Yhtä varmasti kuin säännöllisin välein toistuva Englannin ja USA:n mustamaalaus tulee palstalle Venäjä/NL:a kehuva ja Suomea ynnä länsivaltoja väheksyvä aloitus innokkaine kannattajineen.
Totta on, että Suomi kehittyi suuresti autonomian aikana. Ruotsi kehittyi kuitenkin vähintään saman verran. Ja kehittyihän Venäjäkin omalla tavallaan.
Suomen erikoisasemaan Venäjän keisarikunnassa vaikutti erityisesti kaksi asiaa
- alueen strateginen sijanti Pietarin etumaastossa ja
-suomalaisen yhteiskunnan tilanne ruotsalaisen lainsäädännön, yhteiskuntajärjestyksen ja sivistyksen tuloksena.
Muutakin oli, mutta vähemmän merkityksellistä.
Totta on, että Suomi kehittyi suuresti autonomian aikana. Ruotsi kehittyi kuitenkin vähintään saman verran. Ja kehittyihän Venäjäkin omalla tavallaan.
Suomen erikoisasemaan Venäjän keisarikunnassa vaikutti erityisesti kaksi asiaa
- alueen strateginen sijanti Pietarin etumaastossa ja
-suomalaisen yhteiskunnan tilanne ruotsalaisen lainsäädännön, yhteiskuntajärjestyksen ja sivistyksen tuloksena.
Muutakin oli, mutta vähemmän merkityksellistä.
Vastaukset 44
Vanhimmat
siis Suomelle erikoisasema, koska maa oli kaukana edellä Venäjän keisarikunnasta. Se oli takapajuinen ylhäiseliitin tukema yksinvaltius.
Ruotsi taas oli yhteiskunnallisen kehityksen kannalta Euroopan kärkeä.
Keisari tahtoi tätä hyödyntää. Vaikutusta oli varmaan suomalaisen eliitin vannomalla uskollisuudenvalalla sodan vielä kestäessä.
Keisari tahtoi henkisesti erottaa uuden rajamaan sen entisestä emämaasta ja onnistui hyvin.
Tämähän nimenomaan lopulta epäonnistui, suomalaiset eivät alistuneet yksinvaltiuteen sen enempää tsaarin kuin bolsujenkaan aikana. Suomen erotti Ruotsista suomenkieli jota tsaari tuki.
kiltisti tsaarin valtaan. Se sopi hyvin ruotsinkieliselle eliitille, joka hallitsi maata kuten ennenkin.
Vastarinta alkoi ns. sortokaudella Nikolai II:n alkaessa maan venäläistämisen.
"Ruotsi taas oli yhteiskunnallisen kehityksen kannalta Euroopan kärkeä."
Ruotsin 1734 laki, joka jäi Suomessa voimaan, ei ollut ainakaan nykymaailman silmissä erityisen edistyksellinen.
Se legitimoi mm. kaikkien uskonnollisten vähemmistöjen kieltämisen Ruotsin alueella.
Lisättäköön vielä, että Ruotsin laki tunsi kuolemanrangaistuksen, Venäjän laki ei.
Tästä syntyi tuomioistuimessa Suomessa outoja näytelmiä, kun murhasyytetty ensin tuomittiin voimassa olevan Ruotsin lain mukaisesti menettämään oikea kätensä, teilattavaksi ja sitten pää katkaistavaksi, ja päälle todettiin, että kuitenkin koska Venäjän valtakunnassa ei kuolemantuomiota ole, niin tuomio muutetaan Siperiaan karkotukseksi.
Ensimmäiset juutalaiset ja muslimit saivat asettua Suomeen vasta Venäjän vallan alaisen "Suomen autonomian" aikana. Juutalaiset olivat tavallisesti Puolan-Liettuan tienoilta kotoisin olevia ja muslimit Kazanin tienoon tataareja, jotka palvelivat Venäjän armeijassa.
Samaan syssyyn tuli myös puolalaissyntyisiä sotilaita, jotka olivat uskonnoltaan roomalaiskatolisia. Näitä varten perustettiin Kustaa Vaasan karkottama roomalaiskatolilainen kirkkokin uudelleen Suomeen. Kaiken huippu olisi ollut, jos Suomessa noudatettu Ruotsin laki olisi kieltänyt myös venäläisten harjoittaa ortodoksista uskontoaan Suomessa. Tätä kieltoa laissa oli suorastaan pakko katsoa läpi sormien.
Toisaalta venäläiset varuskunnat olivat tavallaan suomalaisesta yhteiskunnasta erillään eikä niissä tapahtuvan ei-luterilaisen uskonelämän katsottu haittaavan maan käytäntöjä.
Ruotsin lakia -"vaan laki, ennen mua syntynyt myös jälkeheni jää" - noudatettin autonomian aikana pakostakin valikoiden.
Lisättäköön, että Ruotsissa tunnettiin valtiopäivien säätämät lait, Venäjällä itsevaltiaan sanelu. Waterloon taistelun ja maaliskuun vallankumouksen välisenä aikana pantiin Venäjällä täytäntöön yli 6000 tuomioistuinten määräämää kuolemantuomiota, useimmat hirttämällä tai ampumalla.
Mitä luulet esimerkiksi Aleksanteri II:n murhaajille tapahtuneen?
Höh, Venäjällä oli maaorjuus
oli sotien loppuminen ja ruotujakolaitoksen paneminen naftaliiniin. Se vapautti paljon voimavaroja muuhun.
Lisäksi joukko veroja lakkautettiin. Verotulot saatiin nyt käyttää täysimääräisesti itse, kun niitä aiemmin tilitettiin Tukholmaan.
Myös tullimaksut pantiin autonomian kassaan.
Lisää pelkkää paskaa, verimiljoonat ensimmäisen maailmansodan aikana ajoivat suomalaiset melkein nälkäkuolemaan.
Puolustuksesta vastasi Venäjän armeija. Ruotujakolaitos herätettiin hetkeksi henkiin, mutta sitten perustettiin oma pieni armeija lähinnä jalkaväkipataljoonista.
Se lakkautettuun 1901.
Suomalaiset eivät olleet 1.MS:n aikana velvollisia palveleman Venäjän armeijassa. Korvauksena maksettiin ns. sotilasmiljoonat. Ne olivat pikku juttu Venäjän armeijan hankintojen rinnalla.
Nälänhätä syntyi vasta keisarivallan kukistumisesta ja sitä seuranneesta sekasorrosta. Viljan tuonti Venäjältä loppui.
Veroja jouduttiin maksamaan täysin mielipuolisesti hinnoitellusta Venäjän miehitysarmeijasta. Rahan vei ruskiryöväri
varsinaisesti 1800-luvun puolivälissä edistyksellisen keisari Aleksanteri II:n aikana.
Suomalaista kansallistunnetta herättivät ruotsinkieliset Kuten Snellman, Topelius ja Runeberg. Suomenkielistä sivistyneistöä ei ollut. Joku suomen kielen käyttäjä vilahti aina jossain. Lehtiäkin alkoi ilmestyä.
Snellman ylipuhui keisarin myöntämään Suomelle oman rahan ja suomenkielelle samat oikeudet ruotsin rinnalle.
Suomenkielinen koululaitos alkoi kehittyä. Korkeampi opetus oli edelleen vain ruotsiksi.
"Suomenkielistä sivistyneistöä ei ollut. Joku suomen kielen käyttäjä vilahti aina jossain..." Niin ja väestöstä 85% oli äidinkieleltään suomenkielisiä v. 1809. Loput osasivat ruotsia, kuka mitenkin ja laskettiin "ruotsinkielisiksi", kotikielestä riippumatta. Kun Vanha-Suomi liitettiin Suomeen 1812, oli alueella väestöä n. 270 000, joista vain 4000 oli ruotsinkielen taitoisia. Hallintoa varten täytyi värvätä jopa Ruotsista väkeä! Tietysti tehostettiin myös opetusta - ruotsiksi. Tältä ajalta on myös iso osa nykyisten suomenruotsalaisten esi-vanhempien kielestä peräisin. Venäjänkielisiä siviilejä oli Suomessa äärimmäisen vähän koko autonomian ajan, mm. V.1917 heitä oli 7000, eli 0,2% väestöstä. Oli selvää että Suomen ruotsittaminen epäonnistui, kun maa liitettiin Venäjän imperiumiin. Kantaväestö eli suurin osa maan asukkaista halusi oman kielen sivistyskieleksi.
Juuri tähän kieliasiaan tuli muutosta 1800-luvun loppua kohti mentäessä.
Suomen kielen asema alkoi hitaasti vahvistua, kun perustettiin suomenkielisiä kansa- ja oppikouluja, joihin suomenkieliset seminaarit valmistivat opettajia.
Ruotsinkieliset vastustivat kehitystä vimmaisesti. Heidän osuutensa väestöstä oli noin 20 %, mutta jokaisen, joka aikoi yhteiskunnassa menestyä, oli osattava ruotsia.
Ruotsinkielisiä ei koskaan ole ollut nykyisen Suomen ( tai Tarton rauhan) rajojen sisällä 20% kansasta. Tuo yleisesti käytetty 15% ( vuonna 1809) pitää sisällään KAIKKI ruotsia osanneet. Joku voisi sanoa että ruotsinkielisiä on nykyään kansasta kaikki sitä koulussa opiskelleet.
>>Suomen erikoisasemaan Venäjän keisarikunnassa vaikutti erityisesti kaksi asiaa>>
Lisäksi pitää muistaa, miksi ylipäänsä Venäjä valloitti Suomen 1809. Se tapahtui Venäjän keisarin ja Napoleonin keskinäisestä sopimuksesta ns. mannermaasulkemuksessa. Napoleon halusi heikentää Ruotsia, joka ei ollut suostunut mannermaasulkemukseen Iso-Britanniaa vastaan. Venäjällä ei ollut hyökätessään varisnaista omaa intressiä valloittaa Suomea. Siksi suomalaisille oli helppo tunnustaa erioikeuksia valloituksen jälkeen.
Haluttiin myös tappaa kaipuu takaisin Ruotsin yhteyteen.
Ruotsinkielinen eliitti oli kuitenkin kyllästynyt Ruotsin kyvyttömyyteen suojata valtakunnan itäosaa. Kaipuuta Tukholman alaisuuteen ei juuri ollut.
Vanhan järjestelmän jatkuminen rauhoitti.
Jokainen imperiumi säilytti valtaamaansa alueen asukkaitten elämäntavan entisellään, myös Intiassa. Joten Suomen autonomian säilyttämisessä ei ole siinä suhteessa mitään ihmeellistä.
Mikään suurvalta ei myöskään valloita alueita ja liitä niitä itseensä ilman omaa intressiä. 1800-luvun venäläisissä historiankirjoituksissa Venäjän intressinä Suomen Venäjään liittämisessä mainitaan vapaa merenkulku Itämerelle venäläisille kauppa-aluksille ja Pietarin turvallisuus.
Sverigefan, oletko jollain lailla katkera kun historiasta kerrotaan vaihteeksi totuuksiakin?
Minähän kirjoitan van totuuksia ja oion kaltaistesi valeita siinä sivussa.
Suomi oli köyhä maatalousmaa, mutta asia alkoi vähitellen muuttua mentäesä kohti vuosisadan vaihdetta.
Maassa oli raaka-aineita, koskivoimaa ja halpaa työväkeä. Vieressä oli valtava markkina-alue. Tarvittiin vain yrittäjiä.
Niitä oli maassa niukasti, mutta ulkomailta tuli lisää, Venäjällä vallitsi elinkeinovapaus ja verotus oli mitätöntä.
Niinpä Suomeen kasvoi merkittävä puunjalostusteollisuus, jonka tuotteet menivät pääasiassa Venäjälle, mutta myös Keski-Eurooppaan.
Maataloustuotteitakin vietiin. Venäjältä saatiin halpaa viljaa, joten täällä keskityttiin karjatalouteen. Tanskalaiset ja sveitsiläiset opettivat meijerihommat ja pian sellainen oli jokaisessa isommassa kylässä. Maidosta saatiin kohtuuhinta.
Venäjän ansioihin on vielä lisättävä liikenneyhteyksien paraneminen. Rautatiet ja kanavat helpottivat myös vientiä. Itse asiassa ne samalla sitoivat Suomen ensi kertaa yhdeksi maaksi.
Mielenkiintoista, tuosta ajasta löytyy kyllä totuudenmukaista tieto kun vain jaksaa etsiä eri lähteistä.
"Ryssäviha" näyttää kuitenkin säilyneen nykypäivään asti joidenkin sukujen piirissä.
Valloittajana Venäjä ei ole ollut Ruotsia julmempi historian tietojen mukaan, mistä siis "ryssäviha" versoo? Olisi mielenkiintoista saada asiasta tutkittua tietoa, jos sitä on saatavissa?
valloittanut nykyistä Suomea.
Ruotsin vallan aikana olimme täysivaltainen osa Ruotsia.
Ryssäviha oli vuosisataista perintöä, joka puhkesi sortovuosina ilmiliekkiin.
Venäjä/NL teki suuren työn pitääkseen sen elossa.
Totuuden mukaista tietoa niin ryssävihasta kuin autonomian ajasta löytyy jokaisesta tuota aikaa käsittelevästä tutkimuksesta.
Vain typerys voi olla niistä tietämätön.
"Ruotsi-ei-koskaan valloittanut Suomea"
Kyllä valloitti. Suomi siirtyi Ruotsin kruunun alaisuuteen Birger jaarlin valloittamana 1237-1250. Vasta tällöin Suomen piispa mainitaan Ruotsin piispojen joukossa ja maksettiin ensimmäiset verot Ruotsiin. Tästä on kirjalliset todisteet. Ruotsin vallan aika saattoi olla ruotsinkielisille tasa-arvoista aikaa ruotsalaisten kanssa ( ennen nuijasotaa jopa suomenkieliset katsottiin tasavertaisiksi!) mutta erityisesti 1600-1850 suomenkieliset olivat kakkos-luokan kansalaisia kuten saamelaiset Ruotsin valtakunnassa.
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=27
Birger valloitti Hämeen. (Varsinais-)Suomi ja Satakunta olivat jo entuudestaan osa svealaisten kuninkaan valtapiiriä.
Ei sitä voitu valloittaakaan.
Alue alistettiin pala palalta Ruotsin hallintoon 1200-livin loppuun mennessä..
..suomella oli valtiopäivät ja autonomia. Ruotsin alaisuudessa olimme osa Ruotsia ja olisimme ollut osa Ruotsia.
Ruotsilla ei ole millään tavalla osaa suomalaisuuden menestystarinassa. Ainoastaan siinä, että monet tärkeistä suomen asiaa ajaneista sivistyneistä ihmisistä olivat ruotsinkielistä sivistyneistöämme. Nokkava svensson ja ruma ryssä, näitä kumpiakaan emme ole jne...
Valtiopäivät eivät olleet koolla yli 40 vuoteen. Päätökset astuivat voiman vain keisarin hyväksynnällä.
Täytyy myös muista, että ylin valta oli koko ajan keisarilla, kuten sitten sortokausina nähtiin.
Tosin Japanin sodan seurauksena Suomi pystyi siirtymään yksikamariseen eduskuntaan ja naiset saivat äänioikeuden.
Valtava merkitys oli sillä kun täältä ei enää maksettu veroja, siis siirretty varallisuutta, rajojen yli vaan kaikki mitä tuotimme jäi itselle. Myös suomenkielen noususta saamme kiittää Venäjää. Ruotsin vallan alla jos olisimme vielä niin enää vain syrjäseutujen jotkut vanhukset puhuisivat suomea.
Venäjän toimet eivät johtuneet hyvästä tahdosta, van strategisista näkökohdista.
Suomi oli pääkaupungin etumaastoa, joten se oli pidettävä rauhallisena.
Köyhän maankolkan verot eivät merkinneet imperiumille mitään. Hyvä kun hoitivat itsensä.
Suomen kielen aseman parantaminen oli keino jälleen rajoittaa mahdollista hinkua Ruotsin suuntaan.
Kun Suomea ruvettiin 1890-luvulla hallitsemaan venäläisten periaatteiden mukaan, oli tuloksena raivoisa vastustus.
-------Venäjän toimet eivät johtuneet hyvästä tahdosta,-----
Kun Venäjä tuki Suomea monin tavoin niin siitäkin pitää koettaa löytää jokin konnuus ja koiruus ja suuri vääryys. On se sitkeessä tuo venäjäviha!
Olisiko ollut parempi jos ei olisi kohdellut Suomea hyvin, sitäkö kaipaat?
hyvin niin kauna kuin toimittiin sekä Venäjän että Suomen etujen kannalta oikein.
Sitten ruvettiin toimimaan venäläiseen tapaan ja pieleen meni.
"Kun Venäjä tuki Suomea monin tavoin niin siitäkin pitää koettaa löytää jokin konnuus ja koiruus ja suuri vääryys. On se sitkeessä tuo venäjäviha!"
Valehtelet taas. Osoita, missä olen tuollaista esittänyt.
En vihaa Venäjää, mutta en pidä valehtelusta, jota stallarit harjoittavat.
Juu, että väärin sammutettu. Että kun Venäjjä teki meille hyvää niin siitäkin pitäisi vaan entistä enemmän kirota Venäjää kun teki kauheen väärin siinäkin. Kun Ruotsi ei antanut suomenkielelle mitään asemaa ja vei meiltä miehet ja rahat sotiinsa niin siinä ei mitään valittamista.
Ainoa kurja kohta pitkässä historiassamme on siis se kun Venäjä teki meille hyviä tekoja, sitä pitää valittaa ja surra ja niiden takia kiihdyttää venäjävihaa aina vain uusille kierroksille.
Ilmeisesti olisi ollut parempi jos venäjä olisi kohdellut meitä kuten USA kohteli intiaanejaan tai aussit kohtelivat aboja tai belgialaiset kohtelivat kongolaisia, vain muutaman esimerkin mainitakseni. Nyt kun Venäjä kohteli meitä mallikelpoisesti, paremmin kuin yksikään valtio Ruotsi mukaan lukien kohteli omia siirtomaitaan, niin sekös on eräille jälkeenjääneille suuri itkun aihe vieläkin.
Gangsterin puolustus: Sinun pitäisi olla kiitollinen, että vain ryöstin sinut enkä ryöstömurhannut.
Venäjä kohteli siperialaisia ja kaukasialaisia samamalla tavalla tai julmemmin kuin USA ja Australia omia alkuasukkaitaan. Suomi säästyi samalta kohtalolta paljolti Ruotsin ansiosta.
- Suomessa oli voimassoleva perustuslaki Ruotsin ajalta. Venäjällä ei ollut kansallista lainsäädäntöä, joten se antoi valloitettujen kansojen yleensä ainakin aluksi säilyttää oman yhteiskuntajärjestyksensä.
- Suomalaisilla oli paljon hyviä yhteyksiä Ruotsiin, joten kaikki Venäläisten tekemät vääryydet saatiin nopeasti tätä kautta kansainväliseen tietoisuuteen. Ei edes venäläinen tavallisesti viitsi vain huvin vuoksi liata omaa kuvaansa (sivistyneen) maailman silmissä. Hävitetyiltä Siperian kansoilta puuttui tämä etu.
"Ilmeisesti olisi ollut parempi jos venäjä olisi kohdellut meitä kuten USA kohteli intiaanejaan tai aussit kohtelivat aboja tai belgialaiset kohtelivat kongolaisia, vain muutaman esimerkin mainitakseni."
Älä lopeta kesken!
Venäjä/Neuvostoliitto onnistui seuraavassa:
- murhaamaan 20 miljoonaa OMAA kansalaistaan
- 26.000 puolalaista upseeria niskalaukauksin 1940 Katynissa
- 10.000 suomlaista punikkia Itä-Karjalassa 30-luvulla
Ei sinun tarvitse mennä niin kauas kuin USA:han tai Australian hyviä esimerkkejä etsimään:-D
Avauksessa+lienee+kyse+suomalaisten+saamasta+kohtelusta+1800-luvulla+mutta+kun+retardi+ei+taas+keksi+muuta+niin+eikös+pidä+alkaa+vääntää+paskaa+neukun+harjoittamasta+omien+kansalaisten+tai+puolalaisten+kohtelusta+1900-luvulla.
------Venäjä/Neuvostoliitto onnistui seuraavassa:
- murhaamaan 20 miljoonaa OMAA kansalaistaan
- 26.000 puolalaista upseeria niskalaukauksin 1940 Katynissa
- 10.000 suomlaista punikkia Itä-Karjalassa 30-luvulla-----
Mikä noista esimerkeistäsi kertoo suomalaisia tapetun SUOMESSA 1800-luvulla Venäjän vallan aikana? Mongolitkin tappoivat ihan hirveästi ja Roomakin tappoi mutta nekään eivät todista mitään siitä miten tällä elettiin autonomian aikana.
Aloittajan eksplisiittinen pointti on se, että Ruotsi kehittyi 1800-luvulla enemmän Suomi, ja implisiittinen se, että jos Ruotsin valta olisi edelleen jatkunut, niin Suomikin olisi varmaan kehittynyt nopeammin kuin Venäjän alla!
Tottakai Ruotsi kehittyi nopeammin. Siellähän oli kaikki se pääoma ja ryöstösaalis, jonka Ruotsi oli vuosisatojen aikana vallannut suomalaisten sotilaiden verellä ja suomalaisten siviilien kustannuksella. Ja se kaikki käytettiin vain Ruotsin hyväksi, kuten ennenkin.
Voidaan kuitenkin hyvällä syyllä kysyä, olisiko Suomi 1800-luvulla kehittynyt läheskään yhtä paljon Ruotsin alaisuudessa kuin se kehittyi Venäjän alaisuudessa? Ruotsihan oli aikaisemmin satsannut Suomessa lähinnä vain rajalinnoituksiin ja sotilasteihin ja kärrännyt verot Ruotsiin.
Miksi Ruotsi yllättäen olisikin alkanut satsata Suomessa myös siviilikohteisiin?
Kiitos Napoleonille ja Venäjälle, että vapauttivat Suomen Ruotsin ryöstövallasta.
== Siellähän oli kaikki se pääoma ja ryöstösaalis
Miksi sitten Venäjä, jolla oli selvästi suuremmat raaka-ainevarat ja paljon suurempi ryöstösaalis lukuisemmista sodista, kehittynyt edes Suomen saati sitten Ruotsin nopeudella?
G.C. esitti epäoleellisen kysymyksen, joka ei liity otsikon aiheeseen millään tavoin, eli harjoittaa tyypillistä ruotsalaista harhaanjohtamista...
Mutta voisin arvata että siksi, että Venäjällä ei ollut samalaista tarvetta kehittää muuta Venäjää, eikä myöskään resursseja kehittää koko valtavaa Venäjää. Se salli kuitenkin kehityksen suomalaisille, voittaakseen Suomen puolelleen ikiaikaista vihollistaan Ruotsia vastaan. Ja ymmärtääkseni Suomen kehitys tehtiin Suomen omilla verovaroilla, ei Venäjän. Eli Venäjä ei kupannut Suomea kuten Ruotsi, ja siksi Suomi pääsi vihdoinkin kehittymään.
Myöhemmin Venäjä sitten mokasi Suomen-suhteensa, mutta se onkin sitten taas ihan eri juttu.
Miten Venäjän autonomisen alueen kehitystä käsiteltäessä on epäoleellista kiinnittää huomiota samoihin seikkoihin Venäjän suhteen, joihin on jo viitattu samassa keskustelussa entisen emämaan suhteen?
== Venäjällä ei ollut samalaista tarvetta kehittää
Noinhan Venäjällä on kautta aikojen suhtauduttu kaikkiin uudistuksiin, varsinkin ulkomailta tuleviin tai sieltä esikuvansa saaviin. Takerrutaan menneeseen ja suhtaudutaan epäluulolla jopa ulkomaille yhteyksiä pitäviin omiin kansalaisiin.