Valon on tarkoitettu näyttää pimeyteen se, että nähdään siellä oleva saastaisuus.
Otan Lutherin tarkastukseen, koska hänen sanansa siemen kylvää kirotulvaa edelleen, hänen opetuslapsissaan.
Kyse on juutalaisista - ja heidän vainostaan.
Lutteri kylvi - tuhon siementä - "tappakaa Jeesuksen tappajat"!
ja viesti jatkuu. Vihan malja kumpuaa.
Kyllä pelastussuunnitelma kulki Jumalan aivoitusten mukaan.
Hän halusi näyttää ihmisen pahuutta ja Jeesuksen vei ristille, aivan vapaehtoisesti kulku, hän olisi voinut jättää se, mutta pitihän ihmisen - juutalaisen ja pakanan nähdä se oman synnin mitta, eli ristin rakentaminen, nämä puutyöt- ruoskaniskut, suusanalla tuominta ja kansankin huuto -ristiinnaulitse. Siellä oli roomalaiset - pakanoina mukana, sekä muotojumalisuudessa vaeltavat.
Kuitenkin Herra itse ristillä rukoili heidän puolestaan, että anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät.
Siis soitetaanpa kelloa. Lue viesti ja ymmärrä.
Anna heille anteeksi, luterilainenkin ja Eenokki, he tekivät sen siksi, älä syytä heitä, minä olen antanut anteeksi, mutta sinun piti nähdä oma syntisyytesi, kun tänään ristiinnaulitset lähimmäisesi, omatekoiseen muotojumaliseen ristiinkin.
Siksi se risti oli paikalla. Se oli Hänen ristinsä ja sinun.
Sinun pitää oppia se, mikä ja mitä on synti. Synti on Jumalan tahdon rikkominen, siis ei rakkaus- lähimmäiseen. Sitäkautta Jumalaan.
Luterilaisuus- vihana, johti tavallaan juutalaiset kaasukammioon.
Siinä oli viesti.
Luterilaisuus- vihana, jossa korostetaan tunnustuskirjojen pyhyyttä, ainoana totuutena tuntea vanhurskautus, on nostamassa vihan Herran omia vastaan.
Luterilaisuus itse, on esim. Kouvolan Sanomissa kirkkoherran suulla tekstitetty tässä taannoin, että emme luterilaisina tarvitse raamattua, tarvitsemme tunnustuskirjat ja pärjäämme niillä.
Siis haloo!! Kirkon sisältä kerrotaan totuus, eli olemme itse rakentaneet totuuden, johon emme tarvitse Jumalan Sanaa.
Luther- käännöksessään jäsentää mielipidettään ja jättää jopa raamatunpaikkaa pois, ettei totuus tulisi julki. Mutta, onneksi meillä on siitä totuus olemassa.
Siis en tuomiste ihmistä, jotka ovat löytäneet raamatusta luterilaisuudessa Kristuksen. Vaan katselen tuon oppi-isän harhan jolla edelleen pyrkii pitämään laumansa omassa hallussa ja olemaan välimiehenä Jumalan ja ihmisen välissä.
Siten siellä tavallaan on "pakkokastettuja" joilla ei ole kirkkoon kuulumisen myötä, ei rakkaussuhdetta Herraan, vaan viha.
Siellä on Jumalankieltäjiä, mutta kuitenkin harras suhde on lapsikasteeseen, siis perustus on se. Ei Kristus. Harras mieli, kun tuodaan joulu, pieni nukkeseimi, jota voi katsella ylhäältä on tehty kuva jota kumarretaan, sekä sydän vain on ajassa.
Sekä muu, siinä muotomenossa ja syödään saastaisuudessa "synnit" anteeksi, mutta elämä jatkuu ilman parannusta, eikä seurata Karitsaa.
Siis ne rukoukset ovat papeilla saastuneet katujenkulmilla ja ihmiset kumartelevat näitä välimiehiä.
Tämä on raskasta kirjoittaa, sillä niin moni tuttuni on siinä mukana, liperit kaulassa. Valoa ja valonnäyttö on jossainvaiheessa tämä tehtävä, jossa murtuu sydän.
Siis sisällä pyritään saastuneen kirkon sisällä elämään, kun pitäisi lähteä ulos. Siis kirkko julistaa kohti Kristusta, -ristiinnaulitse hänet- .
Siis ei paljoakaan kannata lähteä syyttämään Jeesuksen aikasta kansaa, kiroten, mutta itse kiroaa ajassa samassa paikassa, mutta tässä hetkessä Jeesusta.
Tämä on kristikunnan synnissä erittäin raskasta.
Lestadiolaisuudessa on yritystä irtiottaa valtiokirkon menosta ja joku piispa näkyy jo säikähdystä, sekä saa hänet sanottamaan, että ei "vielä"ole aikaa siunata vääränmallista liittoa.
Lestadiolaiset ovat Herran pöydän ottanut vakavasti. Mutta, siellä on vielä se ongelma luterilaisuuden puolesta, että jakajana saa olla vain pappi - paikalla. Siis otetaan ihminen välimieheksi.
Mutta, kuitenkin heissä on pyrkimystä tehdä oikein.
Rakkaussuhde - se kulkee sydämestä. Rakkaus Herraan, se merkitsee hapatteen perkaamista silloin, kun Sanan valo alkaa kirkastaa sydämessä se väärä, mikä tekee matkaa hitaaksi.
Se on Sanan kautta siemen, joka tulee jälkipolvelle siunaukseksi.
Tämä pieni miete ja ajatus vain valkaisee sitä, että ei kaikki kirkollisuudessa on sitä "taivaallista pyhää!" Ja mitä ei ole taivaallinen Isä rakentanut, se pitää repiä pois.
Mitä se sinulle tarkoittaa, on valinnat, mitä Sanan mukaan on tehtävä.
Ei se, mitä minä sanon, tai Eenokki sanoo, tai Lutterisanoo jne.
Siis Jumalan Sana on meille jokaiselle kerran julistava tuomion, mitä raamattuun on muistiinmerkitty.
Sekä se, mitä vanhanliiton, eli varjolainkansa teki väärin, on lopunajan kansalle varoittava esimerkki. Siis jos se on Uuteenliittoon kirjoitettu esimerkkinä ja varoittavana, meidän on tehtävä silloin uskonvalinnoissa oikein. Sillä lankeemus vanhanliitonaikana oli elämistä vastoin Jumalan suunnitelmaa.
Siis meidän on Hengessä elettävä oikein Jumalan suunnitelmissa.
Tänään, tässä ja nyt hetkessä.
Otan Lutherin tarkastukseen, koska hänen sanansa siemen kylvää kirotulvaa edelleen, hänen opetuslapsissaan.
Kyse on juutalaisista - ja heidän vainostaan.
Lutteri kylvi - tuhon siementä - "tappakaa Jeesuksen tappajat"!
ja viesti jatkuu. Vihan malja kumpuaa.
Kyllä pelastussuunnitelma kulki Jumalan aivoitusten mukaan.
Hän halusi näyttää ihmisen pahuutta ja Jeesuksen vei ristille, aivan vapaehtoisesti kulku, hän olisi voinut jättää se, mutta pitihän ihmisen - juutalaisen ja pakanan nähdä se oman synnin mitta, eli ristin rakentaminen, nämä puutyöt- ruoskaniskut, suusanalla tuominta ja kansankin huuto -ristiinnaulitse. Siellä oli roomalaiset - pakanoina mukana, sekä muotojumalisuudessa vaeltavat.
Kuitenkin Herra itse ristillä rukoili heidän puolestaan, että anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät.
Siis soitetaanpa kelloa. Lue viesti ja ymmärrä.
Anna heille anteeksi, luterilainenkin ja Eenokki, he tekivät sen siksi, älä syytä heitä, minä olen antanut anteeksi, mutta sinun piti nähdä oma syntisyytesi, kun tänään ristiinnaulitset lähimmäisesi, omatekoiseen muotojumaliseen ristiinkin.
Siksi se risti oli paikalla. Se oli Hänen ristinsä ja sinun.
Sinun pitää oppia se, mikä ja mitä on synti. Synti on Jumalan tahdon rikkominen, siis ei rakkaus- lähimmäiseen. Sitäkautta Jumalaan.
Luterilaisuus- vihana, johti tavallaan juutalaiset kaasukammioon.
Siinä oli viesti.
Luterilaisuus- vihana, jossa korostetaan tunnustuskirjojen pyhyyttä, ainoana totuutena tuntea vanhurskautus, on nostamassa vihan Herran omia vastaan.
Luterilaisuus itse, on esim. Kouvolan Sanomissa kirkkoherran suulla tekstitetty tässä taannoin, että emme luterilaisina tarvitse raamattua, tarvitsemme tunnustuskirjat ja pärjäämme niillä.
Siis haloo!! Kirkon sisältä kerrotaan totuus, eli olemme itse rakentaneet totuuden, johon emme tarvitse Jumalan Sanaa.
Luther- käännöksessään jäsentää mielipidettään ja jättää jopa raamatunpaikkaa pois, ettei totuus tulisi julki. Mutta, onneksi meillä on siitä totuus olemassa.
Siis en tuomiste ihmistä, jotka ovat löytäneet raamatusta luterilaisuudessa Kristuksen. Vaan katselen tuon oppi-isän harhan jolla edelleen pyrkii pitämään laumansa omassa hallussa ja olemaan välimiehenä Jumalan ja ihmisen välissä.
Siten siellä tavallaan on "pakkokastettuja" joilla ei ole kirkkoon kuulumisen myötä, ei rakkaussuhdetta Herraan, vaan viha.
Siellä on Jumalankieltäjiä, mutta kuitenkin harras suhde on lapsikasteeseen, siis perustus on se. Ei Kristus. Harras mieli, kun tuodaan joulu, pieni nukkeseimi, jota voi katsella ylhäältä on tehty kuva jota kumarretaan, sekä sydän vain on ajassa.
Sekä muu, siinä muotomenossa ja syödään saastaisuudessa "synnit" anteeksi, mutta elämä jatkuu ilman parannusta, eikä seurata Karitsaa.
Siis ne rukoukset ovat papeilla saastuneet katujenkulmilla ja ihmiset kumartelevat näitä välimiehiä.
Tämä on raskasta kirjoittaa, sillä niin moni tuttuni on siinä mukana, liperit kaulassa. Valoa ja valonnäyttö on jossainvaiheessa tämä tehtävä, jossa murtuu sydän.
Siis sisällä pyritään saastuneen kirkon sisällä elämään, kun pitäisi lähteä ulos. Siis kirkko julistaa kohti Kristusta, -ristiinnaulitse hänet- .
Siis ei paljoakaan kannata lähteä syyttämään Jeesuksen aikasta kansaa, kiroten, mutta itse kiroaa ajassa samassa paikassa, mutta tässä hetkessä Jeesusta.
Tämä on kristikunnan synnissä erittäin raskasta.
Lestadiolaisuudessa on yritystä irtiottaa valtiokirkon menosta ja joku piispa näkyy jo säikähdystä, sekä saa hänet sanottamaan, että ei "vielä"ole aikaa siunata vääränmallista liittoa.
Lestadiolaiset ovat Herran pöydän ottanut vakavasti. Mutta, siellä on vielä se ongelma luterilaisuuden puolesta, että jakajana saa olla vain pappi - paikalla. Siis otetaan ihminen välimieheksi.
Mutta, kuitenkin heissä on pyrkimystä tehdä oikein.
Rakkaussuhde - se kulkee sydämestä. Rakkaus Herraan, se merkitsee hapatteen perkaamista silloin, kun Sanan valo alkaa kirkastaa sydämessä se väärä, mikä tekee matkaa hitaaksi.
Se on Sanan kautta siemen, joka tulee jälkipolvelle siunaukseksi.
Tämä pieni miete ja ajatus vain valkaisee sitä, että ei kaikki kirkollisuudessa on sitä "taivaallista pyhää!" Ja mitä ei ole taivaallinen Isä rakentanut, se pitää repiä pois.
Mitä se sinulle tarkoittaa, on valinnat, mitä Sanan mukaan on tehtävä.
Ei se, mitä minä sanon, tai Eenokki sanoo, tai Lutterisanoo jne.
Siis Jumalan Sana on meille jokaiselle kerran julistava tuomion, mitä raamattuun on muistiinmerkitty.
Sekä se, mitä vanhanliiton, eli varjolainkansa teki väärin, on lopunajan kansalle varoittava esimerkki. Siis jos se on Uuteenliittoon kirjoitettu esimerkkinä ja varoittavana, meidän on tehtävä silloin uskonvalinnoissa oikein. Sillä lankeemus vanhanliitonaikana oli elämistä vastoin Jumalan suunnitelmaa.
Siis meidän on Hengessä elettävä oikein Jumalan suunnitelmissa.
Tänään, tässä ja nyt hetkessä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei tässä helluntalaiset ole "niin autuaita" että voisi rintaansa röyhistää, etten voi sellaista autuutta tuollekin alttarille sanoa.
Paljon on hapatetta, poispantavaa.
Ylpeys, sanalla armolahjat. "kun on kielet" ollaan Hengellä täytetty ja korostetaan se väärällä hengellä hapatteeksi.
Sekä seurakunnan nimi - helluntaikirkko- . Julistaudutaan sille "Helluntai" aikaan ja seurakuntaan janana.
Mutta, voi- sana on vaarallinen, koska raamatun -voi- on aina tuomiota.
Esim. kielet - se on hapattunut lihalliseen muotoon. Siis ei kaikki puhu kielillä. Siis se ei ole "päälahja". Kannattaa lukea, mitä Apostolien kirjoitukset sanovat kielistä, ketkä ne kuuli ja ymmärsikö he puheen.
Tavallaan helluntalaiset voisivat glossolalian jättää rukouskammioon.
Se on varsinkin vanhojen helluntalaisten kohdalla itsensäkorostamista.
Tämä on valoa- puhun tieten.
Helluntai - jos hieman tarkoitushakuisesti katsotaan, se löytyy Mooseksen aikana, kun Herra antoi kansalleen lakinsa - jonka päämäärä on rakkaus. Se oli helluntaita. Kansa tosin teki valetun kultaisen jumalansa.
Helluntai - tänään, oli, että Uudessaliitossa Jumala laittaa lakinsa sydämeen. Se Hengessä osoittaa Jumalan tahdon -rakkauden, mitä pitää Hengen voimassa tehdä. Eikä siitä vähennetä mitään, koska Jumalan tahdo on Jeesuksen sanojen mukaan maailman loppuun asti voimassa.
Eikä muuta ole lupa opettaakaan.
Suomen - luterilaisuuden hapattama - helluntalaisuus - on muuta opettamassa muun kristillisyyden mukana.
Siinä on peite silmillä, sekä opettavat taistelevat kirjoitettua sanaa vastaan. Tosin Apostolinen srk. helluntalaisuudessa on asiassa tehnty parannuksen. Tuodaan tuo esiin, kun puhutaan helluntalaisuudesta.
Onhan meillä luterilaisuudesta lähtenyt raamatullisuuteen seurakunta, joka tekee totta, mutta jätän sen enempiä esittämättä.
Eli tottatekeviä on, kun Herra laittaa tahtonsa sydämeen.
Helluntai on sitä, että Jumala tekee tahtonsa mukaan sisällä ja sydämessä työtä ja etenee ajassa sen mukaan.
Mutta, valossa katsottuna helluntalaisuus on kyllä luterilaisten syyttämänä oikeastaan hyvin oikeasti syytettynä, sillä ne teot, mistä syyttävät on totta. Nyt ei puhuta kasteista.
Hengen nimissä mennään harhaan, kun opettajat on eksyneet ja pahatus on pahentanut tilannetta.
Epäonnistunut yritys levittää lustetta. Olet valheen isän lapsi.
Kiellät Ristin, kiellät Kristuksen.
Sinulla ei ole Isää.
.
Luuk. 11:34-35 (KR1933/38)
34 Sinun silmäsi on ruumiin lamppu. Kun silmäsi on terve, on koko sinun ruumiisi valaistu, mutta kun se on viallinen, on myös sinun ruumiisi pimeä.
35 Katso siis, ettei valo, joka sinussa on, ole pimeyttä.
Mitä Kristusta kieltämään, Hän on pelastukseni sijaisuhri. Kuollut syntini tähden ja Hänen askeleissaan ei näy niitä askeleita, mistä kirjoitin. Siis Sanan viesti kirjoituksissa on silmävoidetta, sekä Valkeus tiellä.
Et uskalla enää kirjoittaa samalla nimimerkillä?
.
Onko valosi violetti? Tai...
.
Puhutko tästä valkeuden enkelistä:
.
2.Kor. 11:14 (KR1933/38)
Eikä ihme; sillä itse saatana tekeytyy valkeuden enkeliksi.
Mitä ihmistä katsot? Katso, onko raamatullisesti asia ok. Jos ne ovat kirjoitusten mukaisesti tuomassa sen valon, ota opiksi.
Saatana ei puhu hapatteista kirkoissa, muotomenoista jne. huomioi se, jos alat demonisoimaan asioita.
Kirjoitit:
"Hän halusi näyttää ihmisen pahuutta ja Jeesuksen vei ristille, aivan vapaehtoisesti kulku, hän olisi voinut jättää se, mutta pitihän ihmisen - juutalaisen ja pakanan nähdä se oman synnin mitta, eli ristin rakentaminen, nämä puutyöt- ruoskaniskut, suusanalla tuominta ja kansankin huuto -ristiinnaulitse. Siellä oli roomalaiset - pakanoina mukana, sekä muotojumalisuudessa vaeltavat."
.
Paljastit tässä oppisi.