Mutta kirkon muutostahti on aina auttamattoman hidas, joten kirkko ajautuu aina vain pahempaan liriin ja umpikujaan.
Kiinteistöjen määrää karsittava, niitä myytävä, mutta ei se tule onnistumaan kuin piinallisen hitaasti. Ostajistakin voi olla pulaa, riippuu kiinteistöstä, sen sijainnista, hintapynnöstä, kunnosta, soveltuvuudesta muuhun toimintaan, mutta luopumisen tuska on suurempi hidastava tekijä. Jäljelle jäävät kiinteistöt tarkoitus saada monipuolisempaan käyttöön
Työntekijöiden määrää karsittava, jäljelle jääneiden toimenkuvaa monipuolistettava, mikä onkin ihan viisasta, vaihtelu saataa virkistää työntekijöitäkin. Vapaaehtoisia halutaan lisää totta kai. Seurakuntalaiset ovat tulevaisuudessa enemmän tekijöitä kuin aikaisemmin.
"Paljon muutakin on mielessä. Seurakuntien, järjestöjen ja srk-yhtymien yhteistyötä lisätään. Srk-laisiin pyritään olemmaan tiiviimmin yhteydessä. Etsitään hädänalaisimmat. Reagoidaan ajankohtaisiin asioihin yhtä ripeästi ja rohkeasti kuin viime syksynä, jolloin kirkon tiloihin majoitettiin pikavauhdilla turvapaikanhakijoita. Satsataan viestintään yhä enemmän. Tällaisilla toimilla turvataan kirkon asema tulevaisuudessa." Näin sanailee Hgin yht. kirkkoneuvoston pj., Lauttasaaren kirkkohra Juha Rintamäki.
Siis tämä pakolaisvirta ihan tosissaan oli kirkolle noin tärkeä asia. Pitkästä aikaa tuli kirkon edustajille toivon häivähdys, että josko meitäkin vielä johonkin tarvitaan, meistäkin johonkin on. Ja vielä niin että valtio maksaa koko lystin.
Aika vähän tulee pakolaisista uusia jäseniä kirkolle, ja pakolaisten auttamiseen keskittyminen ja kantaväestön huono-osaiset unohtaen saattaa ovi käydä tiuhaan kirkosta ulospäin - kuin pyöröovi - tai saluunan.
Kyllähän sitä tekemistä ja auttamista olisi ollut vaikka kuinka kantasuomalaisten parissa ennen pakolaisaaltoakin, mutta kun ei ole rahaa - tai on mutta sitä ei kirkko halua omasta pussistaan ottaa ja käyttää diakoniaan, auttamistyöhön kuin murusia.
"Meidän täytyy tehdä sellainen kirkko joka vastaa hkiläisten hengellisiin tarpeisiin."
Mutta ettehän te sellaista halua tehdä, vaikka pyydättekin hkiläisiä kertomaan mitä he kirkolta haluavat, ja vakuutatte erityisavustaja Eeva Salosen suulla että "nämä palautteet vaikuttavat ihan oikeasti." Tietävät siis itsekin, että tuohon juuri kukaan usko.
www.kaupunkilaistenkirkko.fi (Tänne mielipiteitä ehdotuksista)
Vuonna 2012 koottiin Toiveiden kirkko-julkaisu. (Etten sanoisi turhien toiveiden kirkko.) Silloin kerätyt kommentiti ovat jo vaikuttaneet! (jii-haa!)
Silloin kerättiin ideoita. Nyt katsomme mennemmekö oikeaan suuntaan? (Tuskin nytkään!)
Ei taida olla hesalaisilla paljonkaan hengellisiä toiveita kirkolle, muita toiveita, maallisempia, sitäkin enemän, mutta niitä kirkko Hgissä ei joko suostu tai voi toteuttaa, kun on änkyrävähemmistönsä panttivankina kiitos määräenemmistövaatimuksien kirkon päätöksenteossa.
Hgin srk:ien pitää säästää 15Me seuraavien 3 vuoden aikana. Harvoja jäseniä kiinnostaa kokoontuminen kirkolle, ((selvää kuin vesi mutta kiva kuulla se kirkon edustajan tai kirkon lehden toimittajan suustaja)), Hki käy yhä monikultturisemmaksi.
"Kirkko Hgissä ei ole ehkä koskaan ole yrittänyt tehdä näin isoa yhtäkkistä muutosta. Kirkon toimintaympäristö mutuu nopetehtävä on vastata muutokseen tahtovasti eikä ajautuen.", sanoo Rintamäki. Yritykseksi taitaa jäädäkin - taas. ("Se tulee" - muistatteko kirkon muinaisen kampanjan.)
Miten se nyt onnistuisi, kun ei ole ennenkään, ajopuuhan kirkko on aina ollut, hitaassa vedessa, liki seisovassa vedessä, ei koskesta tietoakaan.
Kiinteistöjen määrää karsittava, niitä myytävä, mutta ei se tule onnistumaan kuin piinallisen hitaasti. Ostajistakin voi olla pulaa, riippuu kiinteistöstä, sen sijainnista, hintapynnöstä, kunnosta, soveltuvuudesta muuhun toimintaan, mutta luopumisen tuska on suurempi hidastava tekijä. Jäljelle jäävät kiinteistöt tarkoitus saada monipuolisempaan käyttöön
Työntekijöiden määrää karsittava, jäljelle jääneiden toimenkuvaa monipuolistettava, mikä onkin ihan viisasta, vaihtelu saataa virkistää työntekijöitäkin. Vapaaehtoisia halutaan lisää totta kai. Seurakuntalaiset ovat tulevaisuudessa enemmän tekijöitä kuin aikaisemmin.
"Paljon muutakin on mielessä. Seurakuntien, järjestöjen ja srk-yhtymien yhteistyötä lisätään. Srk-laisiin pyritään olemmaan tiiviimmin yhteydessä. Etsitään hädänalaisimmat. Reagoidaan ajankohtaisiin asioihin yhtä ripeästi ja rohkeasti kuin viime syksynä, jolloin kirkon tiloihin majoitettiin pikavauhdilla turvapaikanhakijoita. Satsataan viestintään yhä enemmän. Tällaisilla toimilla turvataan kirkon asema tulevaisuudessa." Näin sanailee Hgin yht. kirkkoneuvoston pj., Lauttasaaren kirkkohra Juha Rintamäki.
Siis tämä pakolaisvirta ihan tosissaan oli kirkolle noin tärkeä asia. Pitkästä aikaa tuli kirkon edustajille toivon häivähdys, että josko meitäkin vielä johonkin tarvitaan, meistäkin johonkin on. Ja vielä niin että valtio maksaa koko lystin.
Aika vähän tulee pakolaisista uusia jäseniä kirkolle, ja pakolaisten auttamiseen keskittyminen ja kantaväestön huono-osaiset unohtaen saattaa ovi käydä tiuhaan kirkosta ulospäin - kuin pyöröovi - tai saluunan.
Kyllähän sitä tekemistä ja auttamista olisi ollut vaikka kuinka kantasuomalaisten parissa ennen pakolaisaaltoakin, mutta kun ei ole rahaa - tai on mutta sitä ei kirkko halua omasta pussistaan ottaa ja käyttää diakoniaan, auttamistyöhön kuin murusia.
"Meidän täytyy tehdä sellainen kirkko joka vastaa hkiläisten hengellisiin tarpeisiin."
Mutta ettehän te sellaista halua tehdä, vaikka pyydättekin hkiläisiä kertomaan mitä he kirkolta haluavat, ja vakuutatte erityisavustaja Eeva Salosen suulla että "nämä palautteet vaikuttavat ihan oikeasti." Tietävät siis itsekin, että tuohon juuri kukaan usko.
www.kaupunkilaistenkirkko.fi (Tänne mielipiteitä ehdotuksista)
Vuonna 2012 koottiin Toiveiden kirkko-julkaisu. (Etten sanoisi turhien toiveiden kirkko.) Silloin kerätyt kommentiti ovat jo vaikuttaneet! (jii-haa!)
Silloin kerättiin ideoita. Nyt katsomme mennemmekö oikeaan suuntaan? (Tuskin nytkään!)
Ei taida olla hesalaisilla paljonkaan hengellisiä toiveita kirkolle, muita toiveita, maallisempia, sitäkin enemän, mutta niitä kirkko Hgissä ei joko suostu tai voi toteuttaa, kun on änkyrävähemmistönsä panttivankina kiitos määräenemmistövaatimuksien kirkon päätöksenteossa.
Hgin srk:ien pitää säästää 15Me seuraavien 3 vuoden aikana. Harvoja jäseniä kiinnostaa kokoontuminen kirkolle, ((selvää kuin vesi mutta kiva kuulla se kirkon edustajan tai kirkon lehden toimittajan suustaja)), Hki käy yhä monikultturisemmaksi.
"Kirkko Hgissä ei ole ehkä koskaan ole yrittänyt tehdä näin isoa yhtäkkistä muutosta. Kirkon toimintaympäristö mutuu nopetehtävä on vastata muutokseen tahtovasti eikä ajautuen.", sanoo Rintamäki. Yritykseksi taitaa jäädäkin - taas. ("Se tulee" - muistatteko kirkon muinaisen kampanjan.)
Miten se nyt onnistuisi, kun ei ole ennenkään, ajopuuhan kirkko on aina ollut, hitaassa vedessa, liki seisovassa vedessä, ei koskesta tietoakaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kirkon olisi ollut pakko muuttua jo moneen kertaan, mutta turkasen hidasta se on aina ollut, vähintään vuosikymmeniä jälkijunassa muutoksessa kuin muutoksessa