Aiheena Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Islannin, Englannin ja Skotlannin enemmistökirkkojen asema ja sen muuttuminen sekä muuttaminen...
Kiinnostuneille on nyt saatu ja syntymässä uutta vertailevaa tutkimustietoa.
Tanskalainen väitöskirjatutkija Sidsel Kjems, joka on toiminut myös Tanskan humanistiliiton puheenjohtajana, vierailee tutkimustyöhönsä liittyen Helsingissä huhtikuun lopulla. Hän on tarjoutunut pitämään esityksen tutkimusaiheestaan ja osallistumaan keskusteluun.
Comparing seven majority churches: The resources and members of majority churches in the Nordic countries, England and Scotland
Sidsel Kjems, PhD Fellow
Time: Thursday 28. April 2016 at 18.00 o’clock
Place: Office of the Freethinkers Union of Finland, Neljäs linja 1, 00530 Helsinki
Tilaisuus on englanninkielinen. Tarvittaessa osittaista tukitulkkausta.
Järjestää: Helsingin seudun vapaa-ajattelijat ry
Tervetuloa, vapaa pääsy.
Kiinnostuneille on nyt saatu ja syntymässä uutta vertailevaa tutkimustietoa.
Tanskalainen väitöskirjatutkija Sidsel Kjems, joka on toiminut myös Tanskan humanistiliiton puheenjohtajana, vierailee tutkimustyöhönsä liittyen Helsingissä huhtikuun lopulla. Hän on tarjoutunut pitämään esityksen tutkimusaiheestaan ja osallistumaan keskusteluun.
Comparing seven majority churches: The resources and members of majority churches in the Nordic countries, England and Scotland
Sidsel Kjems, PhD Fellow
Time: Thursday 28. April 2016 at 18.00 o’clock
Place: Office of the Freethinkers Union of Finland, Neljäs linja 1, 00530 Helsinki
Tilaisuus on englanninkielinen. Tarvittaessa osittaista tukitulkkausta.
Järjestää: Helsingin seudun vapaa-ajattelijat ry
Tervetuloa, vapaa pääsy.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Luvassa voi olla mielenkiintoisia vertailutietoja...
Veikkaan että Suomen kirkko porskuttaa taloudellisesti leveästi. Jännää saada vertailutietoa.
Vapaa-ajatteijain kansainvälinen toiminta tuottaa hyötyjä sekulaarin kulttuurin edistämiseen.
Vapaa pääsy.
Hyvä että tällainen mahdollisuus on järjestynyt. Toivottavasti tuloksista kerrotaan sitten laajemmaltikin.
Tarkoitus on. Kynnelle kykenevät tervetulleita kuulemaan ensin paikan päälle.
Kyseinen tilaisuus on taas selvä todiste Vapaa-ajattelijoiden uskonnonvapauden ja siis lain vastaisesta toiminnasta. Kummallista, että kukaan ei ole vielä tehnyt rikosilmoitusta Vapaa-ajattelijoiden toiminnasta.
Tarkennatko tätä?
Tämä mielenkiintoinen aihe on nyt esillä torstaina 28.4. klo 18.00.
Päivän tapaus. Skuuppi?
Katsotaan. Mikä kolahtaa.
Tervetuloa tänään klo 18.00. Neljäs linja 1.
Tämä on tämän päivän etusivun juttu.
Mielenkiintoisia juttuja. Luvassa. Suomen kirkko rypee rahassa kansainvälisesti vertaillen.
Sidsel Kjemsin alustus oli erittäin hyvä ja hyödynnettävä. Kirjoiteellaan kun tässä ehditään. (Tiedoksi että Joria ei näkynyt.;-)
Kirkkojen rahoitusosuus kansantuotteesta 7 maassa (total revenue in % of GDP):
Suomi 0,61 %
Ruotsi 0,54 %
Tanska 0,43 %
Islanti 0,27 %
Norja 0,22 %
Englanti 0,13 %
Skotlanti 0,12 %
Johtopäätös: Ev.lut. kirkko tulee Suomelle kansantaloudellisesti kalliiksi.
Kun suhteutetaan tuki bruttokansantuotteeseen henkeä kohden, Ruotsin tuki on suhteellisesti suurempi. Kjems on laskenut suhteessa Tanskan tukitasoon (indeksi 100) indeksit: Ruotsi 127, Suomi 116, Norja 89, Islanti 50, Englanti 22 ja Skotlanti 18.
Kokonaisrahoitus kirkkojen jäsenmäärään laskien muodostuu seuraavasti:
Tanska 100
Ruotsi 151
Suomi 122
Norja 92,
Islanti 52
Ruotsin indeksiluvun suuruus tulee siitä, että siellä kirkon jäsenmäärän lasku on ollut nopeampaa ja on edessä Suomeen verrattuna.
Kirkkojen rahoituksen yhteydessä puhutaan myös yhteiskunnallisista tehtävistä tai julkisen palvelun tehtävistä. Niinä mainitaan hautausmaatoiminta, kulttuuriperinteen ylläpito (kirkkorakennukset) sekä väestörekisteritoiminta. (Suomessa tähän valtion budjettivaroin 114 miljoonalla eurolla rahoitettavaan toimintaan eivät kuulu lapsi- ja nuorisotyö eikä diakoniatyö.)
Sidsel Kjemsin tekemien laskelmien pohjalta ilmenee, että julkisten palvelutehtävien eli suomalaisittain kirkon yhteiskunnallisten tehtävien määrän huomioon ottaminen ei selitä kirkkojen rahoituksen eroa pohjoismaiden sekä englannin ja Skotlannin välillä. Itse asiassa ero jopa lisääntyvät. Rahoituksen taso ilmenee indekseillä suhteessa Tanskaan seuraavasti:
Tanska 100
Suomi 166
Ruotsi 140
Norja 55
Islanti 55
Englanti 27
Skotlanti 23
Suomen ev.lut. kirkon rahoitus on tässä kansainvälisessä vertailussa suhteellisesti katsoen todella suurta. Mukana on siis kirkollisveron tuotto ja budjettirahoitus. (Esimerkiksi Kirkon ulkomaanapu ei ole tässä mukana.)
Näitä lukuja sitten vain julkisuuteen ja Suomen päättäjille tiedoksi.
Rahoitusmalli vaikuttaa rahoituksen määrän suhteelliseen tasoon.
Malleja on kolme. 1) Oikeus kirkollisverotukseen: Tanska, Ruotsi ja Suomi.
2) Yleinen verotus ja rahoitus valtion ja kuntien budjeteista: Norja ja Islanti. Norjassa rahoituksen määrä ei suoraan riipu kirkon jäsenten määrästä, Islannissa se siippu osaksi kirkon jäsenten määrästä.
3) Lahjoitukset ja rahankeräykset: Englanti ja Skotlanti.
Ryhmän 1 maissa, varsinkin Suomessa ja Ruotsissa, rahoitus on korkealla tasolla (Financing as % of GDP Index Tanska 100, Finland 166, Ruotsi 140 sekä Financing per capita Index Tanska 100, Suomi 136, Ruotsi 140).
Ryhmän 2 maissa se on selvästi alempi Norjassa kuitenkin Isalntia korkeampi (vastaavat luvut Index Norja 55, Islanti 55 ja Norja 94, Islanti 20).
Ryhmän 3 maissa rahoituksen määrä on selvästi pienempi (vastaavaluvut Index Englanti 27, Skotlanti 23 ja Englanti 20, Skotlanti 15).
Näin suuret erot rahoitusmallin mukaan jaoteltuna kertovat selvästi, että rahoitusmalli vaikuttaa rahoituksen. Kirkollisveromallin maissa rahoituksen määrä ja osuus kansantuotteesta on suurinta.
Suomen kirkko siis köllöttelee sille edullisen, huonosti läpinäkyvän rahoitusmallinsa turvin leveästi ja nauttii maan taloudelliseen kantokykyyn nähden ylisuurta kokonaisrahoitusta. Kirkko tulee maallemme kalliiksi. Hyvä säästökohde.
Vapaa-ajattelijain liiton tiedotus-sp-listalla oli pari päivää sitten seuraava Esa Ylikosken lähettämä juttu:
"Helsingissä vieraili viime viikolla tanskalainen väitöskirjatutkija Sidsel Kjems, ja hän oli esitykseensä 28.4. pidetyssä tilaisuudessa koonnut monia mielenkiintoisia tietoja enemmistökirkkojen asemasta Pohjoismaissa sekä Englannissa ja Skotlannissa. Tässä poiminta pohjoismaisesta vertailusta.
Vuodesta 2004 vuoteen 2014 on on kaikissa Pohjoismaissa tapahtunut merkittäviä muutoksia kirkollisten siirtymäriittien käytön ja jäsenyhteyksien määrissä.
Kasteiden osuus väheni
Ruotsissa 69 prosentista 46 prosenttiin,
Tanskassa 76 prosentista 64 prosenttiin,
Norjassa 77 prosentista 63 prosenttiin,
Suomessa 86 prosentista 72 prosenttiin.
Konfirmointien osuus väheni
Ruotsissa 38 prosentista 29 prosenttiin,
Tanskassa 73 prosentista 70 prosenttiin,
Norjassa 68 prosentista 63 prosenttiin,
Suomessa 89 prosentista 84 prosenttiin.
Islannissa lukema oli 83 % vuonna 2010.
Kirkollisten vihkimisten osuus väheni
Ruotsissa 54 prosentista 33 prosenttiin,
Tanskassa 41 prosentista 34 prosenttiin,
Norjassa 49 prosentista 38 prosenttiin,
Suomessa 64 prosentista 49 prosenttiin,
Islannissa 81 prosentista 74 prosenttiin.
Kirkollisten hautajaisten osuus väheni
Ruotsissa 89 prosentista 76 prosenttiin,
Tanskassa 90 prosentista 83 prosenttiin,
Norjassa 94 prosentista 90 prosenttiin,
Suomessa x prosentista 92 prosenttiin.
Islannissa vuonna 2014 osuus oli 95 %.
Kirkon jäsenyyksien väestöosuus laski
Ruotsissa 78 prosentista 65 prosenttiin,
Tanskassa 83 prosentista 78 prosenttiin,
Norjassa 85 prosentista 74 prosenttiin,
Suomessa 84 prosentista 74 prosenttiin,
Islannissa 86 prosentista 75 prosenttiin"
Tulevatko ihmiset uskonnollisemmiksi iän myötä?
Vaikka ikäryhmien välillä on suuria eroja uskonnollisuudessa, se ei tarkoita, että ihmiset tulisivat uskonnollisemmiksi iän myötä, vaan sitä että nyt iäkkäät ihmiset ovat olleet jo nuoreana uskonnollisempia kuin nykynuoret.
Englantilaisen aineiston mukaan vuosina 1916-25 syntyneissä syhmä ”Nones” vuonna 1983 (58-67-vuotiaina) 20 % ja lukema oli vuonna 2000 sama. Vuosina 1926-35 syntyneissä lukema oli 24 % vuonna 1983 ja 24 5 vuonna 2010 (yli 75-vuotiaina).
Vuosina 1936-45 syntyneissä samat lukemat olivat 30 % ja 31 %. Vuonna 46-55 syntyneissä suurissaa ikäluokissa tapahtui uskonottomuuden kasvua. sillä vuonna 1983 (28-37-vuotiaina) lukema oli 39 % ja vuonna 2010 (55-64-vuotiaina) 47 %. Vuosina 1956-65 syntyneissä kasvua sen sijaan ei ollut, kun lukemat olivat nuorina 55 % ja 27 vuotta myöhemmin 51 %.
Vuonna 1966-75 syntyneillä vuoden 1990 nuoruuden (17-24-vuotiaiden) lukema oli 54 % vuonna 1990 ja 60 % vuonna 2010. Vuoden 1975 jälkeen syntyneiden välillä vuoden 2000 ja 2010 lukemat olivat lähellä toisiaan.
Mielenkiintoista!
Kiitoksen Helsingin seudun vpareille tilaisuuden järjestämisestä!
Tästä tulossa uusinta 16.8. Helsingissä
Ti 16.8. klo 14.00 Vaparien toimitilassa, Neljäs linja 1.
Elokuun puolivälin tilaisuuksia:
Helsingin yhdistyksen VAbaari 15.8. klo 18.00 teemalla Back to School. Avaajana filososian ja elämänkagtsooamustiedon opettaja, kirjailija Arno Kotro.
Sekä 16.8. klo 14.00 Comparing seven majority churches, alustajana tanskalainen tutkija Sidsel Kjems.