Täällä joku ehdotti, että mahdollisesti joskus palautettavan Karjalan tiestö hoidettaisiin kuntoon nykyisillä tiemäärärahoilla, ilman lisäkustannuksia, siten että Suomen tiestölle tehtäisi vain välttämättömät kunnostukset ja muulla rahalla rakennettaisi Karjalan tiestöä. Tämä kuvastaa sitä, kuinka utopistisia joidenkin palautusta haluavien ajatukset ovat. Tuolla menetelmällä estettäisiin Suomen tiestön kehitys vuosikymmeniksi.
Nykyisessä Karjalassa ei ole tiestöä suomalaisen mittapuun mukaan juuri ollenkaan. Muutama hyväkuntoinen valtatie osuus löytyy esim. Vaalimaa – Pietari, mutta nämäkin pitäisi rakentaa kokonaan uudestaan, jotta mm. ympäristövaatimukst täyttyisivät. Kartalla päätieltä näyttävä tie kahden kaupungin välillä saattaa olla osin sikäläisittäin hyvää tasaista pikitietä, kuoppaista / moukkuista pikitietä, erittäin huonoa pikitietä, kohtalaista soratietä, huonoa savista soratietä tai paikoitellen kärrypolkua. Yleensä päätie on kaikkea tätä korostuen listan loppua kohti. Joskus on hyvän pikitiepätkän jälkeen ollut keskellä suoraa iso siirtolohkare, joka kierretään molemmin puolin, ei tietä pitkin vaan ”piennarta”. Pienemmät tiet ovat parhaimmillaan kuivalla kelillä kohtalaisia, mutta pölyäviä sorateitä, sateen jälkeen peltotietä muistuttavia väyliä. Kelirikko vie paikoin tien kokonaan mennessään. Näinkin on hyvin pärjätty, sillä niitä on ajettu Gazeilla Uazeilla Nivoilla ja Pappaladoilla vihainen anoppi takapenkillä. Riisipusseilla ja Ooppeleilla noille teille ei aina ole asiaa lainkaan.
Olen ”ilokseni” saanut seurata Pietari – Muurmansk valtatien kunnostusta Petroskoin pohjois puolelta. Se ei ole mitään pintaremonttia, vaan vanha tie poistetaan pohjia myöten. Näin toivotaan saatavan roudankestävää tietä joskus tulevaisuudessa tuollekin välille. Valmista tulee muutama kymmenen kilometriä kesässä. Tämä antaa vähän kuvaa siitä, millainen urakka siellä on edessä. Luultavasti tuokin työ olisi tehtävä uudelleen, että tie täyttäisi suomalaisen normiston. En tiedä, mitä he tekevät poistetulle maa-ainekselle. Suomessa se olisi ongelmajätettä.
Käytännössä koko tiestö jouduttaisiin rakentamaan uudelleen aivan pohjia myöten, pintamaan hävityksineen, usein myös uuteen paikkaan. Paljon olisi rakennettava myös uutta tiestöä, mutta se lienee ongelmasta pienempiä. Tämä on vain yksi esimerkki toivottomista projekteista, mitä mahdollinen palautus toisi mukanaan.
Nykyisessä Karjalassa ei ole tiestöä suomalaisen mittapuun mukaan juuri ollenkaan. Muutama hyväkuntoinen valtatie osuus löytyy esim. Vaalimaa – Pietari, mutta nämäkin pitäisi rakentaa kokonaan uudestaan, jotta mm. ympäristövaatimukst täyttyisivät. Kartalla päätieltä näyttävä tie kahden kaupungin välillä saattaa olla osin sikäläisittäin hyvää tasaista pikitietä, kuoppaista / moukkuista pikitietä, erittäin huonoa pikitietä, kohtalaista soratietä, huonoa savista soratietä tai paikoitellen kärrypolkua. Yleensä päätie on kaikkea tätä korostuen listan loppua kohti. Joskus on hyvän pikitiepätkän jälkeen ollut keskellä suoraa iso siirtolohkare, joka kierretään molemmin puolin, ei tietä pitkin vaan ”piennarta”. Pienemmät tiet ovat parhaimmillaan kuivalla kelillä kohtalaisia, mutta pölyäviä sorateitä, sateen jälkeen peltotietä muistuttavia väyliä. Kelirikko vie paikoin tien kokonaan mennessään. Näinkin on hyvin pärjätty, sillä niitä on ajettu Gazeilla Uazeilla Nivoilla ja Pappaladoilla vihainen anoppi takapenkillä. Riisipusseilla ja Ooppeleilla noille teille ei aina ole asiaa lainkaan.
Olen ”ilokseni” saanut seurata Pietari – Muurmansk valtatien kunnostusta Petroskoin pohjois puolelta. Se ei ole mitään pintaremonttia, vaan vanha tie poistetaan pohjia myöten. Näin toivotaan saatavan roudankestävää tietä joskus tulevaisuudessa tuollekin välille. Valmista tulee muutama kymmenen kilometriä kesässä. Tämä antaa vähän kuvaa siitä, millainen urakka siellä on edessä. Luultavasti tuokin työ olisi tehtävä uudelleen, että tie täyttäisi suomalaisen normiston. En tiedä, mitä he tekevät poistetulle maa-ainekselle. Suomessa se olisi ongelmajätettä.
Käytännössä koko tiestö jouduttaisiin rakentamaan uudelleen aivan pohjia myöten, pintamaan hävityksineen, usein myös uuteen paikkaan. Paljon olisi rakennettava myös uutta tiestöä, mutta se lienee ongelmasta pienempiä. Tämä on vain yksi esimerkki toivottomista projekteista, mitä mahdollinen palautus toisi mukanaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Suomen tiestö on varsin hyvässä kunnossa, ja uskoisin, että lievä vähennys tienkunnostukseen lännessä, idän kustannuksella, ei aiheuttaisi varsinaista katastrofia.
Karjalassa on hyviä maanteitä mm. Raudusta Käkisalmeen, Vaalimaalta Terijoelle, Niiralasta Sortavalaan ja Koirinojalta Käsnäselkään.
Kyse on lähinnä siitä, että Karjalan teiden kunnostuksella ei ole ajallista takarajaa. Jos vuosittaisista tiemäärärahoista osoitettaisiin esim. 40% Karjalaan, se ei lisäisi valtion menoja, mutta ylläpitäisi nykyistä työllisyyttä.
Sen sijaan Karjalan teiden kunnostaminen toisi mukanaan mahdollisuuksia uuden infrastruktuurin luomiseen sellaisille alueille, jotka lisäisivät voimakkaasti talouskasvua.
Se ei lisää Suomen talouden liikevaihtoa, että Pohjanmaan tie parannetaan. Kuvio pysyy ennallaan.
Mutta jos Karjalassa kunnostetaan tie, se luo kokonaan uuden mahdollisuuden kasvuun, koska tyhjään luodaan uusia alueita asunnoille ja työpaikoille.
Tämä on ajatus.
Jos sen sijaan KArjalasta kertyvä valtiovero osoitetaan osittain Karjalan tienrakentamiseen, edut ovat vielä suuremmat:
- asfalttialalle tulee enemmän kysyntää, enemmän työpaikkoja, suurempi liikevaihto, enemmän verotettavaa.
- Karjalan jälleenrakentaminen kasvaa enemmän, mahdollistaen yhä enemmän kasvua kaikkialla KArjalassa.
Mutta täyspessimistien kanssa ei tietenkään voi keskustella.
Verrataan vähittäiskauppaan.
Kun Helsinkiin rakennetaan bussiasemalle lisää vähittäiskauppatilaa ja samaan aikaan Vantaan Jumboa laajennetaan, rakentaminen kyllä työllistää, mutta vähittäiskaupan volyymi tuskin lisääntyy.
Jos sen sijaan Karjalaan rakennetaan kauppakeskukset Terijoelle, Viipuriin, Käkisalmeen, Sortavalaan ja Pitkärantaan, silloin suomalaisten yritysten vähittäiskaupan volyymi kasvaa NOLLASTA ylöspäin.
Sieltä löytyy kasvu, ja kasvu vetää perässään koko yhteiskunnan kasvuun: täystyöllisyyteen ja palkankorotuksiin.
Lisäksi mielenkiintoinen aspekti: Kun Viipurin asuntomarkkinat avautuvat suomalaisille, esim. vanhoille viipurilaissuvuille, muualla Suomessa, esim. Helsingissä, asuntojen hinnat ehkä laskevat. Tällöin asuntoja hankkivien käytössä olevat tulot kasvavat, kun asuntomenot pienenevät.
Lapiohommiinhan ei juuri korkeakoulutusta tarvita, hyvin Lemminkäiselle kelpaa Karjalan venäläisetkin tietä tekemään.
"Kyse on lähinnä siitä, että Karjalan teiden kunnostuksella ei ole ajallista takarajaa."
Ei niin, kunhan päätiet saadaan ajokuntoon mahdollisimman äkkiä. Mitenkäs arvoisa Lehtipuu aikoo asiakkaat sinne hypermarketteihin kuskata kinttupolkuja pitkin?
Karjalan palauduttua nykyisiä venäläisiä asukkaita tarvitaan työntekijöinä, ja työnantajat maksavat näidenkin työntekijöiden bruttopalkasta vähennetyt ennakkoverot SUomen valtiolle.
Suomen valtio saa lisää veroja ja niillä rahoilla voidaan korottaa myös Nimierkin bruttopalkkaa. Tosin progressiivinen verotus saattaa viedä osan palkankorotuksesta takaisin valtiolle, mutta sitä enemmän sitten on varaa jälleenrakentaa Karjalaa.
"Suomen tiestö on varsin hyvässä kunnossa, ja uskoisin, että lievä vähennys tienkunnostukseen lännessä, idän kustannuksella, ei aiheuttaisi varsinaista katastrofia."
Toki, jos vertaa Karjalan tiestöön. Suomessa on paljon tekohengitettyjä tieosuuksia, jotka ovat vain odottaneet parempia aikoja. Mm. suolauksen vaatimat suojaukset on monilla pääteilläkin hoitamatta. Yhtenä esimerkkinä ja vähän Karjalaakin sivuten valtatie 7 joka on paikoitellen nykysiin liikennemääriin nähden aivan liian ahdas. Muutenkin myös Suomen tiestö vaatisi tuossa tapauksessa uudelleen rakentamista, koska liikenteen painopisteet tulisivat muuttumaan. Jos määrärahoja vähennettäisi radikaalisti vuosikymmeniksi rappeutuisi Suomen teiden kunto oleellisesti.
"Kyse on lähinnä siitä, että Karjalan teiden kunnostuksella ei ole ajallista takarajaa. "
Tässä pointti. Ei todellakaan. Kyse on nimenomaan ikuisuusprojektista. Ollut tähänkin asti.
"Karjalassa on hyviä maanteitä mm. ... Vaalimaalta Terijoelle"
Tarkoitat varmasti Vaalimaalta Pietariin. Tie routii pahasti osin keväisin ja suuria liikennemäriä ajatellen on kunnoltaan välttävä. Nämä ns. päätiet olisivat ensisiaisesti perusteellisen kunnostuksen tarpeessa.
Entä sitten ne huonot ? Ne ovat todella huonoja.
Teiden kunnostus toisi toki työpaikkoja, mutta vastapainona myöskin mm. söisi luonnonvaroja. Kun Suomen tiestö aikoinaan luotiin, ei paljon ympäristöarvoihin kiinnitetty huomiota. Soraa otettiin, mistä lähimpää löytyi. Enää ei voi sillä lailla rakentaa. Myös vanhan tiepohjan hävittäminen on oma ympäristö ongelmansa, läheskään kaikki ei ole käyttökelpoista uuden tiepohjan raaka-aineeksi.
"Mutta jos Karjalassa kunnostetaan tie, se luo kokonaan uuden mahdollisuuden kasvuun, koska tyhjään luodaan uusia alueita asunnoille ja työpaikoille. "
Suomessa on omienkin syrjäseutujenkin hengissä pitäminsessä täysi työ. Kieltämättä Karjalassa on paikoitellen kehitysmahdollisuuksia, mutta vastapainona on se, että myös niihin syrjäkyliin on luotava "länsimainen" palveluverkosto sosialiturvineen päivineen. Tiettömien taipaleiden taakse.
"Lisäksi mielenkiintoinen aspekti: Kun Viipurin asuntomarkkinat avautuvat suomalaisille, esim. vanhoille viipurilaissuvuille, muualla Suomessa, esim. Helsingissä, asuntojen hinnat ehkä laskevat. Tällöin asuntoja hankkivien käytössä olevat tulot kasvavat, kun asuntomenot pienenevät. "
Eiköhän vapautuvat Helsinkiläisasunnot täyty "vanhojen Pietarilaissukujen" jälkeläisillä. Veikkaan, että päinvastoin Suomen hintataso nousisi.
En haluaisi vaikuttaa pessimistiltä. Omasta mielestäni suhtaudun asiaan hyvinkin optimistisesti. Karjalan palauttamisella on mahdollisuuksia, mutta myös melkoiset rasitteet. Ei tämä tieongelmakaan mikään ratkaisematon ole, mutta ei se ilman kustannuksia synny.
"...ja työnantajat maksavat näidenkin työntekijöiden bruttopalkasta vähennetyt ennakkoverot SUomen valtiolle."
=> Palkansaajat maksavat verot, työnantaja siirtää ne vain palkansaajan palkasta suoraan valtiolle. Verovelvollinen on siis palkansaaja, ei tietenkään työnantaja. Mitä enemmän bruttopalkka nousee, sitä enemmän joutuu palkansaaja maksamaan siitä veroina pois johtuen progressiosta.