Fennojen luokkajako ja kielitaito

Fennon ajatuksenkulku on niin rajoittunut, että hänen mielestään ainoastaan ruotsin kielen pakollisuus jarruttaa laajempaa kieliopiskelua.

Jarrutpäälä kirjoitti:

Fennon ajatuksenkulku on niin rajoittunut, että hänen mielestään ainoastaan ruotsin kielen pakollisuus jarruttaa laajempaa kieliopiskelua.

Niin, ruotsihan on ainoa pakollinen vieras kieli ja vie väkisin yhden kielen tilan.

Ratkaisu on luokkaerojen tasoittaminen. Ei saa olle eriarvoisuutta yhteiskunnassamme.

"Kyllä se saksa tai ranska tai moni muukin tarjolla oleva kieli valitaan toiseksi vieraaksi kieleksi, kunhan pakkoruotsia ei tungeta toiseksi kieleksi."

Ei tämä ole mitään futurismia. Tämä on todellinen tilanne Suomessa, ollut jo ainakin 40 vuotta. Kukaan ei estä, eikä ole koskaan esätnyt valitsemasta kieliä. Nettifenno on luonut rajoitteet itse itselleen, omassa päässään.

Terv. englannin, ruotsin, ranskan ja saksan lukenut, ja kirjoittanut

saa.valita kirjoitti:

"Kyllä se saksa tai ranska tai moni muukin tarjolla oleva kieli valitaan toiseksi vieraaksi kieleksi, kunhan pakkoruotsia ei tungeta toiseksi kieleksi."

Ei tämä ole mitään futurismia. Tämä on todellinen tilanne Suomessa, ollut jo ainakin 40 vuotta. Kukaan ei estä, eikä ole koskaan esätnyt valitsemasta kieliä. Nettifenno on luonut rajoitteet itse itselleen, omassa päässään.

Terv. englannin, ruotsin, ranskan ja saksan lukenut, ja kirjoittanut

Lue lisää

saa.valita: "Tämä on todellinen tilanne Suomessa, ollut jo ainakin 40 vuotta. Kukaan ei estä, eikä ole koskaan esätnyt valitsemasta kieliä."

Pakkoruotsi (toistan: pakkoruotsi) estää valitsemasta mitään muuta kieltä toiseksi (toistan: toiseksi) vieraaksi kielekseen. Kyllä kolmanneksi, neljänneksi, viidenneksi kielekseen on saanut ja edellen saa valita vaikka kuinka monesta kielestä.

Toistan: kieliparissa on aina pakkoruosi, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Sen seurauksena suomen kielivaranto muodotuu lähinnä mielihalusta opiskellusta englannista ja vastentahtoisesti opiskellusta pakkoruotsista. Et voi opiskella englannin kieliparina muuta kuin pakkoruotsia, tätä tulppakieltä. Kun pakkoruotsi poistuu voit kieliparin muodostaa haluamallasi tavalla: englanti ranska, englanti saksa, englanti venäjä, ranska ruotsi jne. tarjonnan mukaan, ja osa opiskelijoista, kuten nytkin vaikka viiden kielen yhdistelmän.

Pakkoruotsin kannattajat saavat pakkoruotsin poistuuttuakin opiskella rakasta ruotsiaan, muilta he haluvat estää rakkaan kielen opiskelun kunkin haluamana kieliparina. Valinnaisten kieliparien avulla Suomen kielivaranto monipuolistuu automaattisesti eikä monipuolistaminen ole pelkästään niiden varassa, jotka voivat mielihalusta opiskella vaikka kuinka monta kieltä. Kielten opiskelussa on tehtävä työnjako. Kaikki eivät voi opiskella kaikkia tarpeellisia kieliä, kun matematiikkaakin, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa... pitää opiskella.

Miten tämä voikin olla niin vaikeaa ymmärtää.

Tosiasia on kuitenkin se, että matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa opiskellaan liian vähän. Tästä kärsii ennenkaikkea teollisuus ja tästä on jo osittain seurannut, että teollisuus onsiirtänyt kehitystyötä ym toimintaansa ulkomaille. Ei pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Nuorison panostus kielten opiskeluun on nykyään huonoin 45 vuoteen eli aikana, jolloin on ollut pakkoruotsi kaikille. Syy laimeaan kielten opiskeluun ei ole pakkoruotsi vaan kielten opiskelu vaatii sinnikkyyttä ja pitkäjänteisyyttä ja sellaiset ominaisuudet ovat nuorilta olleet laskusuunnassa.

Laskusuunta kirjoitti:

Tosiasia on kuitenkin se, että matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa opiskellaan liian vähän. Tästä kärsii ennenkaikkea teollisuus ja tästä on jo osittain seurannut, että teollisuus onsiirtänyt kehitystyötä ym toimintaansa ulkomaille. Ei pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Nuorison panostus kielten opiskeluun on nykyään huonoin 45 vuoteen eli aikana, jolloin on ollut pakkoruotsi kaikille. Syy laimeaan kielten opiskeluun ei ole pakkoruotsi vaan kielten opiskelu vaatii sinnikkyyttä ja pitkäjänteisyyttä ja sellaiset ominaisuudet ovat nuorilta olleet laskusuunnassa.

Lue lisää

Kun koneet kääntävät ja kaikki puhuvat englantia, on parempi keskittyä lukemaan filosofiaa, psykologiaa ja muita reaaliaineita, jotta on mitä puhua, jotta on millä ajatella.

Laskusuunta kirjoitti:

Tosiasia on kuitenkin se, että matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa opiskellaan liian vähän. Tästä kärsii ennenkaikkea teollisuus ja tästä on jo osittain seurannut, että teollisuus onsiirtänyt kehitystyötä ym toimintaansa ulkomaille. Ei pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Nuorison panostus kielten opiskeluun on nykyään huonoin 45 vuoteen eli aikana, jolloin on ollut pakkoruotsi kaikille. Syy laimeaan kielten opiskeluun ei ole pakkoruotsi vaan kielten opiskelu vaatii sinnikkyyttä ja pitkäjänteisyyttä ja sellaiset ominaisuudet ovat nuorilta olleet laskusuunnassa.

Lue lisää

Laskusuunta: "Syy laimeaan kielten opiskeluun ei ole pakkoruotsi vaan kielten opiskelu vaatii sinnikkyyttä ja pitkäjänteisyyttä ja sellaiset ominaisuudet ovat nuorilta olleet laskusuunnassa."

Laimeaa tai ei, sillä varsinainen ongelma on se, että pakkoruotsin vuoksi Suomella ei ole tarpeeksi eri kielien osaajia, kun kaikki joutuvat pakkoruotsin loukkuun. Kun siitä loukusta päästään eroon, useimmat opiskelevat englannin tai jonkin muun suuren maailmankielen lisäksi jotain muuta monista tarjolla olevista valinnaisista kielistä, ruotsiakin mielihalusta, ja opiskelevat valitsemaansa kieltä taatusti innostuneemmin kuin pakkosyötettyä ruotsia. Sillä tavalla kielivarantomme monipuolistuu englantia ja pakkoruotsia laajemmaksi.

Pakkoruotsia opiskellaan siksi, että ensisijaisesti RKP:n kellokkaat sitä vaativat. Heidän mielestään mukamas "Suomen ruotsinkielinen väestö on täysin riippuvainen kouluruotsin asemasta pakollisena kielenä”, kuten Mikaela Nylander RKP:n kellokkaana avoimesti uskottelee. Sen saa viisi miljoonaa fennoa tuntea nahoissaan, rahoissaan ja ajan käytössään. http://www.hs.fi/politiikka/a1376184581312

Vuosia ennen Nylanderia Tala tiesi sen, minkä Nylanderkin kumppaneineen: "Suomenruotsalaisuus perustaa olemassaolonsa 95 %:n enemmistön pakottamiseen oman pienen "vårtspråkinsa" - siis pakkoruotsin opiskeluun. Rkp ja folkting vastustivat raivokkaasti pakkoruotsin poistamista ylioppilastutkinnosta. Folktingin manifestissa edellytetään pakollista ruotsin opetusta suomenkielisissä kouluissa. Kaksi kolmasosaa suomalaisista tutkimusten mukaan ei halua pakkoruotsia. Tutkimusten mukaan koulumaailmassa pakkoruotsin vastustus on 85-95 %:n luokkaa."

asdgfdfsgsdf kirjoitti:

Kun koneet kääntävät ja kaikki puhuvat englantia, on parempi keskittyä lukemaan filosofiaa, psykologiaa ja muita reaaliaineita, jotta on mitä puhua, jotta on millä ajatella.

Lue lisää

Det fungerar utmärkt. Se fast:
When turning machines and all speak English, it is better to focus on to read philosophy, psychology, and other real substance, so that is what you talk about, is how to think.
Rallienglanti valtaa alaa.

Aikaistetaan ajattelemaan oppimista - ja annetaan ihmisten valita kielensä meillä kuten muuallakin.

Kotimaisia kieliämme emme voi valita; ne ovat, mitä ovat.

Valintamyymälä kirjoitti:

Kotimaisia kieliämme emme voi valita; ne ovat, mitä ovat.

Eivät saamen kieletkään ole pakollisia vaikka ovat ultrakotimaisia :)

Missään ei ole "kotimaisten" kielten kohdalla Suomen pakkoruotsin kaltaista pientä pakollista vähemmistökieltä kaikille alakoulusta yliopistoon!!!

Siirtykää keskustelemaan siitä, miten saamme nuorisomme jälleen kiinnostumaan luonnontieteistä ja insinöörisovellutuksista. Jos nämä asiat menevät huonompaan suuntaan niin pikkuhiljaa meille riittää ihan paikalliset kielet. Samoin voimme kysyä, miten saamme henkiset tuotteet eli kulttuurituotteet maailman myyntilistojen kärkeen. Mikään ei ole arvokkaampaa kuin henkiset tuotteet. Valitettavasti nettifennojen tuotanto ei täytä kriteerejä.

Montako luokkaa fennoja oikein on? Alin luokka on ilmeisesti nettifennot? Alin luokka vastustaa ruotsin pakollisuutta ja ylimmälle luokalle se on ihan sama, koska he osaavat ruotsia erinomaisesti.

Millähän saisi ylemmät luokat innostumaan kielipolitiikasta. Ei todennäköisesti millään, sillä he ovat tyytyväisiä nykyiseen tilanteeseen.

Tyytyväine kirjoitti:

Millähän saisi ylemmät luokat innostumaan kielipolitiikasta. Ei todennäköisesti millään, sillä he ovat tyytyväisiä nykyiseen tilanteeseen.

Eikä 75% kansasta pitänyt vastustaa pakkoruotsia...?

Ei ole kielipolitiikkaa vastata kysymykseen onko vapaaehtoinen parempi kuin pakollinen. Vain 25% tiesi minkälaista vilunkipolitikointia on harrastettu kyselyn taustalla ja he vastasivat ei. Jos tuo 75% olisi tiennyt esim. Talan IHRA- teeseistä olisivat he vastanneet selkeästi ei, ei, ei.

se.aloite kirjoitti:

Eikä 75% kansasta pitänyt vastustaa pakkoruotsia...?

Är det inte exakt samma % som ville ha Tala till Kejsare över storfurstendömet Finland?
Där som Niinistö fick historiska 60,000 röster skulle Tala ha fått 75 % av de röstberättigades rösterf - soffliggarna, ca. 35 %.
Det blir i stort 3,000,000 röster * 0,75 = 2,250,000 röster * 0,65 = 1,462,500 röster!

Undra på, att Soini med sina fnuttiga 40,000 röster inte ville ha en sådan röstmagnet framför sig. 1,462,500 personliga röster, om bara partiet hade godkänt kandidaturen. Egen lista skulle ha inneburit aktivitet, och det är inget för SuoLi anhängare.