Vitamiinit

Ei, mutta niiden puute voi lihottaa, väsyttää, masentaa, sairastuttaa ja näinollen laihduttaminen on vaikeaa.

Moni sekasyöjäkin kärsii tietämättään erilaisista ravinnepuutoksista. Yleisimmät ravinnepuutokset ovat kalan Omega-3 rasvahapot (EPA ja DHA), rauta, folaatti, B12-vitamiini, D-vitamiini, jodi, seleeni, magnesium, sinkki ja K2-vitamiini, joka on äärimmäisen tärkeä verisuonten ja luuston hyvinvoinnille.

Esim. Jodin puute

Jodin puutoksen oireina on väsymystä, hitautta ja painonnousua. Pitkäaikainen vakava puutos aiheuttaa kilpirauhasen suurentumisen eli struuman. Jodin puute etenkin raudan ja A-vitamiinin puutteellisen saannin kanssa voi aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoimintaa, kasvun ja kehityksen häiriöitä. Kilpirauhasen vajaatoiminta voi lapsen kehitysvaiheessa aiheuttaa vakavia kasvu- ja kehityshäiriöitä. Lievempikin puute lisää muun muassa oppimishäiriöitä lapsilla.

Esimerkiksi Isossa-Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa raskaana olevien naisten elimistön alhainen jodipitoisuus oli yhteydessä syntyvien lasten alempaan älykkyysosamäärään ja heikompiin lukuvalmiuksiin alakouluiässä.

Raskausaikana jodin tarve kasvaa.


Saatko tarpeeksi jodia?

Jodi on tärkeässä osassa moitteettomassa rasva-aineenvaihdunnassa. Liian vähäinen jodin saanti tekee ihmisen viluiseksi ja lihomisherkäksi, jolloin paino nousee tavallista helpommin.

Saatavissa olevasta jodista kilpirauhanen käyttää vain osan, sillä 70% jakautuu todellisuudessa muiden kudosten kesken, joita ovat maitorauhaset, silmät, vatsan limakalvot, valtimoiden seinämät, kohdunkaula ja sylkirauhaset. Liian vähäisen saannin tiedetään aiheuttavan sisäelinten ja aineenvaihdunnan toiminnallisia häiriöitä.

Jodi säätelee mm. kehon lämpötilaa, pitkäaikaiseen stressiin sopeutumista, hermo- ja lihassolujen toimintaa, aineenvaihduntaa sekä kasvua ja kehitystä.

Jodin puutosoireita ovat esimerkiksi väsymys, masennus, hitaus, painonnousu, hiusten lähtöä, kilpirauhasen vajaatoiminta, kasvuhäiriöt, kehityksen hidastuminen ja oppimisvaikeudet.

Raskaudenaikainen jodinpuutos heikentää sikiön kasvua ja voi aiheuttaa kehityshäiriöitä.

Hyviä jodin lähteitä ovat mm. kelp ja muut jodipitoiset merilevät. Jodia saa lisäksi pieniä määriä ruoasta mm. jodioitu suola (joka on käsiteltyä suolaa ja siksi huono vaihtoehto keholle), katkaravut, maitotuotteet, merikala ja kananmuna.

EU:n suositeltu vuorokausiannostus on 150ug per päivä, mikä on usein täysin riittämätön annostus. Raskaana olevilla ja imettävillä äideillä tarve on normaalia suurempi. Virtsasta on mahdollista laboratoriotestein testata jodinpuutos kehossa. Jodin saannin turvallisena rajana aikuisella pidetään 600 µg/vrk.