Yhdysvaltain hybridisota Venäjän näkökulmasta
Suomessa ja laajemmin länsimaissa käydyssä hybridisota-keskustelussa on keskitytty siihen, miten länsi on joutunut Venäjän käymän hybridisodan kohteeksi. Näkökulma on ymmärrettävä, mutta samalla länsimaissa harvat ovat tietoisia, että Venäjällä maan koetaan olevan erityisesti Yhdysvaltojen käymän hybridisodan kohteena. Venäjän näkökulman huomioiminen on olennaista, että saisimme maailman konflikteista nykyistä tasapainoisemman kuvan omien mielipiteidemme pohjaksi. Samalla voisimme oppia ymmärtämään paremmin konfliktien luonnetta ja mahdollisesti laajempaa kontekstia, etenkin niiden kohdistuessa Venäjän intresseihin. Syyrian ja Ukrainan kriisit ovat osoittaneet, että länsimainen valtamedia kykenee esittämään konflikteista käytännössä vain länsimaisen, usein Yhdysvaltojen intressejä myötäilevän näkökulman. Toki poikkeuksiakin löytyy, mutta hallitsevan narratiivin toistovolyymi ratkaisee, mitä kansa ajattelee.
Suomessa ja laajemmin länsimaissa käydyssä hybridisota-keskustelussa on keskitytty siihen, miten länsi on joutunut Venäjän käymän hybridisodan kohteeksi. Näkökulma on ymmärrettävä, mutta samalla länsimaissa harvat ovat tietoisia, että Venäjällä maan koetaan olevan erityisesti Yhdysvaltojen käymän hybridisodan kohteena. Venäjän näkökulman huomioiminen on olennaista, että saisimme maailman konflikteista nykyistä tasapainoisemman kuvan omien mielipiteidemme pohjaksi. Samalla voisimme oppia ymmärtämään paremmin konfliktien luonnetta ja mahdollisesti laajempaa kontekstia, etenkin niiden kohdistuessa Venäjän intresseihin. Syyrian ja Ukrainan kriisit ovat osoittaneet, että länsimainen valtamedia kykenee esittämään konflikteista käytännössä vain länsimaisen, usein Yhdysvaltojen intressejä myötäilevän näkökulman. Toki poikkeuksiakin löytyy, mutta hallitsevan narratiivin toistovolyymi ratkaisee, mitä kansa ajattelee.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Hyökkäys on paras puolustus.
.. ja se deflektointi ála Paavo Väyrynen ja ERommel. IMO.
Sivustolla on paljon natoluusereiden hybridisoopaa, joka viides juttu voi olla keskustelua.
Hyvä ottaa välillä esille tätäkin puolta asiasta. Se vähän rauhoittaa, ettei konstit ole paljon Hitlerin ajasta kehittyneet. Samaa renGÖRINGsmedeliä suosivat, milloin Stalinina, milloin pseudonyymeinä.
Todenpuhuminen on hybridisodan ensimmäinen uhri.
Hesari ja Yle käyvät hybridisotaa Suomen kansaa vastaan.
Kansa sen ymmärtää ja sen vuoksi 78 prosenttia ei kannata natojäsenyyttä.
Carl von Clausewitz:
*sota on politiikan jatkamista toisin keinoin
*sota on osa politiikkaa, ei itsetarkoitus
*sotaa tulee välttää, jos poliittiset keinot riittävät päämäärään pääsyyn
*sota on kameleontti, siis jatkuvasti muuttuva ilmiö
jokainen sota on erilainen eikä sota ole siis teoretisoitavissa
*sota on dynaamista, luonnostaan epävakaata vuorovaikutusta toisilleen vihamielisten joukkojen, sattuman ja järkiperäisen laskelmoinnin välillä.
Korybko kirjoittaa, että Venäjä tunnisti Yhdysvaltain hybridisotakonseptin vasta toukokuussa 2014 Moskovan kansainvälisen turvallisuuskonferenssin yhteydessä, silloinkin vasta osittain.
Yhdysvalloilla on hybridisodassa täysi ylivalta vähintään seuraavan vuosikymmenen ajan.
Tuolloin Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu totesi, että ”värivallankumoukset saavat yhä enemmän sodankäynnin piirteitä ja niitä kehitetään sodankäynnin sääntöjen mukaisesti”. Venäjä, Iran ja Kiina tuskailivat yhdessä niihin kohdistuneiden hybridisotatoimien ymmärtämiseksi. Mailla kestää ainakin puoli vuosikymmentä löytää tehokkaat keinot hybridisodalta puolustautumiseen, oman hybridisodan käymisestä puhumattakaan. Yhdysvalloilla on hybridisodassa täysi ylivalta vähintään seuraavan vuosikymmenen ajan. Venäjän ja muiden ydinmaiden on toistaiseksi kyettävä etsimään lähinnä suojautumiskeinoja. Yksi niistä on patriotismi.
Korybkon mukaan Venäjällä ei ole todellista hybridisotakykyä. Tämä asettaa osin kyseenalaiseksi länsimaisten asiantuntijoiden väitteet, joiden mukaan Venäjä käy hybridisotaa Ukrainaa ja parhaimmillaan jopa koko länttä vastaan. Esimerkiksi Suomessa Venäjän hybridisodan on sanottu olevan lähinnä informaatiovaikuttamista, joka on vain pieni osa ja yksi väline Korybkon esittelemässä laajassa hybridisotakonseptissa. Esimerkiksi vuonna 2015 Venäjän keskeisimmän informaatiovaikutustoimijan eli valtiollisen RT-uutiskanavan määrärahat olivat muutamia satoja miljoonia euroja, kun Yhdysvaltain armeija käytti jo vuonna 2007 vähintään 4,7 miljardia informaatiovaikuttamiseen kotimaassa ja ulkomailla. Informaatiovaikuttamisessa Venäjä on Yhdysvaltoihin verrattuna pieni toimija.
Korybkon näkemysten perusteella voidaan kysyä, onko Venäjän muodostamaa hybridisotauhkaa länsimaissa paisuteltu jopa tarkoituksellisesti uhkakuvan kasvattamiseksi? Kuka tai ketkä tästä hyötyisivät? Onko mahdollista, että Venäjän ”länteen” kohdistama hybridisota olisikin – ainakin osittain – todellisuudessa Yhdysvaltain Venäjää vastaan käymää hybridisotaa ja informaatiovaikuttamista?
Hiukan asiallista asiaa niin Natokiimainen friikki on suu auki kuin hoo moilanen?
Kas, tästä on vaikea jatkaa herjauslinjalla?