Odottelin muutama päivä sitten bussia Helsingin kurvista rautatieasemalle. Pysäkillä oli minun lisäkseni kaksi n. parikymppistä afrikkalaista syntyperää olevaa nuorukaista. Nousin bussiin ennen heitä ja heti takanani bussiin nousi nämä äidinkieltään äänekkäästi molottavat afrikkalaiset nuorukaiset. Maksoin matkani ja samalla päästin ilmoille sellaisen tuhnun, että itseäkin hirvitti. Katsoin halveksivasti taakseni ja pitelin nenästäni kiinni ja vinkkasin bussikuskille, että taitaa jommalla kummalla takanani bussiin nousevalla olevan paskat housussa, tai sitten kummallakin. Haju oli aika hirvittävä siinä bussin etuosassa ja ilmeistä päätellen sen aisti osa matkustajistakin.
Bussikuski pyysi kohteliaasti näitä nuorukaisia poistumaan välittömästi takaisin ulos bussista. Siitä alkoi helvetinmoinen älämölö, mutta parin matkustajan toimesta nämä tummanpuhuvat pojat joutuivat jäämään pysäkille. Mikä hauskinta, nämä afrikkalaiset ja minä tiedettiin, mistä paskanhaju oli lähtöisin. Mutta sillä mitään väliä, päivän hyvä työ oli tehty.
Bussipysäkiltä näin mustia keskisormia ja murhaavia katseita. Ahdastahan siinä penkkien välissä oli, mutta täytyi kuitenkin pyllistää pojille ja nauraa päälle. Joku matkustajista tajusi juttuni ja aikoi käyttää samaa metodia tulevaisuudessa.
Bussikuski pyysi kohteliaasti näitä nuorukaisia poistumaan välittömästi takaisin ulos bussista. Siitä alkoi helvetinmoinen älämölö, mutta parin matkustajan toimesta nämä tummanpuhuvat pojat joutuivat jäämään pysäkille. Mikä hauskinta, nämä afrikkalaiset ja minä tiedettiin, mistä paskanhaju oli lähtöisin. Mutta sillä mitään väliä, päivän hyvä työ oli tehty.
Bussipysäkiltä näin mustia keskisormia ja murhaavia katseita. Ahdastahan siinä penkkien välissä oli, mutta täytyi kuitenkin pyllistää pojille ja nauraa päälle. Joku matkustajista tajusi juttuni ja aikoi käyttää samaa metodia tulevaisuudessa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Päivän piristys
Kunnon tuhnupieru oikeassa paikassa aiheuttaa hilpeää hämmennystä. Tosin aina joku matu vetää herneen nenäänsä paskan hajun lisäksi.
Piereskelen aina monikulttuurisessa seurassa ja poistun paikalta vihaisesti mulkoillen. Kannattaa kokeilla.
Tuhmu vain lievensi niiden sällien omaa kamelinpaskanhajua.
Vähäpoika huumoria suoraan peräkammarista.
Eikö siskonne ole muistannut kertoa, että nauttivat kotouttamisen tuomista edusta.
Vuoden vaihteen aikaan nörtin näköinen työkaverini oli paikallisessa yökerhossa, jossa oli näitä syksyllä tulleita matuja useita samassa pöytäseurueessa ja pitivät kovaa meteliä, miksipä ei, olihan heidät lähes kutsuttu tänne lihapatojen ääreen.
Työkaverini kielitaitoisena pienessä flänässä meni jutustelemaan näiden matujen pöytään. Oli kyselly, mistä kaukaa vieraat tulee ja silleen. Juttua oli jatkunut jonkin aikaa ja työkaveri päästi ilmoille mahtipierun, joka kuului baaritiskille saakka. Helvetinmoinen haju ja hirvee älämölö oli valmis. Työkaveri poistui pöydästä nenäänsä pidellen ja kertoi näille prinsseille suureen ääneen, että tännekkö tulette paskantamaan? Kaksi pokea tuli ja laittoi koko pöytäseurueen pihalle.
Aina kannattaa päästää kunnon haiseva pieru, kun olet matujen lähietäisyydellä, mieluummin tuhnu, ettei hajun päästäjän henkilöllisyydestä päästä selville äänen perusteella. Muista poistua tuhnun jälkeen paikalta rauhallisesti ja luo halveksiva katse matuihin ja jos voit, yöki ja yski poistuessasi tilanteesta.
Kunnon pieru monikulttuurisissa infotilaisuuksissa saa aikaan kipakkaakin keskustelua. Kokemusta on. Ei annettu puheenvuoroa, joten täräytin kunnon räjähtävän pierun kesken suvakin puheenvuoron ja olin sen jälkeen tilaisuuden personal non grata. Pyydettiin poistumaan paikalta. Vapaaehtoisesti poistuin paikalta naureskellen ja pyysin anteeksi läskisoosin jälkijäristyksiä. Mitä nyt kengännauha piti sitoa ennen tilaisuudesta poistumistani auditorion ovella ja hanuri soitti jälleen ilosävelet monikulttuuriselle yhteisölle sekä suvakeille.
Pierujuttuja naureskeltiin kavereitten kanssa, kun oltiin noin 10 vuotiaita. Mutta kun ikää tuli, niin nuokin pentujen pölinät jäi. Ei sitä oikein viitsinyt piereskellä koulussa, saati sitten luennoilla ja töissä. lapsia ne pierut kyllä hihityttää!
Pieraise aina monikultturisessa seurassa ja kerro sen kuuluvan suomalaiseen kulttuuriin, jolla matut toivotetaan tervetulleiksi Suomeen.
Näemme vielä senkin päivän, jolloin Irakilaisten, Syyrialaisten ja Tsetseenien partalapsien viikset sidotaan kiinni suomalaisen perusäijän persekarvoihin ja kotoutus alkaa.