Ilkka kirjoittaa Ilkassa asiaa;
Maaliskuun lopussa Maahanmuuttovirasto ilmoitti erittäin laajoista sopeuttamistoimenpiteistä: 33 vastaanottokeskusta lakkautetaan ja 10 muun toiminta lakkaa kun määräaikaista sopimusta ei jatketa.
Turvapaikanhakijoiden majoituspaikkoja vähenee yhteensä koko Suomessa yli 7000 hengeltä. Seinäjoella keskustoimistoaan pitävän Suomen Punaisen Ristin Länsi-Suomen piirin alue yltää rannikolta aina Keski-Suomeen saakka.
Tältä alueelta toiminta lakkaa Saarijärven Mellikassa kesäkuun lopussa sekä Joutsassa ja Petäjävedellä syyskuun lopussa. Lisäksi piirin alueella majoituspaikkoja vähennetään Jyväskylän Kangasvuoresta ja Keuruulta. Yhteensä vaikutus on 450 paikkaa – noin viidesosa piirimme kapasiteetista. Seinäjoen ja Kauhavan vastaanottokeskuksiin eivät vähennykset kohdistuneet.
Kun vastaanottokeskus lakkautetaan, siinä ei lakkauteta sänkyjä ja tietokoneita – siinä lopetetaan ihmisten työsuhteita! Sänkyjä, tietokoneita ynnä ”rätei ja lumpui” saadaan rahalla eikä niitä harmita vaikka ne olisivat käyttämättömänä komeron
nurkassa. Muutos on todella suuri haaste SPR:n Länsi-Suomen piirille – mutta vielä suurempi niille ihmisille, joilta työt loppuvat.
Vähennysten luonnollisena syynä ovat säästötoimenpiteet: varojamme ei haluta käyttää tyhjin vuoteisiin. Tarkennuksena on mainittava, ettei vastaanottokeskuksissa ole tällä hetkellä tyhjänä 7000 tyhjää vuodetta – Maahanmuuttovirasto siis ennustaa, että turvapaikkaprosessi saadaan toimimaan huomattavasti nopeammin kuin mitä turvapaikanhakijoita rajoillemme ilmestyy. Luvattu on mm. että turvapaikkapäätöksiä alkaa keväällä tulemaan noin tuhat viikossa – kunnioitettava luku kun otetaan huomioon se, että vuonna 2014 Suomeen tuli alle 4000 turvapaikanhakijaa.
Valtava koneisto on siis rakennettu samalla, kun hallitsematonta maahanmuuttoa on alettu hallitsemaan. Tähän koneistoon ei kuulu pelkästään Maahanmuuttovirasto, vaan yli sata vastaanottokeskusta joita hallinnoi useita eri yrityksiä ja yhteisöitä – jokainen erilainen.
Turvapaikkaprosessin eteneminen tuo myös toisenlaista murroskautta vastaan
ottokeskuksiin. Myönteisten turvapaikkapäätösten jälkeen aletaan välittömästi etsiä pakolaisstatuksen saaneille ihmisille kuntapaikkoja.
Kielteisen päätöksen saaneet joko lähtevät pois maasta tai valittavat asiasta ja jäävät asumaan vastaanottokeskuksiin. Varsinkin meille uusille vastaanottokeskuksille tämä tilanne on haastava: on opeteltava monta uutta asiaa samalla kun yritämme saada nykyisiä prosesseja toimimaan joustavammin, nopeammin ja edullisemmin.
Kaikki tämä tehdään samalla kun ”kevät koittaa ja elämä voittaa”. Vaikka haasteita on ja päivät venyvät pitkiksi, on työnteko vastaanottokeskuksessa sinänsä helppoa: pitää vain itse muistaa, että oma perhe on turvassa, illalla pääsee omaan kotiin ja koko ajan tietää missä huomennakin voi asua.
Ilkka Peura
Kirjoittaja on Kauhavan vastaanotto- keskuksen johtaja.
Maaliskuun lopussa Maahanmuuttovirasto ilmoitti erittäin laajoista sopeuttamistoimenpiteistä: 33 vastaanottokeskusta lakkautetaan ja 10 muun toiminta lakkaa kun määräaikaista sopimusta ei jatketa.
Turvapaikanhakijoiden majoituspaikkoja vähenee yhteensä koko Suomessa yli 7000 hengeltä. Seinäjoella keskustoimistoaan pitävän Suomen Punaisen Ristin Länsi-Suomen piirin alue yltää rannikolta aina Keski-Suomeen saakka.
Tältä alueelta toiminta lakkaa Saarijärven Mellikassa kesäkuun lopussa sekä Joutsassa ja Petäjävedellä syyskuun lopussa. Lisäksi piirin alueella majoituspaikkoja vähennetään Jyväskylän Kangasvuoresta ja Keuruulta. Yhteensä vaikutus on 450 paikkaa – noin viidesosa piirimme kapasiteetista. Seinäjoen ja Kauhavan vastaanottokeskuksiin eivät vähennykset kohdistuneet.
Kun vastaanottokeskus lakkautetaan, siinä ei lakkauteta sänkyjä ja tietokoneita – siinä lopetetaan ihmisten työsuhteita! Sänkyjä, tietokoneita ynnä ”rätei ja lumpui” saadaan rahalla eikä niitä harmita vaikka ne olisivat käyttämättömänä komeron
nurkassa. Muutos on todella suuri haaste SPR:n Länsi-Suomen piirille – mutta vielä suurempi niille ihmisille, joilta työt loppuvat.
Vähennysten luonnollisena syynä ovat säästötoimenpiteet: varojamme ei haluta käyttää tyhjin vuoteisiin. Tarkennuksena on mainittava, ettei vastaanottokeskuksissa ole tällä hetkellä tyhjänä 7000 tyhjää vuodetta – Maahanmuuttovirasto siis ennustaa, että turvapaikkaprosessi saadaan toimimaan huomattavasti nopeammin kuin mitä turvapaikanhakijoita rajoillemme ilmestyy. Luvattu on mm. että turvapaikkapäätöksiä alkaa keväällä tulemaan noin tuhat viikossa – kunnioitettava luku kun otetaan huomioon se, että vuonna 2014 Suomeen tuli alle 4000 turvapaikanhakijaa.
Valtava koneisto on siis rakennettu samalla, kun hallitsematonta maahanmuuttoa on alettu hallitsemaan. Tähän koneistoon ei kuulu pelkästään Maahanmuuttovirasto, vaan yli sata vastaanottokeskusta joita hallinnoi useita eri yrityksiä ja yhteisöitä – jokainen erilainen.
Turvapaikkaprosessin eteneminen tuo myös toisenlaista murroskautta vastaan
ottokeskuksiin. Myönteisten turvapaikkapäätösten jälkeen aletaan välittömästi etsiä pakolaisstatuksen saaneille ihmisille kuntapaikkoja.
Kielteisen päätöksen saaneet joko lähtevät pois maasta tai valittavat asiasta ja jäävät asumaan vastaanottokeskuksiin. Varsinkin meille uusille vastaanottokeskuksille tämä tilanne on haastava: on opeteltava monta uutta asiaa samalla kun yritämme saada nykyisiä prosesseja toimimaan joustavammin, nopeammin ja edullisemmin.
Kaikki tämä tehdään samalla kun ”kevät koittaa ja elämä voittaa”. Vaikka haasteita on ja päivät venyvät pitkiksi, on työnteko vastaanottokeskuksessa sinänsä helppoa: pitää vain itse muistaa, että oma perhe on turvassa, illalla pääsee omaan kotiin ja koko ajan tietää missä huomennakin voi asua.
Ilkka Peura
Kirjoittaja on Kauhavan vastaanotto- keskuksen johtaja.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Helsingin alueella on jo muodostunut näitä ns. kettoja siitähän on hyvä jatkaa.
Käykääs siellä eri alueilla mitäs mieltä ovat, ei tarvitse rutsiin lähteä.