Hanken är femte bäst i världen på forskning och publikationssamarbete enligt den globala U - Multirankuniversitetsrankingen.
Rankingen baserar sig på institutionsbaserad data skriver svenska yle.
Rankingen baserar sig på institutionsbaserad data skriver svenska yle.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Undra på att det regnar pengar över Hanken! Hanken får ju stora summor stöd även utomlandsifrån, speciellt Sverige. Nalle gör ett bra jobb.
Heja Hanken!
Yllättääkö jotain, että Ruotsi tukee ns. "ruotsalaista valtaa" Suomessa. Minua ei. Minusta Suomen kielipolitiikka on ENSIN muutettava samanlaiseksi kuin Ruotsissa ja vasta sitten voi pikkuhiljaa nähdä, miten kys. vähemmistö pärjää TÄYSIN omillaan. Ilman rahanvirtaa jne. muualta! Suomessa olisi pitänyt olla samanlainen kielipolitiikka kuin Ruotsissa AINA. Kys. vähemmistö näyttäisi nykyään samalta kuin suomenkielinen vähemmistö Ruotsissa.
Tätä hankenin epätasa-arvoisuutta verrattuna muihin (mm. sisäänpääsy) on jo eduskunnassakin kritisoitu, esim. Pia Kauma puuttui jo epäoikeudenmukaisuuten kauppatieteelliselläkin puolella.
Till HANKENS engelskspråkiga magisterlinje har antalet sökande fördubblats (350 i fjol 833 i år )Av de sökande är över hälften utlänningar.Det borde ju passa för fennor också,alla kan ju engelska.
Ei tietenkään yllätä! Hyvä Hanken!
Mikseivät ruotsalaiset liike-elämän magnaatit saisi tukea "ruotsinkielistä valtaa" Suomessa? Miksei Anders Wall y.m. saisi tukea Hankenia? Tuskin he sitä täysin pyytettömästi tekevät, heillä on varmaan jonkinlainen omakin lehmä ojassa.
Bisnes is bisnes!
Suomen ja Ruotsin liike-elämät ja rahamaailma ovat niin tiukasti toisiinsa kietoutuneet että ovat kuin yhtä ja samaaa perhettä. Kieli ja kulttuuri yhdistää!
Siinähän neffet kiukuttelette mutta sitä rahallista tukea yliopistoille ja korkeakouluille nimenomaan toivotaan, ja eniten sitä ulkomaalaista rahaa on onnistunut keräämään Hanken.
Det är få hankeiter som blir arbetslösa när de är färdiga,väldigt liten procent.De är efterfrågade både här och utomlands.
Lässyn lässyn. Moni fikus suomenkielinen hakeutuu Hankeniin. Todennäköisesti niitä jotka ovat olleet pakkoruotsin tunnilla hereillä.
http://www.opiskelupaikka.fi/Oppilaitokset/Yliopistot/Hanken-Svenska-handelshogskolan/Opiskelijatarinat
Suomi yksikieliseksi. Sairasta ihmisten eriarvoistamista. Kieli yhdistää, niinkö? Suomessa on n. 4.8% ruotsinkielisiä, Ruotsissa lähemmäs 10% suomenkielisiä edelleenkin. Suomi EI ole ruotsinkielinen maa ja ainakaan sen suhteen mikään "kieli" ei meitä yhdistä!
No en ainakaan minä hakenut, vaikka takuuvarmasti olisin päässyt (eipä kauppatiet. ole ylipäätäänkään kiinnostanut). Kun Suomen lainsäädäntö on muutettu todellisuutta vastaavaksi ja ruotsilla on samanlainen vähemmistöasema kuin muilla vähemmistöillä, tehköön hanken mitä tahansa. Suomen yhteiskunnalla ei kuitenkaan ole oikeuksia ihmisten eriarvoistamiseen.
Det är en god sak både inom kärleken och affärslivet kan man välja sin partner.
Mutta meidän suomalaistenpa ei tarvitse hyväksyä tällaista eriarvoistamista enää. Myös me voimme valita, hyväksymmekö omaan kieleen kohdistuvan rakenteellisen syrjinnän ja sen, maksammeko verovaroistamme keinotekoisen "kaksikielisyyden" ja Ahvenanmaan. Se on meidän itsemme päätettävissä.
Där var "reklam " för Sveriges språkpolitik på Sannfinländarnas spalt ,men där blev det inga rosor bara ris.
Det är bara som... varsågod !
Mitä ihmeen sairasta eriarvoistamista? Kuka muka kuvittelee etteivät ihmiset olisi eriarvoisia? Mene johonkin anglosaksiseen maahan niin johan on kouluilla eroja, ja erityisesti sillä mitä koulua niistä kävit. Sitä eriarvoisuuden kuilua et pysty kuromaan umpeen muuttamalla Suomen yksikieliseksi.
Miten ajattelit kuroa Hankenin etumatkan umpeen? Miten ajattelit estää Hankenin saamasta ulkomaista rahoitusta? Miten ajattelit estää Hankenin maistereita menestymästä?
Ei ruotsin kielen vähemmistöasema Hankenia sulje. Hanken oli alunperinkin yksityinen oppilaitos. Hanken on Pohjois-Euroopan vanhin kauppakorkeakoulu Tukholman kauppakorkeakoulun kanssa, molemmat perustettiin samana vuonna 1909. Helsinkiläiset liikemiehet (suruja) perustivat sen ihan itse omiin tarpeisiinsa yli sata vuotta sitten, kun Paavo vielä heilui kuokkansa kanssa hallan raiskaamilla pelloillaan
Hankenista tuli valtion oppilaitos vasta 1970-luvulla. Nalle W on itse asiassa useissa yhteyksissä ottanut puheeksi mahdollisuuden että Hanken taas siirtyisi yksityiseksi korkeakouluksi. Epäiletkö ettei yksityiseen eliittiyliopistoon riittäisi opiskelijoita?
Yliopistotko ei sinun mielestäsi saa valtiolta mitään? Kyllä nimenomaan suomalaiset veronmaksjat rahoittavat myös Hankenin:
http://yle.fi/uutiset/rahoitusleikkaukset_kurittavat_myos_aalto-yliopistoa_ja_taideyliopistoa__hanken_porskuttaa/8341727
Kun Suomen kielipolitiikka vastaa muiden maiden kielipolitiikkaa, jokaisen on huolehdittava esim. kielestään vain itse, kenenkään muun tehtävä ei ole "ylläpitää" mitään toista kieltä.
Jussi Niinistöltä kysymys Eduskunnassa
Valtioneuvosto jakoi 10. maaliskuuta 2011 vastinrahaa ensimmäisen kerran julkisoikeudellisille yliopistoille yhteensä 175 miljoonaa euroa. Kaksi ruotsinkielistä yliopistoa, Åbo Akademi ja Svenska handelshögskolan, saivat valtiolta yhteensä 60 miljoonaa euroa eli 34 prosenttia jaetun vastinrahoituksen kokonaissummasta. Vastinrahoitusta opiskelijaa kohden sai ylivoimaisesti eniten Svenska handelshögskolan, jolle maksettiin 13 700 euroa opiskelijaa kohden. Toiseksi eniten opiskelijaa kohden sai Åbo Akademi, 4 500 euroa.
Ruotsinkieliseen yliopisto-opetukseen on tunnetusti varattu aloituspaikkoja yli väestöosuuden. Yliopistokoulutus ei kohtele Suomessa kieliryhmiä tasapuolisesti. Vastinrahoituksen jakautuminen näyttää kärjistävän kieliryhmien epätasa-arvoa entisestään.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko valtioneuvosto tietoinen yliopistojen vastinrahoituksen epäsuhtaisesta jakaantumisesta suomen- ja ruotsinkielisten yliopistojen kesken ja mitä se aikoo tehdä tämän koulutuksellisen tasa-arvo-ongelman ratkaisemiseksi?
Helsingissä 8 päivänä elokuuta 2011
Vad rönnbären är sura igen.
Det finns alldeles för mycket arbetslösa akademikar i Finland.Skönt att det finns såna som får arbete.
Det kunde ju vara en ide att tänka på.
"Ruotsinkieliseen yliopisto-opetukseen on tunnetusti varattu aloituspaikkoja yli väestöosuuden."
Joutaa siis teidän fennojen olla tyytyväisiä siitä että osa vastinrahoista tulee myös teidän eduksi. Rahat jotka Hanken ja ÅA olivat taatusti ensisijaisesti "ruotsinkielistä rahaa" jonka kyseiset yliopistot olisivat saaneet riippumatta opiskelijamääristä.
Ruotsin osaamisesta on hyötyä!
Olen käsittänyt että nykyiset lakimme ovat syntyneet eduskunnassa ihan demokratian ehdoilla, vapaaehtoisesti. Se ettei neffe ole samaa mieltä lainsäädännön kanssa, ei tarkoita että laeissamme olisi mitään vikaa.
Det är mycket som neffena inte är nöjda med,de vill ha diktatur istället.
Utomlands var ett viktigt tillägg. Förbluffande få högskoleexamina är globalt nyttiga. Ekonomexamen är en av de få. Ingenjörsexamen är en annan, men vad skall t.ex. en finsk jurist idka för yrke utanför Finland?
Det vill jag också, men jag förbehåller mig rätten att utse diktatorn själv.
Mitä tekee älyllä jos sitä ei osaa käyttää? Älyä pitää myös osata hyödyntää käytännössä, jonka lisäksi menestykseen tarvitaan vielä monia muitakin hyviä ominaisuuksia.
Flygelin omistaminen ei tee kenestäkään pianistia!
Mikä mielestäsi osoittaa että suomalaiset eivät osaa käyttää älyään?
Suomenruotsalaiset ovat kyllä osanneet käyttää omaa härskiyttään ja suomalaisten syrjintää hyväksi kun älyä ei ole ollut.
Viittaan tuon linkittämäsi jutun osioon jossa kerrotaan meistä suruista. Siinähän sanotaan että vaikka te suomenkieliset kyseisen tutkimuksen mukaan olette älykkäämpiä niin me surut pärjäämme kaikilla muilla menestyksen mittareilla paremmin kuin te.
Kannattaako kehuskella Mersullaan jos ei ole varaa bensaan.
Utmärkt när man tänker att 1 300 universitet deltog.
Hjärtliga gratulationer !
Suomalaisia yrityksiä ei kiinnosta Hankenista valmistunut pas-ka. Hankenista saadut paperit ovat Suomessa dismeriitti.
Kauppakorkeakoulu on sijalla 29. Financial Timesin eurooppalaisia kauppakorkeakouluja vertailevassa rankingissa.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu sijoittui sijalle 29. Financial Times -lehden julkistamassa European Business School 2014 -rankingissa. Rankingissa listataan 80 parasta eurooppalaista kauppakorkeakoulua. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu on toiseksi paras pohjoismainen kauppakorkeakoulu.
Vuosittain tehtävä ranking mittaa muun muassa kauppakorkeakouluista valmistuneiden ura- ja palkkakehitystä. Se kartoittaa myös opetuksen kokonaisvaltaista kansainvälisyyttä, kuten opiskelijoiden liikkuvuutta kotimaansa ulkopuolelle opintojen aikana.
Kauppakorkeakoulun alumneilla on ranking-tulosten muodostumisessa tärkeä rooli, sillä kysely lähetään aina kolme vuotta valmistumisen jälkeen.
− Lämmin kiitos vastausaktiivisuudesta vuonna 2011 korkeakoulustamme valmistuneille, heitä on kiittäminen tästä hienosta tuloksesta, dekaani Ingmar Björkman sanoo.
Suomalaisista kauppakorkeakouluista listalla on ensimmäistä kertaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun lisäksi toinenkin, Svenska handelshögskolan eli Hanken sijalla 80.
Ranking-tulos on yhteenveto eri rankingien tuloksista. Financial Times European Business School 2014 -ranking julkaistiin 1.12.2014.
http://www.aalto.fi/fi/current/news/2014-12-02/
Villmanstrands universitet rankas högre än Oxford
Madeira universitet rankas högre än Harvard
:-)