Dissosiaatiohäiriöt ovat joukko mielenterveyden häiriöitä, jotka ovat seurausta vakavasta, usein pitkäaikaisesta lapsuusiän traumatisaatiosta.
Niille on ominaista se, etteivät tunteet, ajatukset, aistimukset ja teot toimi yhteistyössä keskenään. Tämän seurauksena potilas saattaa olla muistamaton tekemisilleen, kokea vuorotellen itsensä tunnekylmäksi tai joutua ylivoimaisten tunteiden valtaan tai kokea selittämättömiä ruumiillisia oireita.
Vakavissa dissosiaatiohäiriöissä potilaan identiteettikäsitys on häiriintynyt, ja hän voi jopa esiintyä useina eri henkilöinä (dissosiatiivinen identiteettihäiriö).
---
Luokitukset:
DSM-IV-luokitus jakaa dissosiaatiohäiriöt viiteen päätyyppiin, jotka esitellään lyhykäisesti alla:
Dissosiatiivisessa amnesiassa (”muistinmenetyksessä”) henkilö ei muista tärkeää henkilökohtaista informaatiota siinä määrin, ettei tätä voida selittää tavallisella unohtelulla. Amnesian täydellisyys ja ajanjakso, jonka muistamattomuus kattaa, vaihtelevat suuresti.
Depersonalisaatiohäiriössä henkilöä vaivaa toistuva tai jatkuva itsestä irrallaan olemisen tunne, ja hän kokee toistuvasti tai jatkuvasti tarkkailevansa kehoaan ja henkisiä toimintojaan itsensä ulkopuolelta.
Dissosiatiivinen pakkovaellus on tila, jossa henkilön identiteettitaju hämärtyy, tai hän omaksuu itselleen uuden identiteetin. Identiteetin hämärtymiseen ja/tai vaihtumiseen liittyy yhtäkkinen, odottamaton matkustaminen pois kotoa. Häiriö on seurausta psyykkisesti kuormittavasta tilanteesta, ja sitä on kuvattu erityisesti sotatilanteissa sekä luonnonkatastrofien yhteydessä.
Dissosiatiivinen identiteettihäiriö (engl. dissociative identity disorder, DID) on dissosiaatiohäiriöistä vaikein. Siinä henkilöllä on kaksi tai useampia erillisiä, toisistaan poikkeavia identiteettejä, ”sivupersoonia”, jotka toistuvasti ottavat vallan henkilön käytöksestä.
Häiriöstä käytetään myös nimityksiä sivupersoonahäiriö ja monipersoonahäiriö (multiple personality disorder).
Tarkemmin määrittelemätön dissosiaatiohäiriö on jäännöskategoria niille dissosiaatiohäiriöille, jotka eivät riitä täyttämään minkään tietyn alatyypin kriteerejä, ja/tai joissa on piirteitä monesta eri alatyypistä. Tähän ryhmään kuuluu mm. erilaisia hurmostiloja, Ganserin oireyhtymä ja psyykkisperäinen kooma.
Tämän häiriöjoukon erityistapaus on DID:in kaltainen häiriö, jossa henkilö on ”huonomuistinen” ja kokee depersonalisaatio- ja derealisaatiojaksoja. Henkilön identiteettikäsitys on myös usein hämärtynyt, ja hänellä saattaa olla useita ”tietoisuuden tasoja” tai identiteettejä. Identiteetit eivät kuitenkaan ole yhtä selkeitä ja kokonaisia kuin täysin kehittyneessä dissosiatiivisessa identiteettihäiriössä
Lähde. https://fi.wikipedia.org/wiki/Dissosiaatiohäiriö
_________________________________________________________________________
Harvinaisen avoin haastattelu:
http://www.iltalehti.fi/viihde/2016040921387696_vi.shtml
Outi Brouxilla dissosiaatiohäiriö: "Olen oppinut hoitamaan itseäni"
Lauantai 9.4.2016 klo 11.54
Stylisti ei häpeile hakea psykiatrista apua saati puhua siitä.
Stylisti-meikkitaiteilija Outi Broux, 54, on luotsannut Tuhkimotarinoita-ohjelmassa naisia, joiden elämä ei ole aina ollut ihan ruusuilla tanssimista. Outilla on asioihin samastumispintaa, sillä hänenkään elämäntaipaleellaan ei ollut kummoisia eväitä.
Tuorein Mielenterveys-lehti kertoo Outin taustoista tarkemmin.
Outi syntyi nelilapsisen perheen esikoiseksi, impulsiivisen ja alkoholisoituneen isän tyttäreksi. Isä istui sittemmin vankilassakin. Kaksi isän veljistä ja yksi sisko tekivät itsemurhan. Outin äiti kärsi kroonisesta masennuksesta. Outi onkin todennut lapsuutensa olleen suunnattoman ahdistavaa aikaa. Kun syli jäi saamatta, Outi alkoi suorittaa.
Outi oli vasta 15-vuotias muuttaessaan kotoa maailmalle töihin.
- Olin aina ollut huono olemaan huono. Asetin riman liian korkealle. Koko identiteettini rakentui työn jäljestä, Outi sanoo Mielenterveys-lehden haastattelussa.
Suomeen palattua tahti jatkui. Outi perusti menestyneen yrityksen ja vauhti oli kova.
- Täytin tyhjää minuuttani uppoutumalla työhön ja pitämällä huolta toisista. Olin itselleni hemmetin ankara ja ajoin itseni loppuun.
Kaiken tämän ohella Outi kärsi kilpirauhasen vajaatoiminnasta, kasvaimista, kohdun ulkopuolisista raskauksista ja hermovaurioista.
Sittemmin Outilla diagnosoitiin dissosiaatiohäiriö. Se ilmenee esimerkiksi muistin menetyksenä ääritilanteissa, hermostumisen äitymisessä suuttumiseksi sekä läheisriippuvuutena.
Outi on saanut psykiatrista apua. Lisäksi hän sanoo oppineensa hoitamaan itseään, "purkamaan ja laittamaan palaset pöydälle".
Välillä Outi on joutunut jättämään terapian töiden tai rahapulan vuoksi kesken. Sen jälkeen palaaminen on ollut vaikeaa. Outi on myös rohkeasti vaihtanut terapeuttia, jos ensimmäinen ei ole tuntunut oikeanlaiselta.
- Onneksi terapiat eivät ole enää Suomessakaan tabu, kiitos amerikkalaisten julkimoiden, joilla on terapeutti joka lähtöön, Outi kiittelee Mielenterv.leh
Niille on ominaista se, etteivät tunteet, ajatukset, aistimukset ja teot toimi yhteistyössä keskenään. Tämän seurauksena potilas saattaa olla muistamaton tekemisilleen, kokea vuorotellen itsensä tunnekylmäksi tai joutua ylivoimaisten tunteiden valtaan tai kokea selittämättömiä ruumiillisia oireita.
Vakavissa dissosiaatiohäiriöissä potilaan identiteettikäsitys on häiriintynyt, ja hän voi jopa esiintyä useina eri henkilöinä (dissosiatiivinen identiteettihäiriö).
---
Luokitukset:
DSM-IV-luokitus jakaa dissosiaatiohäiriöt viiteen päätyyppiin, jotka esitellään lyhykäisesti alla:
Dissosiatiivisessa amnesiassa (”muistinmenetyksessä”) henkilö ei muista tärkeää henkilökohtaista informaatiota siinä määrin, ettei tätä voida selittää tavallisella unohtelulla. Amnesian täydellisyys ja ajanjakso, jonka muistamattomuus kattaa, vaihtelevat suuresti.
Depersonalisaatiohäiriössä henkilöä vaivaa toistuva tai jatkuva itsestä irrallaan olemisen tunne, ja hän kokee toistuvasti tai jatkuvasti tarkkailevansa kehoaan ja henkisiä toimintojaan itsensä ulkopuolelta.
Dissosiatiivinen pakkovaellus on tila, jossa henkilön identiteettitaju hämärtyy, tai hän omaksuu itselleen uuden identiteetin. Identiteetin hämärtymiseen ja/tai vaihtumiseen liittyy yhtäkkinen, odottamaton matkustaminen pois kotoa. Häiriö on seurausta psyykkisesti kuormittavasta tilanteesta, ja sitä on kuvattu erityisesti sotatilanteissa sekä luonnonkatastrofien yhteydessä.
Dissosiatiivinen identiteettihäiriö (engl. dissociative identity disorder, DID) on dissosiaatiohäiriöistä vaikein. Siinä henkilöllä on kaksi tai useampia erillisiä, toisistaan poikkeavia identiteettejä, ”sivupersoonia”, jotka toistuvasti ottavat vallan henkilön käytöksestä.
Häiriöstä käytetään myös nimityksiä sivupersoonahäiriö ja monipersoonahäiriö (multiple personality disorder).
Tarkemmin määrittelemätön dissosiaatiohäiriö on jäännöskategoria niille dissosiaatiohäiriöille, jotka eivät riitä täyttämään minkään tietyn alatyypin kriteerejä, ja/tai joissa on piirteitä monesta eri alatyypistä. Tähän ryhmään kuuluu mm. erilaisia hurmostiloja, Ganserin oireyhtymä ja psyykkisperäinen kooma.
Tämän häiriöjoukon erityistapaus on DID:in kaltainen häiriö, jossa henkilö on ”huonomuistinen” ja kokee depersonalisaatio- ja derealisaatiojaksoja. Henkilön identiteettikäsitys on myös usein hämärtynyt, ja hänellä saattaa olla useita ”tietoisuuden tasoja” tai identiteettejä. Identiteetit eivät kuitenkaan ole yhtä selkeitä ja kokonaisia kuin täysin kehittyneessä dissosiatiivisessa identiteettihäiriössä
Lähde. https://fi.wikipedia.org/wiki/Dissosiaatiohäiriö
_________________________________________________________________________
Harvinaisen avoin haastattelu:
http://www.iltalehti.fi/viihde/2016040921387696_vi.shtml
Outi Brouxilla dissosiaatiohäiriö: "Olen oppinut hoitamaan itseäni"
Lauantai 9.4.2016 klo 11.54
Stylisti ei häpeile hakea psykiatrista apua saati puhua siitä.
Stylisti-meikkitaiteilija Outi Broux, 54, on luotsannut Tuhkimotarinoita-ohjelmassa naisia, joiden elämä ei ole aina ollut ihan ruusuilla tanssimista. Outilla on asioihin samastumispintaa, sillä hänenkään elämäntaipaleellaan ei ollut kummoisia eväitä.
Tuorein Mielenterveys-lehti kertoo Outin taustoista tarkemmin.
Outi syntyi nelilapsisen perheen esikoiseksi, impulsiivisen ja alkoholisoituneen isän tyttäreksi. Isä istui sittemmin vankilassakin. Kaksi isän veljistä ja yksi sisko tekivät itsemurhan. Outin äiti kärsi kroonisesta masennuksesta. Outi onkin todennut lapsuutensa olleen suunnattoman ahdistavaa aikaa. Kun syli jäi saamatta, Outi alkoi suorittaa.
Outi oli vasta 15-vuotias muuttaessaan kotoa maailmalle töihin.
- Olin aina ollut huono olemaan huono. Asetin riman liian korkealle. Koko identiteettini rakentui työn jäljestä, Outi sanoo Mielenterveys-lehden haastattelussa.
Suomeen palattua tahti jatkui. Outi perusti menestyneen yrityksen ja vauhti oli kova.
- Täytin tyhjää minuuttani uppoutumalla työhön ja pitämällä huolta toisista. Olin itselleni hemmetin ankara ja ajoin itseni loppuun.
Kaiken tämän ohella Outi kärsi kilpirauhasen vajaatoiminnasta, kasvaimista, kohdun ulkopuolisista raskauksista ja hermovaurioista.
Sittemmin Outilla diagnosoitiin dissosiaatiohäiriö. Se ilmenee esimerkiksi muistin menetyksenä ääritilanteissa, hermostumisen äitymisessä suuttumiseksi sekä läheisriippuvuutena.
Outi on saanut psykiatrista apua. Lisäksi hän sanoo oppineensa hoitamaan itseään, "purkamaan ja laittamaan palaset pöydälle".
Välillä Outi on joutunut jättämään terapian töiden tai rahapulan vuoksi kesken. Sen jälkeen palaaminen on ollut vaikeaa. Outi on myös rohkeasti vaihtanut terapeuttia, jos ensimmäinen ei ole tuntunut oikeanlaiselta.
- Onneksi terapiat eivät ole enää Suomessakaan tabu, kiitos amerikkalaisten julkimoiden, joilla on terapeutti joka lähtöön, Outi kiittelee Mielenterv.leh
Vastaukset 9
Vanhimmat
Olen sellainen vain sinun tietämättäsi.
Suomen suvakit ainakin täyttää nuo mielipuolen kriteerit.
Raakkuna on monitasoinen persoona, mm.turun toivo ja muita ehkää seppo mylliskin. ja robert mckeancy. Ja hallava-hevonen myös..
perhettä ei voi lapsena vaihtaa joka luo käyttäytymis mallin aikuis ikään asti. taas luokituksen tekeminen on hankalaa missä normaalisuus poikkee tavatusta sivuun.
Minä olen henkisesti terve.
Hyvä Seppo, mukava huomata, että olet kondiksessa. Onko Kauhajoella se jokirannan lähettyvillä olevan kaivon kannen alta löytyvä kauhumaailma vielä toiminnassa?
Lääkebisnes tappaa Suomessa. Köyhyysongelmaa hoidetaan mielenterveysongelmana - köyhien on helpompi saada kyseenalainen psyykelääkeresepti, kuin perusturvaa eli aitoa terveydenhoitoa, jonka hintalappu tällä hetkellä on tässä.
1500€ kansalaistuloksi, 2000€/kk sairas- ja kansaneläkkeeksi = Aito perusturva.
Rahoitus on tässä: veroparatiisihanat kiinni = Suomi velaton.
Eläkeyhtiöitten veroparatiiseihin piilotetut miljardikätköt päivänvaloon, kirkkojen, Veikkauksen, järjestöjen, RAY:n ym valtavia omaisuuksia kätkevien toimijoitten mahtiomaisuuksista, suora kansalaistulo ja vahvat eläkkeet kaikille ja äkkiä !
Tervejärkisten etuoikeus, on pitää heikompien puolia.
Tästä mikkihiiri asiasta puhuminen on liian vaarallista. Älkää muut kirjoitelko ettei käy kuin minulle.
Alan kyllä oleen niin trauma hakattu ettei ehkä väliä. Liian rikki että en usko että yhteisö minua kuntoon laittaa. Helpompi tuhota ku korjata.
Voisin ottaa jo kuolinosuman ja lobotomian ihmisyyden puolesta. Kertoa mitä olen kokenut. Yritin yli vuoden päihteettä rakasta lähimmäistä ja kaikki mitä ihminen pystyy mutta hakataan silti.
Liian väsynyt nyt kirjoittamaan.
Tämähän trolli eikä totta. Kerron tämän keksityn tarinan joskus.
Noh, suatanpa ollakkii, tai sit en, hypoteettist ehkä mun osalt.Kahellaan, terveisii.