Kartta kirkkoon kuuluvuudesta seurakunnittain

Kirkkoon kuulumisen syyt on milenkiintoisin noista talukoista. Vanhusten ja vammaisten auttaminen on ykkönen, kakkosena hautaaminen, kolmantena järjestää toimintaa lapsille ja nuorille.

Uskonasiat eivät ole kovin korkealla listassa. Ja niinpä kirkko itsekin keskittyy korostamaan nimenoamaan auttamistyötä, hyväntekoa, varsinaisten uskonasioiden sijasta, itseään mainostaessaan.

Tosin harhaanjohtavasti. Kirkko korostaa hyväntekoaan viestiessään ulospäin, koska tietää sen vetoavan ihmisiin, mutta pitää kansan autuaan tietämätömänä siitä, että kirkon hyväntekopanostukset ovat lilliputtiluokkaa suhteessa kirkollisveron vuosituottoon, joka on n. 900Me. Hyvä jos prosentti tai pari menee auttamistyöhön.

Eli kirkko käyttää tuloistaan ylivoimaisen valtaosan ihan muuhun, (byrokratiaan, ylisuuren kiinteistökannan hoitoon ja ylläpitoon, niin ikään ylisuuren palkollisten joukon kuluihin ja jumalanpalvontamenoihin), kuin siihen millä jäsenet itselleen kirkkoon kuulumista ja kirkkoveronmaksua selittelevät ja puolustelevat.

Tollaisessa harhakuvassa, pumpuliunelmassa, elävien on helpompi perustella itselleen kirkkoon kuulumista ja satojen eurojen maksamista kirkolle vuosittain. Jos tietäisivät että jokaisesta satasesta kirkolle menee hyväntekoon vain euro pari, niin...

Osa saattaa tietääkin tämän sisimmäsään mutta tunkee sen ajatuksen mielensä sopukoihin, takakammareihin piiloon, koska sitä olisi niin tuskallista ajatella. Kirkon helmoissa roikkumisen pwerimmäionen syy lienee joku selittämätön pelko tai konservatiivisuuden loinen. Ja kun järkisyitä ei ole, niin sitten huijataan itseään uskomalla, että kirkkohan joka tapauksessa tekee paaaljon hyvää.

Ja tätä hyväntekotekosyytä, keppihevosta, kirkko käyttää ja sillä ratsastaa, toistamalla toistamasta päästyäänkin jäsenilleen sitä valhetta, jota he haluavat kuulla, sekä itseltään ja kirkolta. Että hyvä ja riittävä ja oleellisin peruste kirkon jäsenyydelle olisi muka hyvänteon tukeminen, uskosta viis.

Minusta hyvänteon tukeminen ei olisi hyvä syy kirkkoon kuulumiselle, vaikka kirkollisverosta menisi merkittäväkin osuus hyväntekeväisyyteen - saati ku niin ei edes ole.

Kirkon jäsenyyden perusteena pitäsi olla yhteinen usko, sen jakaminen, kirkon kanssa. Jos arvostaa kirkon hyväntekoa, sitä voi tukea ilman että on kirkon jäsen. Jos antaa lahjoituksia kirkon hyväntekeväisyyskeräyksiin, Yhteisvastuukeräys, KUA:n keräykset, niin siitä menne hyvän tukemisen selvästi enemmän kuin kirkkoveron maksamisen kautta. Vaikkakin kirkon keräysten keräyskulut ovat suuremmat kuin monella muulla, esim. SPR:llä.

Kirkko vasta yrittää painaa keräyskulunsa, mm. Yhteisvastuukeräyksen osalta, alle 20%:een keräystuotosta, jota pidetään yleisesti joten kuten hyväksyttävänä maksimitasona keräyskuluille - ei sekään kuitenkaan, ((toki, itseasiassa)), vielä erityisen hyvä kulusuhde ole.