Åtminstone firar vi här i PERNÅ.Alla språkaktivister borde åtminstone vara tacksamma över sitt finska modersmål (det betyder ändå inte att man måste skymfa någon annans )
Flaggan bör hissas idag på Agricoladagen.
pernåbo
22192
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Utan Agricolas värdefulla arbete för det finska skrifspråket kunde fennorna inte skriva opassande inlägg på det här forumet.
Jos juuri Mikael Olavinpoika Peltomies -herra nimeltään ei olisi aloittanut kirjakielen kehittämistä, sen olisi tehnyt joku muu siinä tapauksessa. Melkein kaikilla maailman kielillä katsos on nykyään kirjakielikin.
Jokaikisessä keskustelussa joku ruotsinkielinen ihan vilpittömänoloisesti väittää, että ruotsinkieliset loivat suomen kielen. En ole saanut tolkkua siitä, mitä tällä tarkoitetaan.
Tarkoitetaanko sitä, että Agricola oli ruotsinkielinen?
Wikipediassa asiaa on myös pohdittu:
On arveltu, että Agricolan äidinkieli oli todennäköisesti ruotsi sillä perusteella, että pitäjä olisi tuolloin ollut tyystin ruotsinkielistä seutua. Samoin Simo Heinisen mukaan Agricola oli ruotsinkielinen, koska kirjaansa hän kirjoitti 43 ruotsinkielistä ja vain yhden suomenkielisen reunahuomautuksen.
Siihen, että Agricola olisi oppinut suomea jo lapsuudessaan Pernajassa, taas viittaisivat Osmo Ikolan mukaan etenkin Agricolan kielen runsaat kaakkoishämäläisyydet, joita esiintyy vain lähellä Pernajaa puhutuissa suomen murteissa, sekä Agricolan suomen yleinen sujuvuus, rikkaus ja runsasmuotoisuus. Näillä perusteilla Ikola pitää todennäköisenä, että nuori Mikael olisi ollut kaksikielinen lapsi, mutta pitää todennäköisempänä, että pääasiallinen kotikieli hänen lapsuudenkodissaan oli suomi.
Myös vanhin asutus Pernajassa on ollut suomenkielistä, minkä todistavat Pernajan useat suomenkieliset kylännimet ja vanhat suomenkieliset talonnimet. Nämä vanhat suomalaisasutukset kuitenkin ruotsalaistuivat keskiajalta alkaen niin, että kaikkien kylien nimistö viimeistään 1700-luvulla oli enemmistöltään ruotsinkielistä. Asiakirjoissa säilyneestä nimistöstä on kuitenkin päätelty, että pääosaltaan ruotsinkielisellä alueella on ollut myös Agricolan aikana jonkin verran suomenkielistä asutusta. Samoin Agricolan pernajalaisen opiskelutoverin Martti Teitin tiedetään osanneen suomea.
Agricolan henkilöhistorian kirjoittanut Kari Tarkiainen taas esittää, että Agricola tuli täysin ruotsinkielisestä perheestä, mutta saattoi joutua kosketuksiin suomen kielen kanssa nuoresta pitäen perheessä mahdollisesti vaikuttaneen suomenkielisen palvelusväen kautta. Lisäksi pappissääty Ruotsin valtakunnan itäisessä osassa oli myös velvoitettu opiskelemaan suomea.
Kaisa Häkkisen mukaan kysymystä Agricolan kotikielestä tai äidinkielestä on mahdotonta yksikäsitteisesti ratkaista, mutta hänen suomen kielen taitoaan voidaan pitää syntyperäisen veroisena. Suomen ja ruotsin lisäksi Agricola saavutti erinomaisen taidon myös saksassa ja latinassa.
Minusta olisi kieltämättä mukavaa, jos Agricola osoittautuisi suomenkieliseksi. Joka tapauksessa minusta on mielenkiintoista, että näistä asioista tiedetään niin vähän ja ihmiset luovat omaa identiteettiään luottaen siihen, että hänen kotikielensä oli ruotsi. Olen joutunut kohtamaan myös epäilyjä Lönnrotin ja Kiven kotikielestä, molemmat olivat suomenkielisiä.
"Samoin Simo Heinisen mukaan Agricola oli ruotsinkielinen, koska kirjaansa hän kirjoitti 43 ruotsinkielistä ja vain yhden suomenkielisen reunahuomautuksen."
Simo Heininen on idiootti. Agricola kirjoitti yli tuhat reunahuomautusta kreikan kielellä. Sen mukaan Agricolan äidinkieli olisi Kreikka.
Eihän suomen kielellä ollut kirjallista asua vielä koska hän oli sitä vasta muovaamassa. Miten järkevää olisi ollut kirjoittaa suomeksi reunahuomautukset jos tehtävän edetessä muoto tulisi muuttumaan?
Tämän lisäksi Agricola on voinut olla täysin vieraskielisessä ympäristössä ja tehnyt muistiinpanot jollekin toiselle jolle suomen kirjoitusasu oli vieras tai peräti vieraskieli.
Aivan samoin kuin Lönnrotkin joutui vastahakoisesti opiskelemaan ruotsin kielen päästäkseen "eliittiin" - niin joutui Peltomies eli Agricolakin. Eihän suomen kirjakieltä muutoinkaan voisi "kehittää" eteenpäin henkilö, joka ei puhuisi suomea äidinkielenään!
Minäkin huomaan että rupean kirjoittamaan vieraalla kielellä muistilappuni, kauppalistani tms. kun elän ulkomailla vieraskielisessä ympäristössä.
Agricolalle on ollut täysin ymmärrettävää kirjoittaa vieraalla kielellä jos on ollut vieraskielisiä kirkonmiehiä joiden kanssakäyminen on ollut päivittäistä.
Har det nu så stor betydelse om Agricolas hemspråk var svenska eller finska ?Kanske han rentav var tvåspråkig,värd att firas är han iallafal.
Ja jollei Agricolaa olisi ollut, joku toinen olisi tehnyt saman työn, koska oli siirrytty aikaan, jolloin kansan kieli nousi arvoon!
Säkert jo,ibland verkar det bara som om alla inte riktigt sätter värde på sitt modersmål.Finska språket är ett vackert språk som inte borde användas till skymfande av någon annans modersmål.
Ja samalla tavoin ruotsin kieltä on väärin käyttää SUOMALAISTEN äidinkielen mustamaalaamiseen ja haukkumiseen? Sellaista näkee suhteessa paljon useammin, vaikka ruotsinkieliset samalla tavoin eivät ole edes syrjinnän uhreja kuin suomenkieliset!
Valehtelu ja vääristely on verissä sulla ilmeisesti?
Det fanns annars intressant information om Agricola på svenska yle.
Här flaggas det för fullt.
Agricola oli aiemmalta nimeltään "OLAVINPOIKA MAANVILJELIJÄ" - nimi agricola tuli siis tuosta MAANVILJELIJÄSTÄ --> latinalainen väännös! Kuten niin monella muullakin kielen- ja nimenvaihtajalla.
Suomen kieli on vanhempi kieli kuin esimerkiksi ruotsin kieli ja jos kielen- ja nimenvaohtaja Agricola ei olisi kehittänyt juuri sen KIRJAkieltä eteenpäin, sen olisi silloin tehnyt joku muu! Melkein kaikilla kielillä kun on nykyään kirjakieli! Kaikesta te keksittekin vetää johtopäätökset "ruotsin kielen osallisuuteen".
Nykyään se, miten paljon lopulta suomalaiset uskovat propagandaan (etenkin ruotsinkieliset), on samaan aikaan uskomatonta ja surullistakin. Historian totuutta esimerkiksi suomen kielen syrjinnästä ja kielenvaihdosta ei vaan pääse pakoon.
Joku esimerkiksi täällä pokkana väitti, että Lönnrot (ent. Tolpo) olisi ollut ruotsinkielinen. Samoin Sibeliuksen Topeliuksen, Runebergin jne. taustoja ei lainkaan tunneta. Suomen kannalta historia on häpeällinen ja se pitäisi saada jo loppumaan!
Kaiken lisäksi Olavinpoika oli suomenkielinen ja vain opiskeli ruotsin (kuten siihen aikaan oli käytännössä pakko, jos halusi päästä "ylempään luokkaan". Vaihtoehtoisesti hänen suvustaan löytyy tämä kielenvaihto. Mutta koska kerran tämäkin asia on propagandalla pimitetty, itse uskon Agrocooan suomenkielisyyteen.
Samantyylinen tapaus kuin vaikkapa Lönnrot. Ja hän ei ollut ruotsinkielinen vaan opiskeli kielen pakon edessä. Sukunsa vaihtoi nimen.
Näin tekivät myös esimerkiksi Sibeliuksen, Topeliuksen suvut ja esim. osa Runebergin suvusta. Silloinkin siis Ruotsin kieli oli samalla tavoin vallan väline. Tietenkin suuremmassa mittakaavassa koska kielen puhujat olivat kielen vaihtajien suvuista.
Niin, suomenkielisten ei todellakaan tarvitse opiskella ruotsia yrittääkseen ymmärtää alkukielellä niitä tekstejä, joita heidän esivanhemmistaan polveutuneet tekivät ruotsiksi, koska silloin oli ollut pakko vaihtaa kieltä päästäkseen säätykierrossa ylöspäin. Ajatus tällaisesta kaksikertaisesta vuosisatojen läpi jatkuvasta kielivelvoitteesta on käsittämätön!
Suomenkieli on varmasti ansainnut lipunnoston. Yksi maailman pienimpiä kieliä puhujamäärältään, on hienoa osata tätä niin erilaista kieltä.
Murteetkin mukavia: "ku pääsis tästä ainaasesta raatamisesta..osaaspa reiruhun kohorallen arpajaasis!".."tuhurimman lompsan toivos ei trenkää uurenkarhiaa lavittaa potkia!"..
P.s svenskspråkiga kanske har svårt att fatta sydösterbottens dialekt..:)
Vi här "nerifrån " har svårt att förstå Närpesiska trots att det är svenska.
-ändå är finska och svenska dialekterna härligt att höra....på det sättet språket lever också....
Närpesdialekten är ju unik på många sätt.Nu har ju många artister vågat komma ut med sånger och annat på sitt vilda tungomål.