä ole osuneet kiviin.
Pitkä ja suht matala eväköli (tai perinteinen täyspitkäköli kuten folkkareissa) on saaristossa eduksi.
Jos hankit "hyvän kryssiveneen", jossa syväys on 2 m tai yli, voit "hävitä" kryssissä matalakulkuisemmalle. Miten niin? Siksi, että syväkölisellä joudut ajamaan useammin koneella välttääksesi väylien ulkopuolisia vesiä. Pelkkä nousukulma tai pienet vauhtierot eivät ole yhtä ratkaisevia kuin syväys ja tukeva kölirakenne.

syväeväköli.riskinä kirjoitti:

Hyvä kryssivene on usein suurisyväyksinen. "Riskivene" meidän kivikkoisessa ja enimmäkseen matalassa saaristossamme on sellainen, jossa on syvä eväköli.

On vain kahdenlaisia saaristopurjehtijoita; niitä jotka jo ovat kolistelleet kivillä ja niitä, jotka eivät vielä ole osuneet kiviin.
Pitkä ja suht matala eväköli (tai perinteinen täyspitkäköli kuten folkkareissa) on saaristossa eduksi.
Jos hankit "hyvän kryssiveneen", jossa syväys on 2 m tai yli, voit "hävitä" kryssissä matalakulkuisemmalle. Miten niin? Siksi, että syväkölisellä joudut ajamaan useammin koneella välttääksesi väylien ulkopuolisia vesiä. Pelkkä nousukulma tai pienet vauhtierot eivät ole yhtä ratkaisevia kuin syväys ja tukeva kölirakenne.

Lue lisää

Jos väylän ulkopuolella vettä ei ole kahden metrin syväykselle, ei sitä ole puolelletoista metrillekään. Kolmen metrin syvyyskäyrän sisäpuolelle ei tavallisesti kannata mennä. Hyvä kryssivene jättää luovilla tuollaisen 343:n kuin seisomaan.

C1R kirjoitti:

Jos väylän ulkopuolella vettä ei ole kahden metrin syväykselle, ei sitä ole puolelletoista metrillekään. Kolmen metrin syvyyskäyrän sisäpuolelle ei tavallisesti kannata mennä. Hyvä kryssivene jättää luovilla tuollaisen 343:n kuin seisomaan.

Lue lisää

Sekö tuottaa sinulle mielihyvää, että onnistut luovilla olemaan nopeampi kuin vaikkapa Najad 343?
Kaikki eivät hanki venettään samoilla valintaperusteilla kuin sinä!

Juttusi syväyksestä ja väylien ulkopuolella tai 3m syvyyskäyrien mukaan luovimisesta on kyllä erilainen kuin oma kokemukseni. Edellisen veneeni syväys oli 2.30 ja se oli parhaimmillaan kryssissä, etenkin kovan tuulen kryssillä. Nykyisen veneeni syväys on 1.60 (olisko Najadin syväys samaa luokkaa?). Ero siinä, miten pitkiä "slaageja" saaristossa voi luovilla tehdä on huomattava. Myöskään matalat väylät ja monet matalat ankkurointilahdet eivät enää ole rajoitteina. Se mitä muut tekevät, kryssivätkö, ajavatko spinnulla tai koneella tms., on minulle ihan sama. Kilpaurani on takana eikä saaristoväylä ole itselleni kilparata. Veneelläni ei ole minkäänlaista mittalukuakaan. Saat ohittaa ja nauttia saavutuksestasi. Kukin nauttii purjehduksesta omalla tavallaan ja valitsee veneensä omien tarpeittensa perusteella.

valinta.on.vapaa kirjoitti:

Sekö tuottaa sinulle mielihyvää, että onnistut luovilla olemaan nopeampi kuin vaikkapa Najad 343?
Kaikki eivät hanki venettään samoilla valintaperusteilla kuin sinä!

Juttusi syväyksestä ja väylien ulkopuolella tai 3m syvyyskäyrien mukaan luovimisesta on kyllä erilainen kuin oma kokemukseni. Edellisen veneeni syväys oli 2.30 ja se oli parhaimmillaan kryssissä, etenkin kovan tuulen kryssillä. Nykyisen veneeni syväys on 1.60 (olisko Najadin syväys samaa luokkaa?). Ero siinä, miten pitkiä "slaageja" saaristossa voi luovilla tehdä on huomattava. Myöskään matalat väylät ja monet matalat ankkurointilahdet eivät enää ole rajoitteina. Se mitä muut tekevät, kryssivätkö, ajavatko spinnulla tai koneella tms., on minulle ihan sama. Kilpaurani on takana eikä saaristoväylä ole itselleni kilparata. Veneelläni ei ole minkäänlaista mittalukuakaan. Saat ohittaa ja nauttia saavutuksestasi. Kukin nauttii purjehduksesta omalla tavallaan ja valitsee veneensä omien tarpeittensa perusteella.

Lue lisää

Miten matalassa uskallat purjehtia 1,6 tai 2,3 m veneellä? Oman veneeni syväys on tasan 2 m ja en kyllä halua mennä alle 10 m paikkoihin tai ainakaan alle 6 m. Tietysti on paikkoja, joissa koko lahti on alle 6 m, mutta tyypillisesti on selvästi yli 10 m alueita ja sitten niiitä matalampia.

Itse en ole havainnut mitään eroa slaagien pituudessa verrattuna edelliseen veneeseen, jonka syväys oli 1,65 m enkä edes sitä edelliseen, jossa syväys oli 1,2 m. Sen sijaan satamien ja väylien valintaan molemmat veneenvaihdot ovat vaikuttaneet.

Joakim1 kirjoitti:

Miten matalassa uskallat purjehtia 1,6 tai 2,3 m veneellä? Oman veneeni syväys on tasan 2 m ja en kyllä halua mennä alle 10 m paikkoihin tai ainakaan alle 6 m. Tietysti on paikkoja, joissa koko lahti on alle 6 m, mutta tyypillisesti on selvästi yli 10 m alueita ja sitten niiitä matalampia.

Itse en ole havainnut mitään eroa slaagien pituudessa verrattuna edelliseen veneeseen, jonka syväys oli 1,65 m enkä edes sitä edelliseen, jossa syväys oli 1,2 m. Sen sijaan satamien ja väylien valintaan molemmat veneenvaihdot ovat vaikuttaneet.

Lue lisää

Joakim näköjään jo kirjoitti aivan saman, mitä itse ajattelin. Jopa veneittemme syväykset ovat olleet varsin tarkkaan samat.

Ei kai kyse ole siitä, ohittaako siellä kryssiessä jonkun. Kyse on siitä, tuntuuko kryssi mielekkäältä ja vähäisessä määrin myös siitä, koska on perillä. Hyvällä kryssiveneellä ei ole oikeastaan mitään iloa jonkun Najadin ohittamisesta, mutta toisen kryssiveneen ohittaminen tietysti on aina pieni ilo.

Joakim1 kirjoitti:

Miten matalassa uskallat purjehtia 1,6 tai 2,3 m veneellä? Oman veneeni syväys on tasan 2 m ja en kyllä halua mennä alle 10 m paikkoihin tai ainakaan alle 6 m. Tietysti on paikkoja, joissa koko lahti on alle 6 m, mutta tyypillisesti on selvästi yli 10 m alueita ja sitten niiitä matalampia.

Itse en ole havainnut mitään eroa slaagien pituudessa verrattuna edelliseen veneeseen, jonka syväys oli 1,65 m enkä edes sitä edelliseen, jossa syväys oli 1,2 m. Sen sijaan satamien ja väylien valintaan molemmat veneenvaihdot ovat vaikuttaneet.

Lue lisää

Otetaanpa esimerkiksi vaikkapa tavanomainen etappi Kökarista Mhaminaan. 2.3 m syväykselläni piti mennä väyliä pitkin. Nykyisellä 1.60 syväyksellä sama etappi menee lyhyemmässä ajassa, koska voin taas purjehtia Föglön eteläpuolitse (niinkuin aikanaan totuin tekemään). Matalimmassa kohdassa vettä on kölin alla n. 20 cm. Kiviin ei osu, kun ottaa suuntimia saarista ja tietää reitin. Karttaan sitä ei ole merkitty. Vaikka syvemmnän veneen boat speed oli parempi, se ei välttämättä tarkoittanut, että selvitin jonkun etapin nopeammin!
Saaristomerellä ja Vaasan saaristossa on paljon alueita, joissa suuri syväys on iso riesa. Sama asia on vuorovesialueella, mm. wattimerellä. Sielläkin suurempi syväys rajoittaa --- ja hidastaa matkantekoa.

valinta.on.vapaa kirjoitti:

Otetaanpa esimerkiksi vaikkapa tavanomainen etappi Kökarista Mhaminaan. 2.3 m syväykselläni piti mennä väyliä pitkin. Nykyisellä 1.60 syväyksellä sama etappi menee lyhyemmässä ajassa, koska voin taas purjehtia Föglön eteläpuolitse (niinkuin aikanaan totuin tekemään). Matalimmassa kohdassa vettä on kölin alla n. 20 cm. Kiviin ei osu, kun ottaa suuntimia saarista ja tietää reitin. Karttaan sitä ei ole merkitty. Vaikka syvemmnän veneen boat speed oli parempi, se ei välttämättä tarkoittanut, että selvitin jonkun etapin nopeammin!
Saaristomerellä ja Vaasan saaristossa on paljon alueita, joissa suuri syväys on iso riesa. Sama asia on vuorovesialueella, mm. wattimerellä. Sielläkin suurempi syväys rajoittaa --- ja hidastaa matkantekoa.

Lue lisää

Miksi kuljet Föglön eteläpuolella niin matalaa reittiä? Minä kuljen siitä melkein vuosittain, eikä missään mene alle 5 m. Jos pääasiallinen purjehdusalue on Vaasan pohjoispuolella tai muilla yleisesti matalilla alueilla, on toki pienemmästä syväyksestä etua.

valinta.on.vapaa kirjoitti:

Sekö tuottaa sinulle mielihyvää, että onnistut luovilla olemaan nopeampi kuin vaikkapa Najad 343?
Kaikki eivät hanki venettään samoilla valintaperusteilla kuin sinä!

Juttusi syväyksestä ja väylien ulkopuolella tai 3m syvyyskäyrien mukaan luovimisesta on kyllä erilainen kuin oma kokemukseni. Edellisen veneeni syväys oli 2.30 ja se oli parhaimmillaan kryssissä, etenkin kovan tuulen kryssillä. Nykyisen veneeni syväys on 1.60 (olisko Najadin syväys samaa luokkaa?). Ero siinä, miten pitkiä "slaageja" saaristossa voi luovilla tehdä on huomattava. Myöskään matalat väylät ja monet matalat ankkurointilahdet eivät enää ole rajoitteina. Se mitä muut tekevät, kryssivätkö, ajavatko spinnulla tai koneella tms., on minulle ihan sama. Kilpaurani on takana eikä saaristoväylä ole itselleni kilparata. Veneelläni ei ole minkäänlaista mittalukuakaan. Saat ohittaa ja nauttia saavutuksestasi. Kukin nauttii purjehduksesta omalla tavallaan ja valitsee veneensä omien tarpeittensa perusteella.

Lue lisää

Hyvä kirjoitus. Itse myös liikun kesämökilläni omaksi huvikseni. Jos joku ohittaa niin vilkutukset perään. En ole kisaamassa, vaan nauttimassa itselleni sopivalla tyylillä. Kisatkoon ja trimmatkoon ne jotka nauttivat siitä.

kulje.syvempää kirjoitti:

Miksi kuljet Föglön eteläpuolella niin matalaa reittiä? Minä kuljen siitä melkein vuosittain, eikä missään mene alle 5 m. Jos pääasiallinen purjehdusalue on Vaasan pohjoispuolella tai muilla yleisesti matalilla alueilla, on toki pienemmästä syväyksestä etua.

Lue lisää

Siksi käytän perinteisiä ja itselleni tuttuja reittejä (joista osa on aikoinaan ollut karttoihin merkittyjä väyliä!), että matala syväys antaa siihen taas mahdollisuuden! Tietenkin liikun yli 5 m alueilla eikä yli 5 km syvyiset vedetkään ole itslleni vieraita.

Syväyksen rajoittamia kulkuvesiä on Suomen saariston lisäksi myös vaikkapa Hollannin kanavat, joissa jo 1.8 m syväys voi tuottaa ongelmia. Jos sattuu olemaan kovia tuulia Pohjanmerellä olen useita kertoja mennyt Borkumin kohdalta Delfzijliin ja sieltä kanavia pitkin Lauwersoogin ja Dokkumin kautta Harlingeniin. Harlingenista olen mennyt Wattimeren kautta Den Helderiin tai Amsterdamiin ja takaisin avomerelle - ellen ole mennyt Terchellingin kautta.
Mielestäni kanavien käyttö on mukava vaihtoehto jompaan kumpaan suuntaan mennessä varsinkin, jos avomerellä on kovaa vastatuulta. Hollannin kanavaverkosto ja Wattimeri on ensikertalaisille ja perheen kanssa purjehtiville myös elämysmatkailua! Masto pystyssä reittejä on yllättävän paljon.
Jonkun kerran 80-luvulla menin Friisien saarten ja mantereen välistä matalaa risuilla merkittyä Wattimeren väylää. Oli jännä yöpyä laskuveden aikana syvänteessä, jonka ympäriltä vesi katosi kokonaan. Näille alueille en voinut purjehtia niinä vuosina, jolloin veneeni olivat syväkölisiä. Luulen, että monelle muullekin purjehtijalle Erskine Childersin kirja "The Riddle of the Sands" on ollut vuorovesipurjehdusten innoittaja (lukekaa niin tiedätte miksi).

C1R kirjoitti:

Jos väylän ulkopuolella vettä ei ole kahden metrin syväykselle, ei sitä ole puolelletoista metrillekään. Kolmen metrin syvyyskäyrän sisäpuolelle ei tavallisesti kannata mennä. Hyvä kryssivene jättää luovilla tuollaisen 343:n kuin seisomaan.

Lue lisää

Kuulostaa että sinun tulisi purjehtia laserilla ja taitaa matkasi moottoriveneellä jos elämä on jatkuvaa kilpailua. Najad tuli vastaan azoreilla, sinne ei kermaperseet laserilla pääse

come on!! Lysin perusteella Balladin vauhtinen menijä. Nopeampi kuin H.

tekee kirjoitti:

come on!! Lysin perusteella Balladin vauhtinen menijä. Nopeampi kuin H.

Albin Balladin ja H:n FinLYS on 1,08, Najad 343:n 1,07, joten hiukan hitaampi tuo on. Lisäksi toki huomioitava, että Ballad on metrin ja H kaksi metriä lyhyempi. Suuremman pituutensa ansiosta Najad lienee noita nopeampi avotuulilla keskituulesta alkaen, joten kryssillä lienee melkoisesti hitaampi.