Evoluutioteorian todisteeksi ei ole yhtä ainutta fossiililöytöä, joka todistaisi vaiheittaisen lajien kehityksen yhdestä alkueliöstä. Suuri osa ihmisen ja apinan väliin sijoitetuista fossiileista on todistettu väärennöksiksi ja tökeröiksi huijauksiksi tai väärinymmärrykseksi. (Jaavan ihminen, Rhodesian ihminen, Piltdownin ihminen, Nebraskan ihminen, Pekingin ihminen, Floresin ihminen) Osa jäänteistä on nykyihmisen (sairaan tai pienikasvuisen yksilön) ja osa apinan. Osa on törkeästi väärennetty. Ernst Haeckelin sikiöpiirrokset ovat törkeitä väärennöksiä, mutta niitä käytetään vielä todisteena evoluutioteorian puolesta. Kaikki ihmisen evoluutiota koskevat fossiilit mahtuisivat ruumisarkkuun, kun homo erectuksen nykyihmiseksi todistetut jäännökset otetaan listasta pois. Loput ovatkin sitten väärennöksiä tai apinoiden jäänteitä, ellei joukossa ole joku nykyihminen.
Makroevoluution todistamiseksi ei ole yhtään fossiililöytöä. Kuviteltu ihmisen kehityskulku menee näin: bakteerin kaltainen alkueliö, kala, matelija, pieni nisäkäs, puussa liikkuva apina, ihmisapina ja ihminen. Maalla elävät lajit ovat kehittyneet teorian mukaan kaloista. Jos tämä olisi totta, pitäisi fossiileista löytyä välimuotoja, joille ei ole vielä kehittynyt kunnon raajoja: niiden oletetaan kehittyneen kalojen evistä. Linnut ovat kehittyneet oletuksen mukaan liskoista. Jotta tämä voitaisiin todistaa, pitäisi löytyä välimuotojen fossiileja, joissa liskon suomut eivät ole vielä kehittyneet valmiiksi suliksi. Liskon ja linnun välimuodoksi tarjottu harakan kokoinen liskolintu (Archaeopteryx) on todistettavasti valmis lintu eikä välimuoto. Saman tyyppisiä lintuja elää maapallolla tälläkin hetkellä. Toinen vuonna 1999 kohulla julkisuuteen tuotu välimuotolöydös "Archaeoraptor liaoningensis" paljastui väärennökseksi. Se oli koottu kahdesta eri löydöstä: sillä oli liskon häntä ja linnun yläosa.
Australialaista vesinokkaeläintä on tarjottu ehdokkaaksi välimuodolle. Se synnyttää poikaset munimalla, mutta on nisäkäs ja sillä on karvapeite. Sillä on räpyläjalat ja jossain määrin ankan nokkaa muistuttava leveä nokka. Sillä on siten tietyssä määrin linnun, matelijan ja nisäkkään piirteitä. Tällaisia eläimiä sanotaan mosaiikkimuodoiksi, koska ne koostuvat ikään kuin eri lajien osista. Vesinokkaeläimen fossiileja on löydetty pleistoseenikaudelta, mutta nisäkkäitä jo 70 - 150 miljoonaa ateistien määrittelemää vuotta aiemmin. Myös linnut ovat kehittyneet paljon ennen vesinokkaeläintä, joten se ei sovellu fossiililöytöjen perusteella sen enempää matelijan ja linnun kuin matelijan ja nisäkkään välimuodoksi. Vesinokkaeläin elää sitä paitsi nykyään eikä ole kehittynyt uudeksi lajiksi. Sillä ei ole myöskään keskeneräisiä rakenteita vaan kaikki rakenteet ovat valmiita. Tämä todistaa siitä, että se luotiin sellaiksi kuin se on nyt. Se ei ole kehittynyt vähän kerrassaan. Sen esi-isät ja välimuodot puuttuvat fossiilien joukosta niin kuin kaikkien muidenkin eläinten väitetyt välimuodot.
Eri lajeilla esiintyvät samankaltaiset rakenteet todistavat yhteisestä Suunnittelijasta, eivät siitä, että kaikki eläimet ovat kehittyneet samasta alkueliöstä. Ihminen käyttää samoja keksimiään rakenteita hyödyksi monessa eri sovelluksessa: pyörät, hammasrattaat, koneiston osat, telaketjut, jne. Toisaalta lajien erilaisuus ja asema ekologisessa lokerossa kertoo siitä, että jokainen laji on ainutlaatuinen ja määrätarkoitusta varten tehty.
Välimuotojen puuttuminen todistaa jatkuvasti evoluutioteoriaa vastaan. Niitä on etsitty 150 vuoden ajan, mutta yhtään ei ole vielä löydetty. Darwinin ennustus, että niitä löydetään, on osoittautunut toistaiseksi vääräksi profetiaksi.
Eliökunnan pääjaksojen ilmestyminen yht´äkkiä fossiiliaineistoon kertoo elämän äkillisestä ilmestymisestä maapallolle tai suuresta luonnonkatastrofista. Vedenpaisumus selittää suurimman osan löydetyistä fossiileista.
Makroevoluution todistamiseksi ei ole yhtään fossiililöytöä. Kuviteltu ihmisen kehityskulku menee näin: bakteerin kaltainen alkueliö, kala, matelija, pieni nisäkäs, puussa liikkuva apina, ihmisapina ja ihminen. Maalla elävät lajit ovat kehittyneet teorian mukaan kaloista. Jos tämä olisi totta, pitäisi fossiileista löytyä välimuotoja, joille ei ole vielä kehittynyt kunnon raajoja: niiden oletetaan kehittyneen kalojen evistä. Linnut ovat kehittyneet oletuksen mukaan liskoista. Jotta tämä voitaisiin todistaa, pitäisi löytyä välimuotojen fossiileja, joissa liskon suomut eivät ole vielä kehittyneet valmiiksi suliksi. Liskon ja linnun välimuodoksi tarjottu harakan kokoinen liskolintu (Archaeopteryx) on todistettavasti valmis lintu eikä välimuoto. Saman tyyppisiä lintuja elää maapallolla tälläkin hetkellä. Toinen vuonna 1999 kohulla julkisuuteen tuotu välimuotolöydös "Archaeoraptor liaoningensis" paljastui väärennökseksi. Se oli koottu kahdesta eri löydöstä: sillä oli liskon häntä ja linnun yläosa.
Australialaista vesinokkaeläintä on tarjottu ehdokkaaksi välimuodolle. Se synnyttää poikaset munimalla, mutta on nisäkäs ja sillä on karvapeite. Sillä on räpyläjalat ja jossain määrin ankan nokkaa muistuttava leveä nokka. Sillä on siten tietyssä määrin linnun, matelijan ja nisäkkään piirteitä. Tällaisia eläimiä sanotaan mosaiikkimuodoiksi, koska ne koostuvat ikään kuin eri lajien osista. Vesinokkaeläimen fossiileja on löydetty pleistoseenikaudelta, mutta nisäkkäitä jo 70 - 150 miljoonaa ateistien määrittelemää vuotta aiemmin. Myös linnut ovat kehittyneet paljon ennen vesinokkaeläintä, joten se ei sovellu fossiililöytöjen perusteella sen enempää matelijan ja linnun kuin matelijan ja nisäkkään välimuodoksi. Vesinokkaeläin elää sitä paitsi nykyään eikä ole kehittynyt uudeksi lajiksi. Sillä ei ole myöskään keskeneräisiä rakenteita vaan kaikki rakenteet ovat valmiita. Tämä todistaa siitä, että se luotiin sellaiksi kuin se on nyt. Se ei ole kehittynyt vähän kerrassaan. Sen esi-isät ja välimuodot puuttuvat fossiilien joukosta niin kuin kaikkien muidenkin eläinten väitetyt välimuodot.
Eri lajeilla esiintyvät samankaltaiset rakenteet todistavat yhteisestä Suunnittelijasta, eivät siitä, että kaikki eläimet ovat kehittyneet samasta alkueliöstä. Ihminen käyttää samoja keksimiään rakenteita hyödyksi monessa eri sovelluksessa: pyörät, hammasrattaat, koneiston osat, telaketjut, jne. Toisaalta lajien erilaisuus ja asema ekologisessa lokerossa kertoo siitä, että jokainen laji on ainutlaatuinen ja määrätarkoitusta varten tehty.
Välimuotojen puuttuminen todistaa jatkuvasti evoluutioteoriaa vastaan. Niitä on etsitty 150 vuoden ajan, mutta yhtään ei ole vielä löydetty. Darwinin ennustus, että niitä löydetään, on osoittautunut toistaiseksi vääräksi profetiaksi.
Eliökunnan pääjaksojen ilmestyminen yht´äkkiä fossiiliaineistoon kertoo elämän äkillisestä ilmestymisestä maapallolle tai suuresta luonnonkatastrofista. Vedenpaisumus selittää suurimman osan löydetyistä fossiileista.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Evoluutio ja muut vastaavat sadut eivät kuulu palstan aihepiiriin.
Ilmoitettu poistoon.
<>
Kerro millainen fossiililöytö todistaisi sinusta makroevoluutiota? Lintumainen olio jolla on sulat, mutta myös matelijamaiset häntä ja hampaat? Kala jolla on maalla liikkumiseen kykenevät raajat? Veteen siirtynyt maaeläin, jolla ei ole enää takaraajoja, mutta jolla on edelleen maaeläimen lonkkauu? Vai peräti nelijalkainen maaeläin, joka edelleen lisääntyisi vedessä kutemalla kuin kala?
Hevonen jolla on kaniinin jalat.
Evoluutio ei edellenään kuulu palstan aihepiiriin. Ilmoitettu poistoon.
Enemmän tuohon tarvitaan:
"Vai peräti nelijalkainen maaeläin, joka edelleen lisääntyisi vedessä kutemalla kuin kala?"
Pitää oll nelieväinen vesiläin, joka edelleen lisääntyy maalla munista niinkuin krokotiili.
"Sillä ei ole myöskään keskeneräisiä rakenteita vaan kaikki rakenteet ovat valmiita.".
Evoluutioteorian mukaan sellainen ominaisuus joka parantaa yksilön elinkelpoisuutta periytyy seuraavalle sukupolvelle ja ominaisuus yleistyy populaatiossa (kun menestyjät saavat huonommin pärjänneitä yksilöitä enemmän jälkeläisiä, ja nämä menestyneet sukupolvet lisääntyvät edelleen keskenään).
Millä mekanismilla ajattelit esim. keskeneräisellä ja toimimattomalla peniksellä varustetun eläimen saaneen tuon keskeneräisen peniksen geenit jälkipolville?
Vastaus on että ei millään.
Siksi kuolleista eliöistä löytyy jäänteitä toimivista, mutta usein alkeellisimmista rakenteista.
"jokainen laji on ainutlaatuinen ja määrätarkoitusta varten tehty."
Vain päiväkotilapsen tasolla operoiva idiootti loisi muuttumattomia, "määrätarkoitusta varten tehtyjä" eliöitä muuttuviin ympäristöolosuhteisiin.
Vai miten ajattelit tuolle "määrätarkoitukselle" käyvän ympäristöolosuhteiden muuttuessa (vääjäämätön fakta kaikissa maaekosysteemeissä)?
"Sillä ei ole myöskään keskeneräisiä rakenteita vaan kaikki rakenteet ovat valmiita."
Evoluutiossa jatkoon periytyvät isäntänsä elinkelpoisuutta parantavat ominaisuudet. Miksi eliöistä pitäisi siis löytyä puolivalmiita, toimimattomia elimiä? Ei se ole evoluutioterian mukaista.
"jokainen laji on ainutlaatuinen ja määrätarkoitusta varten tehty."
Vain päiväkotilapsen tietotasolla operoiva idiootti voisi luoda eliöitä "määrätarkoitusta varten" systeemin, joka muuttuu alituiseen (varsinkin maaekosysteemit).
Vai miten sinä ajattelit tuolle "määrätarkoitukselle" käyvän siinä vaiheessa kun eliön ympäristöolosuhteet (vääjäämättömästi) muuttuvat?
Jopas jaksoit taas raapustaa pitkän trollin.