Hieman outo tehtävänanto??

"selviää elektronin massan avulla"

Sivuhuomiona kysyisin, että kuinka yksi elektroni on kyetty joskus punnitsemaan?

Taulukkokirjassani on ilmoitettu elektronin lepomassa, 9,1093897 x 10^(-31) kg.

Onko elektronin massa liikkuessaan joku muu (suhteellisuusteoria huomioitava?)? Tässä tehtävässähän elektronit liikkuvat.

Nopeudet ovat aika kaukana suhteellisuusteoreettisesta. Elektronikiihdyttimessä vauhditetaan elektronia sähkö- tai magneettikentällä ja sitä kautta voidaan massa määrittää (muun muassa).

Kyllä elektronit voidaan mitata grammoissa, koska ne ovat massallisia hiukkasia. Ei aaltohiukkasdualismi alkeishiukkasen massaa poista. Kaikki aine koostuu alkeishiukkasista. Pellisepän logiikalla perunakiloakaan ei voisi punnita, koska jokainen perunan alkeishiukkanen voidaan ymmärtää myös Scrödingerin aaltoyhtälön mukaisena aaltoliikkeenä .
Eikä se varautunut alkeishiukkanen ole sama kuin sähkömagneettinen voima, kuten tunnut uskovan vieläkin.

Sinulle on taidettu huomauttaa aika monta kertaa, että et ymmärrä, mistä kirjoitat. Miksi ihmeessä otat asioihin kantaa, kun et niitä ymmärrä?

Kommentissasi oli osapuilleen kaikki väärin. Tehtävänanto oli aivan asiallinen, mutta sinun ilmeisesti wiki-artikkelin pohjalta luomasi käsitys asiasta on väärä. Epäilen, että ne mainostamasi sähköopin oppikirjat ovat jääneet sinulta lukematta.
Kysyjä sai kuitenkin oikean vastauksen heti ensimmäisessä kommentissa ja se on pääasia.

agnoskepo kirjoitti:

Kommentissasi oli osapuilleen kaikki väärin. Tehtävänanto oli aivan asiallinen, mutta sinun ilmeisesti wiki-artikkelin pohjalta luomasi käsitys asiasta on väärä. Epäilen, että ne mainostamasi sähköopin oppikirjat ovat jääneet sinulta lukematta.
Kysyjä sai kuitenkin oikean vastauksen heti ensimmäisessä kommentissa ja se on pääasia.

Lue lisää

Tein viittauksen Wikipedian artikkeleihin vain siitä syystä, että en oleta kaikkien palstan lukijoiden olevan kvanttifysiikkaan perehtyneitä.
Ne pari viittausta supersymmetria ja supersäie teoriaan kertoo vain siitä, että standardimalli ei vastaa kaikkiin kysymyksiin. Toisin sanoen kvanttifysikaalinen tutkimus jatkuu vielä varsin pitkään.

Jos kaikki jo tiedettäisiin ei olisi enää mitään syytä jatkaa tutkimuksia.Jos standardimalli selittäisi aivan kaiken ei tarvitsisi enää jatkaa tutkimuksia.

Näitä uudempia teorioita tarvitaan koska tutkijat haluaa saada vastauksia niihin kysymyksiin joiden vastausta ei vielä tunneta. Ongelma alueita ovat mm. pimeä aine ja pimeä energia. Uudemmat teoriat ovat siis syntyneen tarpeesta löytää vastauksia, tämän se tutkijain motiivi on.

Te palstalle kirjoittelevat tiedeuskovat ette taida tajuta miksi tutkimustyötä jatketaan. Te olette hirttäytyneet kiinni yhteen teoriaan ja vängäätte pakkomielteiseen tapaanne hörhöiksi tutkimustyötä jatkavia tutkijoita. Te leimaatte nämä turhan tutkijoiksi koska teidän mukaan kaikki jo tiedetään.

Kyllä minä pystyisin keskustelemaan ko. aiheesta ammattilaisella tasollakin, mutta tämä palsta ei tähän keskusteluun sovellu.
Kyllä minä olen sen verran tutustunut teoreettiseen fysiikkaan vaikka korkeakoulu opintoni ovatkin olleet enemmän sovelletun fysiikan ja tekniikan opintoja.

Lyhyesti ne viitteet oli vain tarkoitettu herättämään mielenkiintoa noita kahta teoriaa kohtaan joilla pyritään selittämään joitakin ongelmakohtia standardimallia "paremmin". Fysiikassa on edelleen alueita joita emme tunne kuten nuo jo viittaamani asiat; pimeä aine ja pimeä energia.

Älkää väittäkö suuruuden hulluina tietävänne jo aivan kaikki. Te olette idiootteja kun ette tajua opiskeluaikaista työntekoa. Teidän heittonne peltisepästä ovat aivan typeriä koska ette tajua mitään opiskelijain todellisuudesta. Jotkut tekivät opintojen aikanakin ansiotyötä, mutta tätähän peräkammarilaiset ei kykene tajuamaan. Miten te voisitte sitten muutakaan ymmärtää?

Vaikka standardimalli ei kaikkeen vastaa, se ei muuta sitä, että pätevyysalueellaan teoria on osoitettu oikeaksi. Kukaan ei ole väittänyt, että kaikki tiedetään, mutta sinä jauhat paskaa kysymyksistä, jotka tiedetään satavarmasti. Lainaat wikitekstejä, joista ymmärrät suunnilleen saman verran kuin sika suhteellisuusteoriasta ja luulet sen kumoavan fysiikan perustietoja.
Sähkämagneettisen vuorovaikutuksen välittäjä on fotoni, ei elektroni.
Sähkövirta ja sähkömagneettinen vuorovaikutus eivät ole sama asia.
Elektronilla on massa. Yksikään sähköopin oppikirja ei muuta väitä.

Korkeakouluopintoja tuolla ÄO:lla ei suoriteta; hyvä kun olet kyennyt amiksen läpäisemään. Jos olisit tutustunut teoreettiseen fysiikkaan edes pinnallisesti, et sekoittaisi sähkövirtaa ja sähkömagneettista vuorovaikutusta. Olisit myös tiennyt (kuten jokainen lukion fysiikan läpäissyt), että elektronilla on massa joka voidaan mitata grammoissa. Väärin ymmärtämäsi aaltohiukkasdualismi ei vaikuta siihen mitenkään. Eihän sinulla ole edes lukiotietoja fysiikasta, jos edes peruskoulutason. Miten ihmeessä kuvittelet kykeneväsi keskustelemaan kvanttifysiikasta ammattimaisella tasolla? Kuka tahansa juttujasi lukenut näkee, miten kujalla olet, joten puheet korkeakouluopinnoista ovat nolon huonoa valehtelemista.

Agno oli aivan oikeassa. Kommenttisi 1.9.2016 5:59 ei kuvastanut edes peruskoulutason tietämystä. Ja muka ammattimaisen tason keskusteluvalmiudet. HAH.

ValehteluKiihtyy kirjoitti:

Vaikka standardimalli ei kaikkeen vastaa, se ei muuta sitä, että pätevyysalueellaan teoria on osoitettu oikeaksi. Kukaan ei ole väittänyt, että kaikki tiedetään, mutta sinä jauhat paskaa kysymyksistä, jotka tiedetään satavarmasti. Lainaat wikitekstejä, joista ymmärrät suunnilleen saman verran kuin sika suhteellisuusteoriasta ja luulet sen kumoavan fysiikan perustietoja.
Sähkämagneettisen vuorovaikutuksen välittäjä on fotoni, ei elektroni.
Sähkövirta ja sähkömagneettinen vuorovaikutus eivät ole sama asia.
Elektronilla on massa. Yksikään sähköopin oppikirja ei muuta väitä.

Korkeakouluopintoja tuolla ÄO:lla ei suoriteta; hyvä kun olet kyennyt amiksen läpäisemään. Jos olisit tutustunut teoreettiseen fysiikkaan edes pinnallisesti, et sekoittaisi sähkövirtaa ja sähkömagneettista vuorovaikutusta. Olisit myös tiennyt (kuten jokainen lukion fysiikan läpäissyt), että elektronilla on massa joka voidaan mitata grammoissa. Väärin ymmärtämäsi aaltohiukkasdualismi ei vaikuta siihen mitenkään. Eihän sinulla ole edes lukiotietoja fysiikasta, jos edes peruskoulutason. Miten ihmeessä kuvittelet kykeneväsi keskustelemaan kvanttifysiikasta ammattimaisella tasolla? Kuka tahansa juttujasi lukenut näkee, miten kujalla olet, joten puheet korkeakouluopinnoista ovat nolon huonoa valehtelemista.

Agno oli aivan oikeassa. Kommenttisi 1.9.2016 5:59 ei kuvastanut edes peruskoulutason tietämystä. Ja muka ammattimaisen tason keskusteluvalmiudet. HAH.

Lue lisää

Itkupotku raivo kiihtyy teissä tiedeuskovissa skientisteissä. Teidän kommentteihin ei kannata edes vastata. Paljon te kirjoittelette tieteestä mutta jokainen kirjoitettu lause kertoo siitä, että ette ymmärrä tiedettä ollenkaan.
Teille tiede on pyhää dogmiuskoa eikä yritystä ymmärtää olemassaoloa paremmin.

Te olette suuruuden hulluja luullessanne omaavanne täydellisen tietämyksen kaikesta. Te ette edes ymmärrä lukemaanne tieteellisen kirjan tekstiä koska luulette lukevanne tieteen "dogmatiikan" katekismusta ettekä teoreettista kirjaa.

mitä_se_on kirjoitti:

Itkupotku raivo kiihtyy teissä tiedeuskovissa skientisteissä. Teidän kommentteihin ei kannata edes vastata. Paljon te kirjoittelette tieteestä mutta jokainen kirjoitettu lause kertoo siitä, että ette ymmärrä tiedettä ollenkaan.
Teille tiede on pyhää dogmiuskoa eikä yritystä ymmärtää olemassaoloa paremmin.

Te olette suuruuden hulluja luullessanne omaavanne täydellisen tietämyksen kaikesta. Te ette edes ymmärrä lukemaanne tieteellisen kirjan tekstiä koska luulette lukevanne tieteen "dogmatiikan" katekismusta ettekä teoreettista kirjaa.

Lue lisää

Jatkan vielä tekstiäni. Tiedeuskova kirjoitti mielenkiintoisen lauseen:

"Sähkövirta ja sähkömagneettinen vuorovaikutus eivät ole sama asia."

Laajennetaan tätä yleiseen vuorovaikutukseen. Onko teillä tiedeuskovilla mitään aivoissa tapahtuvaa vuorovaikutusta luetun tekstin ymmärryksen ja tieteellisen teoria kirjan sivujen tekstin välillä?
Miten tämä vuorovaikutus näkyy?

mitä_se_on kirjoitti:

Jatkan vielä tekstiäni. Tiedeuskova kirjoitti mielenkiintoisen lauseen:

"Sähkövirta ja sähkömagneettinen vuorovaikutus eivät ole sama asia."

Laajennetaan tätä yleiseen vuorovaikutukseen. Onko teillä tiedeuskovilla mitään aivoissa tapahtuvaa vuorovaikutusta luetun tekstin ymmärryksen ja tieteellisen teoria kirjan sivujen tekstin välillä?
Miten tämä vuorovaikutus näkyy?

Lue lisää

Ei mitenkään. Tutkimusten mukaan tiedeuskovilla skientisteillä aivosähkötutkimukset (EEG) näyttää jatkuvaa suoraa viivaa. Aivokuolleilla ei juuri näy aivoissa sähköisiä prosesseja eli ei jännitteitä eikä virtoja.

Aivokuolleella ihmisellä ja EEG-tutkimuslaitteella ei ole keskenään mitään vuorovaikutusta.

Taas meni jutut Ville viisivuotiaan tasolle. Miksi en ole lainkaan hämmästynyt.

Tuolla järjenjuoksullako on muka opiskeltu korkeakoulussa ja kyetään puhumaan kvanttifysiikasta ammattilaisella tasolla? Yhtä hyvin voisi Ville 5v ratkoa lastentarhassa osittaisdifferentiaaleja tai kirjoitella Hamiltoneja hiekkalaatikolla.

TaasMeniMukiNurin kirjoitti:

Taas meni jutut Ville viisivuotiaan tasolle. Miksi en ole lainkaan hämmästynyt.

Tuolla järjenjuoksullako on muka opiskeltu korkeakoulussa ja kyetään puhumaan kvanttifysiikasta ammattilaisella tasolla? Yhtä hyvin voisi Ville 5v ratkoa lastentarhassa osittaisdifferentiaaleja tai kirjoitella Hamiltoneja hiekkalaatikolla.

Lue lisää

Et siis usko lainkaan aivosähkötutkimuksiin. Tämä selittää varsin hyvin mahdollisuutesi ajatteluun, taidat olla jo aivokuollut tyyppi.
Minun aivoissani vielä tapahtuu aivosähköisiä prosesseja ilman lääketieteellisesti tunnistettavia häiriöitä (esim. ei ole epilepsiaa eikä muitakaan aivotoiminnan tunnettuja häiriötä, siis vielä. Tulevaisuudesta ei voi sanoa mitään varmaa. )

Uskon kyllä aivosähkötutkimuksiin, mutta sinun järjettömiin löpinöihisi en usko. Uskomuksesi siitä, että aivokuollut voisi kommunikoida netissä on suunnilleen yhtä harhainen kuin uskonnolliset uskomuksesikin ja yhtä paljon pielessä kuin käsityksesi tieteestä.

Eikö dementia tai paha henkinen jälkeenjääneisyys muka ole lääketieteellisesti tunnistettavissa. Sinun kommenteistasi se loistaa ihan maallikollekin. Ei tarvitse olla psykiatri.

e/m = 1,75881962 * 10^8 C/g => t = 5,577 vuotta kun vuoteen lasketaan 365 päivää.

(175881962 s = 5,577 vuotta)

Ohman

Mummoni opetti vuosikymmeniä sitten: "Älä käy vasikan kans kiistaamaan äläkä hullun kans haastamaan."
Nuoren maan kreationistit luen jälkimmäiseen ryhmään, vaikka heidän hulluutensa onkin jonkin verran spesifistä.

IhmeMölöttäjä kirjoitti:

Mummoni opetti vuosikymmeniä sitten: "Älä käy vasikan kans kiistaamaan äläkä hullun kans haastamaan."
Nuoren maan kreationistit luen jälkimmäiseen ryhmään, vaikka heidän hulluutensa onkin jonkin verran spesifistä.

Lue lisää

Pappani opetti: "Härnää hullua tai huojuta pökkelöä, samoin käy molemmissa".

"Sähkökentät ja magneettikentät kuuluvat yhteen ja tämä selittyy ainoastaan dualistisella hiukkas-aalto teorialla."

Miten Maxwell osasi selittää ne jo 1860 luvulla, kun aaltohiukkasdualismista ei tiedetty yhtään mitään.
Olet totaalisen pihalla fysiikasta, joten miksi ihmeessä sinun jatkuvasti pitää nolata itseään.
Sekoitat vieläkin sähkövirran ja sähkömagneettisen vuorovaikutuksen. Ne eivät todellakaan ole sama asia.

" Kun johtimessa kulkee sähkövirta se muodostaa johtimen ympärille sähkömagneettisen kentän.
Tämä on fakta."

Kyllä. Tämä on faktaa.

"Sähkövirta ja sähkömagneettinen vuorovaikutus eivät ehkä ole aivan sama asia, mutta ne kuuluvat yhteen."

Jätä vaan se ehkä sana pois. Ne eivät ole sama asia, kuten elektronikaan ei ole sama asia kuin fotoni.

agnoskepo kirjoitti:

" Kun johtimessa kulkee sähkövirta se muodostaa johtimen ympärille sähkömagneettisen kentän.
Tämä on fakta."

Kyllä. Tämä on faktaa.

"Sähkövirta ja sähkömagneettinen vuorovaikutus eivät ehkä ole aivan sama asia, mutta ne kuuluvat yhteen."

Jätä vaan se ehkä sana pois. Ne eivät ole sama asia, kuten elektronikaan ei ole sama asia kuin fotoni.

Lue lisää

Sinä se vaan et tajua sähkökentän ja magneettikentän riippuvuutta toisistaan. Sähkökenttä ja magneettikenttä eivät ole yksi ja sama asia vaan ne ovat saman asian "eri puolia".
Nämä "eri puoliskot" ovat riippuvuussuhteessa toisistaan. Tämän vuoksi tästä puhutaan yhteisellä nimikkeellä sähkömagneettinen voima.

Oma riippuvuusalue tulee materiaalien erilaisesta sähkömagneettisesta käyttäymisestä. (tässä tule mukaan siis kemiakin)
Tietyt aineet ovat epämagneettisia ja toiset ovat magneettisia ja eräitä aineita seostamallla saadaan aikaan "supermagneetteja". Magneettisiin ominaisuuksiin liittyy myös lämpötila, rauta menettää magneettisuuden Curie-pisteen yläpuolella.

Te tiedeuskovat skientistit ette tajua monien asioiden riippuvuuksia toisistaan vaan te lokeroitte kaikki asiat omiin pieniin toisista riippumattomiin lokeroihin.
Teiltä puuttuu kokonaisuuksien taju te tarkkailette maailmaa pienistä lokeroista käsin.

Ennen tehtävien antoa voisitte edes yrittää "haarukoida" tietämysalueitanne ja huomioida asioiden keskinäisiä riippuvuussuhteita. Kysyjän tehtävän antohan oli tämä:
"Apua kaivataan :( kyseessä on siis amk fysiikka

Kuparijohtimessa kulkee 1,0 A:n virta. Kuinka kauan kestää, ennen kuin
1,0 g elektroneja on kulkenut johtimen poikkileikkauksen läpi." Kysyjä lienee tarkoittanut kuparijohdossa kulkevan elektronien virtaa johtimen poikkipinta-alan suhteen ? Tämähän on suora viite virran ahtautumiseen johtimen pintakerrokseen.
Suurilla taajuuksilla virta näyttä todellakin ahtautuvan johtimen pintakerrokseen.
Tämä arvohan on taajuudesta riippuvainen, eli tässä alkaa vaikuttaa sähkömagneettisen voiman dualistinen "aalto-hiukkas" luonne eli sähkömagneettisen kentän ominaisuudet.
Virran kulkiessa johtimessa sen ympärille muodostuu magneetti- ja sähkökenttä.
Elektronien nopeus ei ole sama kuin "kenttien nopeus". Eli laskentaan on otettava mukaan johtimessa ja sen ympärille syntyvät reaktanssit. Eli vaihtovirran perusluonne on ymmärrettävä eli laskutehtävä ei ratkea pelkästään resistanssin laskulla. Eli kysyjän olisi pitänyt ilmoittaa myös TAAJUUS koska tämä on pääasiallinen vaikuttaja tässä tehtävässä.

Vaihtovirran taajuus vaikuttaa virran ahtautumiseen johtimen poikkipinnassa vasta suuremmilla taajuuksilla. Kyllä amk:n fysiikan ja sähköopin tiedoilla tämä asia olisi pitänyt selvitä jos tietämystä olisi viitsitty edes vähän "haarukoida".
Taajuusriippuvaista kysymystä ei voi ratkaista noin yksinkertaisella laskutehtävällä. Sähkömagneettisen aaltoliikkeen nopeus lienee sama kuin valonnopeus tyhjiössä. Tosin kvanttifysiikka tässä puhuu nopeudesta VÄLIAINEESSA eli se voi poiketa tyhjiön nopeudesta. Elektronivirran ja sähkömagneettisen aaltoliikkeen nopeus eivät ole aivan yksikäsitteinen juttu.
Valonnopeuden arvohan on ilmoitettu suhteessa tyhjiöön.

Kyllä sähkötekniikan perusteisssa on jotakin juttua induktiivisesta vaihtelusta keloissa. Miten nopeasti kelan sähköiset ominaisuudet vaihtelee syötetyn virran taajuusmuutoksissa. Kondensaattorilla on myös omat ominaisuutensa.
Nämä muutokset ovat taajuussidonnaisia eli aikasidonnaisia. L/C/R (kela/kondensaattori/resistanssi) muutoksilla on "oma nopeutensa" eli termi lienee "aikavakio".
Kysyjän olisi pitänyt ensin "haarukoida" omaa tietämystään. Tasavirtaa ja vaihtovirtaa ei sovi sekoittaa keskenään, ei ainakaan suurilla taajuuksilla.
Nyt alustuksesta puuttui taajuus tieto kokonaan, tehtävää laskettaessa on huomoitava johtimen ympärille muodostuvan sähkömagneettisen kentän vaikutus eli johtimessa kulkeva virta "synnyttää myös induktanssia ja kapasitanssia" . Virran ahtautuminen johtimessa (kiinteässä väliaineessa) on hyvin monimutkainen ja vaikeasti tajuttava asia koska se on taajuusriippuvaista.
Suurilla taajuuksilla mm. tutkien gigahertzialueilla käytetäänkin mikroaaltoputkia eikä kiinteitä johtimia rakenneosina.

Tämä ei ehkä selviä amk:ssa opiskelun alussa ollenkaan. Lukiolaiselle se ei ainakaan ole selvää.

tyhmin_sähkömies kirjoitti:

Sinä se vaan et tajua sähkökentän ja magneettikentän riippuvuutta toisistaan. Sähkökenttä ja magneettikenttä eivät ole yksi ja sama asia vaan ne ovat saman asian "eri puolia".
Nämä "eri puoliskot" ovat riippuvuussuhteessa toisistaan. Tämän vuoksi tästä puhutaan yhteisellä nimikkeellä sähkömagneettinen voima.

Oma riippuvuusalue tulee materiaalien erilaisesta sähkömagneettisesta käyttäymisestä. (tässä tule mukaan siis kemiakin)
Tietyt aineet ovat epämagneettisia ja toiset ovat magneettisia ja eräitä aineita seostamallla saadaan aikaan "supermagneetteja". Magneettisiin ominaisuuksiin liittyy myös lämpötila, rauta menettää magneettisuuden Curie-pisteen yläpuolella.

Te tiedeuskovat skientistit ette tajua monien asioiden riippuvuuksia toisistaan vaan te lokeroitte kaikki asiat omiin pieniin toisista riippumattomiin lokeroihin.
Teiltä puuttuu kokonaisuuksien taju te tarkkailette maailmaa pienistä lokeroista käsin.

Ennen tehtävien antoa voisitte edes yrittää "haarukoida" tietämysalueitanne ja huomioida asioiden keskinäisiä riippuvuussuhteita. Kysyjän tehtävän antohan oli tämä:
"Apua kaivataan :( kyseessä on siis amk fysiikka

Kuparijohtimessa kulkee 1,0 A:n virta. Kuinka kauan kestää, ennen kuin
1,0 g elektroneja on kulkenut johtimen poikkileikkauksen läpi." Kysyjä lienee tarkoittanut kuparijohdossa kulkevan elektronien virtaa johtimen poikkipinta-alan suhteen ? Tämähän on suora viite virran ahtautumiseen johtimen pintakerrokseen.
Suurilla taajuuksilla virta näyttä todellakin ahtautuvan johtimen pintakerrokseen.
Tämä arvohan on taajuudesta riippuvainen, eli tässä alkaa vaikuttaa sähkömagneettisen voiman dualistinen "aalto-hiukkas" luonne eli sähkömagneettisen kentän ominaisuudet.
Virran kulkiessa johtimessa sen ympärille muodostuu magneetti- ja sähkökenttä.
Elektronien nopeus ei ole sama kuin "kenttien nopeus". Eli laskentaan on otettava mukaan johtimessa ja sen ympärille syntyvät reaktanssit. Eli vaihtovirran perusluonne on ymmärrettävä eli laskutehtävä ei ratkea pelkästään resistanssin laskulla. Eli kysyjän olisi pitänyt ilmoittaa myös TAAJUUS koska tämä on pääasiallinen vaikuttaja tässä tehtävässä.

Vaihtovirran taajuus vaikuttaa virran ahtautumiseen johtimen poikkipinnassa vasta suuremmilla taajuuksilla. Kyllä amk:n fysiikan ja sähköopin tiedoilla tämä asia olisi pitänyt selvitä jos tietämystä olisi viitsitty edes vähän "haarukoida".
Taajuusriippuvaista kysymystä ei voi ratkaista noin yksinkertaisella laskutehtävällä. Sähkömagneettisen aaltoliikkeen nopeus lienee sama kuin valonnopeus tyhjiössä. Tosin kvanttifysiikka tässä puhuu nopeudesta VÄLIAINEESSA eli se voi poiketa tyhjiön nopeudesta. Elektronivirran ja sähkömagneettisen aaltoliikkeen nopeus eivät ole aivan yksikäsitteinen juttu.
Valonnopeuden arvohan on ilmoitettu suhteessa tyhjiöön.

Kyllä sähkötekniikan perusteisssa on jotakin juttua induktiivisesta vaihtelusta keloissa. Miten nopeasti kelan sähköiset ominaisuudet vaihtelee syötetyn virran taajuusmuutoksissa. Kondensaattorilla on myös omat ominaisuutensa.
Nämä muutokset ovat taajuussidonnaisia eli aikasidonnaisia. L/C/R (kela/kondensaattori/resistanssi) muutoksilla on "oma nopeutensa" eli termi lienee "aikavakio".
Kysyjän olisi pitänyt ensin "haarukoida" omaa tietämystään. Tasavirtaa ja vaihtovirtaa ei sovi sekoittaa keskenään, ei ainakaan suurilla taajuuksilla.
Nyt alustuksesta puuttui taajuus tieto kokonaan, tehtävää laskettaessa on huomoitava johtimen ympärille muodostuvan sähkömagneettisen kentän vaikutus eli johtimessa kulkeva virta "synnyttää myös induktanssia ja kapasitanssia" . Virran ahtautuminen johtimessa (kiinteässä väliaineessa) on hyvin monimutkainen ja vaikeasti tajuttava asia koska se on taajuusriippuvaista.
Suurilla taajuuksilla mm. tutkien gigahertzialueilla käytetäänkin mikroaaltoputkia eikä kiinteitä johtimia rakenneosina.

Tämä ei ehkä selviä amk:ssa opiskelun alussa ollenkaan. Lukiolaiselle se ei ainakaan ole selvää.

Lue lisää

> Kuparijohtimessa kulkee 1,0 A:n virta. Kuinka kauan kestää, ennen kuin
1,0 g elektroneja on kulkenut johtimen poikkileikkauksen läpi." Kysyjä lienee tarkoittanut kuparijohdossa kulkevan elektronien virtaa johtimen poikkipinta-alan suhteen ? Tämähän on suora viite virran ahtautumiseen johtimen pintakerrokseen.
Suurilla taajuuksilla virta näyttä todellakin ahtautuvan johtimen pintakerrokseen.
>

Onko sillä vitunkaan väliä itse asiaan, kulkeeko se virta poikkileikkauksen pinnalla vai tasaisesti jakaantuneena. 1 A edustaa kuitenkin tiettyä määrää elektroneja kummassakin tapauksessa.

Turhaa_höpinää kirjoitti:

> Kuparijohtimessa kulkee 1,0 A:n virta. Kuinka kauan kestää, ennen kuin
1,0 g elektroneja on kulkenut johtimen poikkileikkauksen läpi." Kysyjä lienee tarkoittanut kuparijohdossa kulkevan elektronien virtaa johtimen poikkipinta-alan suhteen ? Tämähän on suora viite virran ahtautumiseen johtimen pintakerrokseen.
Suurilla taajuuksilla virta näyttä todellakin ahtautuvan johtimen pintakerrokseen.
>

Onko sillä vitunkaan väliä itse asiaan, kulkeeko se virta poikkileikkauksen pinnalla vai tasaisesti jakaantuneena. 1 A edustaa kuitenkin tiettyä määrää elektroneja kummassakin tapauksessa.

Lue lisää

Saakohan tuo kommentoimasi kirjoittaja laumassaan jeesuspisteitä, kun voi osoittaa "panneensa tiedeuskoville evolutionisteille jauhot suuhun"?

Muuten en hänen kirjoitusintoaan ymmärrä.

Turhaa_höpinää kirjoitti:

> Kuparijohtimessa kulkee 1,0 A:n virta. Kuinka kauan kestää, ennen kuin
1,0 g elektroneja on kulkenut johtimen poikkileikkauksen läpi." Kysyjä lienee tarkoittanut kuparijohdossa kulkevan elektronien virtaa johtimen poikkipinta-alan suhteen ? Tämähän on suora viite virran ahtautumiseen johtimen pintakerrokseen.
Suurilla taajuuksilla virta näyttä todellakin ahtautuvan johtimen pintakerrokseen.
>

Onko sillä vitunkaan väliä itse asiaan, kulkeeko se virta poikkileikkauksen pinnalla vai tasaisesti jakaantuneena. 1 A edustaa kuitenkin tiettyä määrää elektroneja kummassakin tapauksessa.

Lue lisää

Kyllä virtaan (I) vaikuttaa se kumpaa se sähkö on tasasähköä vai vaihtosähköä. Luepas uudestaan ne sähkötekniikan oppikirjat.

tyhmin_sähkömies kirjoitti:

Kyllä virtaan (I) vaikuttaa se kumpaa se sähkö on tasasähköä vai vaihtosähköä. Luepas uudestaan ne sähkötekniikan oppikirjat.

Onko vaihtovirran ampeeri isompi vai pienempi kuin tasavirran? Kerro toki, kun tiedät kirjat lukeneena!

Jos on kyse resistiivisestä kuormasta, niin sinimuotoisen vaihtojännitteen aiheuttaman virran tehollisarvo on huippuarvo jaettuna kakkosen neliöjuurella. Se on sama kuin tasavirran tehollisarvo.
Jos mennään vaihtosähköön ja todelliseen tilanteeseen, niin sekä virran, että jännitteen kohdalla edellinen pitää paikkaansa vieläkin. Pätötehoa arvioitaessa tulee kuitenkin huomioida kuorman impedanssi, joka syntyy resistiivisestä reaaliosasta ja imaginäärisestä reaktiivisesta osasta, joka voi olla joko kapasitiivista tai induktiivista. Tällöin virran ja jännitteen vaihesiirto pienentää pätötehoa kyseisen vaihesiirron kulman cosinin verran.
Lue uudelleen sähkötekniikan oppikirjasi. Sinä evolutionistitiedeuskovainennihilisti et ymmärrä yhtään mitään aaltohiukkasdualismista etkä Vietnamin sikataloudesta.

Pyrin tässä pellisepän oppipojaksi ja kuitenkin niin, että pojasta polvi paranisi. Jauhan antaumuksella niitänäitä aiheen ulkopuolelta, mutta esitän ihan oikeita väitteitä, toisin kui Suuri Oppi-Isäni Pelliseppä.

PellisepänOpetusaikuinen kirjoitti:

Jos on kyse resistiivisestä kuormasta, niin sinimuotoisen vaihtojännitteen aiheuttaman virran tehollisarvo on huippuarvo jaettuna kakkosen neliöjuurella. Se on sama kuin tasavirran tehollisarvo.
Jos mennään vaihtosähköön ja todelliseen tilanteeseen, niin sekä virran, että jännitteen kohdalla edellinen pitää paikkaansa vieläkin. Pätötehoa arvioitaessa tulee kuitenkin huomioida kuorman impedanssi, joka syntyy resistiivisestä reaaliosasta ja imaginäärisestä reaktiivisesta osasta, joka voi olla joko kapasitiivista tai induktiivista. Tällöin virran ja jännitteen vaihesiirto pienentää pätötehoa kyseisen vaihesiirron kulman cosinin verran.
Lue uudelleen sähkötekniikan oppikirjasi. Sinä evolutionistitiedeuskovainennihilisti et ymmärrä yhtään mitään aaltohiukkasdualismista etkä Vietnamin sikataloudesta.

Pyrin tässä pellisepän oppipojaksi ja kuitenkin niin, että pojasta polvi paranisi. Jauhan antaumuksella niitänäitä aiheen ulkopuolelta, mutta esitän ihan oikeita väitteitä, toisin kui Suuri Oppi-Isäni Pelliseppä.

Lue lisää

Enkä saakeli edes googlaa, jonka nyt käsi Kalevalalla tässä vannon kautta Wäinämöisen ja Ilmarisen.

"Ei muuten synnytä. Induktanssi ja kapasitanssi ovat piirin sähköisiä ominaisuuksia, joiden määrittely EI mitenkään RIIPU virrasta. "

Miten virrattomassa piirissä voi olla induktanssia tai kapasitanssia? Jos virta on tasan nolla (0) ei piirissä ole mitään virtaakaan. Kyllä tähän asti sähköisten piirien edellytetään olevan suljettuja piirejä eli niissä on mukana virtalähde.
Avoimessa piirissä ei kulje virtaa.

Katsopa uudestaan ne sähkötekniikan oppikirjojen piirikaaviot. Tyhmä x-peltiseppäkin tajuaa sen, että pitsehitsauskone ei toimi jollei siihen ole kytketty virtaa pääkatkaisijasta. Ja sama se on muidenkin sähkölaitteiden kanssa, kyllä ne pitää kytkeä päälle ei ne virrattomana toimi.

Taidat olla ikiliikkujan keksijä? Kyllä minäkin olen saanut sovelletun fysiikan ja tekniikan koulutusta korkeakoulussa. Mutta TÄLLÄ koulutukselle EN EDES oleta, että sähkölaitteet toimii virrattomana.

"Eikä se sähkövirta muutu sähkömagneettiseksi vuorovaikutukseksi, vaikka kuinka selittelisit houreitasi asian vierestä. "

MITÄ luulet sen sähkön olevan ellei se ole sähkömagneettista voimaa?
Taidat itse hourailla tehdessäsi niitä salatieteellisiä alkemian kokeita.

x-peltiseppä kirjoitti:

"Ei muuten synnytä. Induktanssi ja kapasitanssi ovat piirin sähköisiä ominaisuuksia, joiden määrittely EI mitenkään RIIPU virrasta. "

Miten virrattomassa piirissä voi olla induktanssia tai kapasitanssia? Jos virta on tasan nolla (0) ei piirissä ole mitään virtaakaan. Kyllä tähän asti sähköisten piirien edellytetään olevan suljettuja piirejä eli niissä on mukana virtalähde.
Avoimessa piirissä ei kulje virtaa.

Katsopa uudestaan ne sähkötekniikan oppikirjojen piirikaaviot. Tyhmä x-peltiseppäkin tajuaa sen, että pitsehitsauskone ei toimi jollei siihen ole kytketty virtaa pääkatkaisijasta. Ja sama se on muidenkin sähkölaitteiden kanssa, kyllä ne pitää kytkeä päälle ei ne virrattomana toimi.

Taidat olla ikiliikkujan keksijä? Kyllä minäkin olen saanut sovelletun fysiikan ja tekniikan koulutusta korkeakoulussa. Mutta TÄLLÄ koulutukselle EN EDES oleta, että sähkölaitteet toimii virrattomana.

Lue lisää

"Kyllä minäkin olen saanut sovelletun fysiikan ja tekniikan koulutusta korkeakoulussa."
Älä jaksa valehdella. Tuolla ÄO:lla ei pääse korkeakouluun edes talkkariksi.

Wiki Kapasitanssi "Levykondensaattorin kapasitanssi riippuu sen levyjen pinta-alasta A, levyjen välisestä etäisyydestä d sekä niiden välissä olevan eristemateriaalin suhteellisesta permittiivisyydestä εr.
https://wikimedia.org/api/rest_v1/media/math/render/svg/9b362866d73b0e9ce9772aaed9c2ef7f4c8eeff9
Induktanssi: "Induktanssi (itseisinduktanssi, tunnus L[1]) kuvaa kelan (solenoidin) tai muun yleisen johdinsilmukan kykyä vastustaa sen läpi kulkevan sähkövirran muutosta."
https://wikimedia.org/api/rest_v1/media/math/render/svg/296ac8906971ea4a06835a26a32e771e1a9de73d

Sekä kapasitanssi että induktanssi ovat puhtaasti piirin rakenteeseen liittyviä suureita, jotka ovat piireissä olemassa, on niissä sähköä tai ei. Vai näetkö kaavoissa virtoja tai jännitteitä. Sinulla voi olla pöydällä elektrolyyttikonkka, jonka kapasitanssi on 10 uF ja se on sitä, on konkassa jännitettä tai ei.

Vieläkin sähkövirta johtuu vieläkin varattujen massallisten hiukkasten, kuten elektronien, liikkeestä ja sähkömagneettinen vuorovaikutus on varauksettomien fotonien aikaansaamaa. Eivät fysiikan perusteet mihinkään muutu, intät sinä mitä typeryyksiä tahansa.
Yrität paikata yhtä mokaasi ja googletiedoillasi teet kymmenen lisää. Ei edes peruskoulutietoja asioista ja dementikko väittää lukeneensa fysiikkaa korkeakoululla. Itsesi sinä vain nolaat.

Selitin sinulle pyörrevirroista jiohtuvan skin efektin heti kun se tuli esiin. Skin efektillä ei vaan ollut tehtävän kanssa yhtään enempää tekemistä kuin sinun jutuillasi fysiikan kanssa. Jos on ilmoitettu, että johdossa kulkee ampeerin virta, on aivan sama, kulkeeko se pinnassa vai koko pinta-alalla.
Olet totaalisen höperö ja selittelet kokonaan asian vierestä. Kuten joku sanoi: "Mutta Vietnamin sikataloudesta tiedän kuitenkin seuraavaa".

Seuraavassa olisi mallia siitä, mitä tulee huomioida suurilla taajuuksilla tapahtuvassa signaalisiirroissa piirilevysuunnittelun näkökulmasta. Vähän perusteellisempaa tekstiä kuin Wikin Aku-Ankka artikkeli.

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwi13ZWy6PrOAhVKJpoKHYJoAHoQFggbMAA&url=https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/12632/tti1sbjussir.pdf?sequence=1&usg=AFQjCNGWDRO90WKb6dZjgBVmIC_EH8AszQ

"Tämä lainaus kertoo teistä tiedeuskovista paljonkin :
"Ei muuten synnytä. Induktanssi ja kapasitanssi ovat piirin sähköisiä ominaisuuksia, joiden määrittely EI mitenkään RIIPU virrasta. "
Miten virrattomassa piirissä voi olla induktanssia tai kapasitanssia? Jos virta on tasan nolla (0) ei piirissä ole mitään virtaakaan. "

Tämä jankuttaminen kertoo typeryydestäsi paljonkin. Laitoin sinulla induktanssin ja kapasitanssit laskukaavat, joista ilmenevät ne tekijät, jotka vaikuttavat kyseisten reaktanssien suuruuteen. Kerro nyt ihmessä, mistä kohtaa löysit virran tai jännitteen. Induktanssi ja kapasitanssi ovat piirin rakenteellisia osia ja ne ovat piirissä olemassa, on piirissä virtaa tai ei. Ne ovat olemassa myös, vaikka mitään virtapiiriä ei olisi edes olemassa. Vai luulketko, että konkan ja kelan reaktanssit lakkaavat olemasta, kun ne eivät ole kytkettyinä virrallisiin piireihin?

Otetaan tähän esimerkki, jonka pelliseppäkin ymmärtää. Voimme sanoa, että autossa on 130 hevosvoiman moottori ja se on silloinkin 130 hevosvoiman moorttori, kun auto ei käy. Aivan sama on piirin resistanssien, reaktanssien konduktanssien, suspektaniisen ja admittanssien kanssa. Y = G jB pätee ihan ilman virtaakin.

Ihmettelen suuresti, kuinka joku voi olla noin tyhmä, vai olisiko sittenkin kyseessä trolli, joka vain vedättää. Eihän ole edes tilastollisesti todennäköistä, että pelliseppä ymmärtää joka ainoan asian väärin. Sokeakin kana löytää kuulemma jyvän, mutta ei pelliseppä, ei vahingossakaan.

Olet pelkkä 100 %:n teoreetikko. Sinulla ei ole mitään yhteyttä käytäntöön eli toimivaan tekniikkaan.
Sovelletun fysiikan ja sähkötekniikan osaajan EI tarvitse olla kvanttifyysikko.

Et näe teoreettisen fysiikan ja sovelletun fysiikan rajapintaa. Ja käytännön sähkötekniikka on niin laaja alue ettei jokaisen tarvitse edes olla kvanttifyysikko.

Käytännössä "sähkö" liitetään sähkömagnetismiin. Ja käytännössä sähkölaitteet tarvitsevat suljetun (kytketyn) piirin toimiakseen.
Teoreetikot voivat kyllä ajatella niitä avoimia piirejä. Teorian ja käytännön ero on aika selvä, käytännön piirit ovat aina häviöllisiä piirejä. Ideaalisia "värähteleviä" komponentteja kuten keloja ja kondensaattoreita käytännössä ei ole.

Jotkut joutuvat mietiskelemään näitä käytännön kysymyksiäkin. Kaikki eivät saa palkkaa kvanttifysikaalisista teorioista. Umpimieliset teoreetikot taitaa olla aivan liian kaukana sovelletusta fysiikasta ja käytännön tekniikasta.

Otetaan sellainen esimerkki kondensaattorista, että tyhmempikin tajuaa.
Eikö kappa ole muka kappa, jos se on tyhjä? Vai pitääkö sen olla täytetty esim. perunoilla että se olisi kappa.

tuhlasit_työvuotesi kirjoitti:

Olet pelkkä 100 %:n teoreetikko. Sinulla ei ole mitään yhteyttä käytäntöön eli toimivaan tekniikkaan.
Sovelletun fysiikan ja sähkötekniikan osaajan EI tarvitse olla kvanttifyysikko.

Et näe teoreettisen fysiikan ja sovelletun fysiikan rajapintaa. Ja käytännön sähkötekniikka on niin laaja alue ettei jokaisen tarvitse edes olla kvanttifyysikko.

Käytännössä "sähkö" liitetään sähkömagnetismiin. Ja käytännössä sähkölaitteet tarvitsevat suljetun (kytketyn) piirin toimiakseen.
Teoreetikot voivat kyllä ajatella niitä avoimia piirejä. Teorian ja käytännön ero on aika selvä, käytännön piirit ovat aina häviöllisiä piirejä. Ideaalisia "värähteleviä" komponentteja kuten keloja ja kondensaattoreita käytännössä ei ole.

Jotkut joutuvat mietiskelemään näitä käytännön kysymyksiäkin. Kaikki eivät saa palkkaa kvanttifysikaalisista teorioista. Umpimieliset teoreetikot taitaa olla aivan liian kaukana sovelletusta fysiikasta ja käytännön tekniikasta.

Lue lisää

Tyhmempikin tajuaa, vaa ei peltiseppä.
"Katsopa uudestaan ne sähkötekniikan oppikirjojen piirikaaviot."
Kerrohan, mikä on se sähkötekniikan oppikirja, jossa jossa väitetään virran tai jännitteen vaikuttavan piirin impedanssin imaginääriosaan? Omaksun mielelläni uutta tietoa.
Olen jonkin verran lukenut teoreettista sähkötekniikkaa, mutta sellaiseen väitteeseen en ole missään törmännyt, mitä sinä olet kerta toisensa jälkeen jankuttanut. Teoreettinen sähkötekniikka ei todellakaan ole kvanttifysiikkaa, vaan perusta joka jokaisen sähköalan ammattilaisen tulee hallita. Asentajan pinnallisemmin ja insinöörin paremmin.
Jo Paavolan sähköoppi opettaa reaktansseista aivan oikein, eikä sen mukaan reaktanssin olemassaolo edellytä virtaa tai jännitettä. Kyllä sellaiset asiat kuuluvat aivan sähkötekniikan perusteisiin, jotka kaikkien alan ammattilaisten pitää hallita. Lamppuja osaa toki vaihtaa, vaikka ei impedansseja ymmärräkään ja sille tasolle sinun tietämyksesi sähkötekniikasta jää. Miksi ihmeessä jankutat asioista, joista olet pihalla kuin lintulauta.

Käytin teosta Francois Cardarelli : Scientific Unit Conversion (Springer).Kyllä siinä on annettu tuo mainitsemani e/m:n arvo.

Ohman

Minä ajattelin todentaa tämän tehtävän ihan kokeellisesti. Täytyy vielä miettiä vähän noita koejärjestelyjä...

Varaa riittävästi aikaa mietiskelyyn. Ongelma ei taida olla kovin yksinkertainen ratkaista.

AivoHiiri kirjoitti:

Varaa riittävästi aikaa mietiskelyyn. Ongelma ei taida olla kovin yksinkertainen ratkaista.

Alustavasti ajattelin rakentaa aivan tajuttoman suuren ilmaeristeisen kondensaattorin. Asettaisin toisen konkan levyn vaa'alle, ja katsoisin kuinka levyn massa muuttuu, kun kondensaattoriin johdetaan määrätty virtamäärä.
Vaihtovirtaa ei parane tässä kokeessa käyttää :)

käytännössä kirjoitti:

Alustavasti ajattelin rakentaa aivan tajuttoman suuren ilmaeristeisen kondensaattorin. Asettaisin toisen konkan levyn vaa'alle, ja katsoisin kuinka levyn massa muuttuu, kun kondensaattoriin johdetaan määrätty virtamäärä.
Vaihtovirtaa ei parane tässä kokeessa käyttää :)

Lue lisää

Tajuttoman suuresta ilmaeristeisestä konkastatuli mieleen Turun teknillisen ammattikoulun radiopuolen opettajan kommentti -70 luvun alusta. Opiskeljia oli piirtänyt tavallisen konkan piirrosmerkin kohtaan, jossa olisi pitänyt olla lyytti.
Opettaja totesi, että tuon piirrosmerkin mukaan kyseessä on silakkanelikön kokoinen komponentti.
https://www.google.fi/imgres?imgurl=http://www.suomenmuseotonline.fi/fi/kuva/Riuttalan talonpoikaiskulttuurin suojelusäätiö/web_17122009100829re-kuvat_riu5.90_rohkatynnyri.thumbnail.jpg&imgrefurl=http://www.suomenmuseotonline.fi/fi/selaa?pathId=1.90.257.256.680.679.2578.&docid=6yy9b4Z8fU6scM&tbnid=SUJ-ZyB312PBMM:&w=161&h=200&client=firefox-b&bih=915&biw=1280&ved=0ahUKEwjFkcab7_3OAhWFiiwKHdf5DaMQMwgiKAcwBw&iact=mrc&uact=8

käytännössä kirjoitti:

Alustavasti ajattelin rakentaa aivan tajuttoman suuren ilmaeristeisen kondensaattorin. Asettaisin toisen konkan levyn vaa'alle, ja katsoisin kuinka levyn massa muuttuu, kun kondensaattoriin johdetaan määrätty virtamäärä.
Vaihtovirtaa ei parane tässä kokeessa käyttää :)

Lue lisää

Joo eihän sen konkan tarvitsisi olla kuin 175882 F kokoinen kapasitanssiltaan jos kokeessa käytetään 1000 V jännitettä. Tällöin siis varatun konkan negatiivisen levyn massa kasvaisi yhdellä grammalla ja positiivisen levyn massa pienenisi yhden gramman. Niin ja sen konkan levyjen pinta-ala tarvitsee olla vain vajaat 176 m2, jos levyjen ilmaväliksi saataisiin 1 mm. Helppo nakki!

Muista hankkia tarkka vaaka. Gramman eron mittaaminen lähes parinsadan neliömetrin kappaleesta ei ihan torimummon puntarilla taida onnista. Mutta onnea yritykseesi. Ropellipäitä tarvitaan aina ja kuten edesmennyt fysiikanopettajani usein sanoi: "Hullut vievät maailmaa eteenpäin ja viisaat pitävät sen pystyssä"

HattuaNostan kirjoitti:

Muista hankkia tarkka vaaka. Gramman eron mittaaminen lähes parinsadan neliömetrin kappaleesta ei ihan torimummon puntarilla taida onnista. Mutta onnea yritykseesi. Ropellipäitä tarvitaan aina ja kuten edesmennyt fysiikanopettajani usein sanoi: "Hullut vievät maailmaa eteenpäin ja viisaat pitävät sen pystyssä"

Lue lisää

Tottakai mittalaitteet on oltava viimeisen päälle. kun tämmöistä spesialihommaa kuin sähkön punnitsemista tehdään. Ei siihen vanha henkilövaaka riitä...

käytännössä kirjoitti:

Tottakai mittalaitteet on oltava viimeisen päälle. kun tämmöistä spesialihommaa kuin sähkön punnitsemista tehdään. Ei siihen vanha henkilövaaka riitä...

Samalla vaa'alla voisit myös jatkaa sielujen punnitsemista:

https://peda.net/viitasaari/lukio/oppiaineet/filosofia/filosofia-1-kurssi/psp

"Kvanttifysiikan sijaan kysyin ihan sähköopista ja pyysin sinua tarkentamaan väitettäsi: "Kerrohan, mikä on se sähkötekniikan oppikirja, jossa jossa väitetään virran tai jännitteen vaikuttavan piirin impedanssin imaginääriosaan?""

Teoreettiset kaaviot ovat ideaalisia kaavioita niissä ei ole häviöitä. Käytännön komponentit sisältävät aina häviöitä joiden olemassaolo käy ilmi vasta käytännön mittauksissa.
Käytännön mittaukset poikkeavat aina jonkin verran teoreettisista ideaaliarvoista.

Kirjoittamasi teksti osoittaa sinun olevan pelkkä teoreetikko, kirjoitit näin " Olet sähkötekniikan alkeistakin aivan pihalla, kuten näköjään kaikesta muustakin.
Ja lisäksi olet uskomattoman tyhmä. "
Impedanssi on vaihtovirtapiirin kokonaisvastus sisältäen resistanssin ja reaktanssin (induktiivisen tai kapasitiivisen). Ja tämä vaihtovirtavastus on riippuvainen taajuudesta. Häviöttömiä piirejä ei käytännössä ole joten mittalaitteiden tarkkuuskin on huomioitava.

Mittauksiin vaikuttaa myös vaihtovirran taajuuden nousu- ja laskunopeuksien vaihtelut koska kaikki vaihtovirrat eivät ole tarkasti säännönmukaisia "sinikäyriä" . Esim. kanttiaalto ei aina ole täysin puhdasta.
Yksinkertaisesti ei ole olemassa ideaalisia kondensaattoreita eikä keloja. Niiden todellinen käyttäytyminen kytketyssä virtapiirissä tulee ilmi vasta mittauksissa.

Eipä ainakaan työnantajani eikä asiakkaat ole valitelleet siitä, että olisin "alkeistakin aivan pihalla". Taidat itse olla tyhjää jurputtava teoreetikko joka on kompuroinut omien imaginäärien kanssa.
Kyllä kirjakaapistani löytyy mm. kirja "Osoitinlaskenta". Se kertoo sovelletun sähkötekniikan tasoisen laskentamallin varsin selvällä tavalla.

PS. tuotantotekniikasta sen verran, että keloissa ja kondensaattoreissa on aina jonkin verran laatuvaihtelua. Ei edes saman valmistussarjan komponentit ole täydellisen samanlaisia. Ei ole edes täysin harvinaista muutaman prosentin heitotkaan mm. elektronisten suodattimien valmistuksessa.
Mistä luulet saaneesi sen käsityksen, että kaikki tuotetut komponentit ovat mittaustarkkuudeltaan täysin 100 %:a ilmoitetun nimellisarvon mukaisina. (teoriasta tietenkin koska et tajua laatuvaihteluista mitään).

Tuotantotekniikka on usein kompromissien tekemistä eikä ideaalisen teorian noudattamista. Voit olla ehkä hyvä teoreetikko mutta olisit varsin huono tuotantopäällikkö tai kilpailukykyisten laitteiden laitesuunnittelija. Markkinoilla vaikuttaa muutkin tekijät kuin puhdas teoria.

kilpailukyvykäs kirjoitti:

"Kvanttifysiikan sijaan kysyin ihan sähköopista ja pyysin sinua tarkentamaan väitettäsi: "Kerrohan, mikä on se sähkötekniikan oppikirja, jossa jossa väitetään virran tai jännitteen vaikuttavan piirin impedanssin imaginääriosaan?""

Teoreettiset kaaviot ovat ideaalisia kaavioita niissä ei ole häviöitä. Käytännön komponentit sisältävät aina häviöitä joiden olemassaolo käy ilmi vasta käytännön mittauksissa.
Käytännön mittaukset poikkeavat aina jonkin verran teoreettisista ideaaliarvoista.

Kirjoittamasi teksti osoittaa sinun olevan pelkkä teoreetikko, kirjoitit näin " Olet sähkötekniikan alkeistakin aivan pihalla, kuten näköjään kaikesta muustakin.
Ja lisäksi olet uskomattoman tyhmä. "
Impedanssi on vaihtovirtapiirin kokonaisvastus sisältäen resistanssin ja reaktanssin (induktiivisen tai kapasitiivisen). Ja tämä vaihtovirtavastus on riippuvainen taajuudesta. Häviöttömiä piirejä ei käytännössä ole joten mittalaitteiden tarkkuuskin on huomioitava.

Mittauksiin vaikuttaa myös vaihtovirran taajuuden nousu- ja laskunopeuksien vaihtelut koska kaikki vaihtovirrat eivät ole tarkasti säännönmukaisia "sinikäyriä" . Esim. kanttiaalto ei aina ole täysin puhdasta.
Yksinkertaisesti ei ole olemassa ideaalisia kondensaattoreita eikä keloja. Niiden todellinen käyttäytyminen kytketyssä virtapiirissä tulee ilmi vasta mittauksissa.

Eipä ainakaan työnantajani eikä asiakkaat ole valitelleet siitä, että olisin "alkeistakin aivan pihalla". Taidat itse olla tyhjää jurputtava teoreetikko joka on kompuroinut omien imaginäärien kanssa.
Kyllä kirjakaapistani löytyy mm. kirja "Osoitinlaskenta". Se kertoo sovelletun sähkötekniikan tasoisen laskentamallin varsin selvällä tavalla.

PS. tuotantotekniikasta sen verran, että keloissa ja kondensaattoreissa on aina jonkin verran laatuvaihtelua. Ei edes saman valmistussarjan komponentit ole täydellisen samanlaisia. Ei ole edes täysin harvinaista muutaman prosentin heitotkaan mm. elektronisten suodattimien valmistuksessa.
Mistä luulet saaneesi sen käsityksen, että kaikki tuotetut komponentit ovat mittaustarkkuudeltaan täysin 100 %:a ilmoitetun nimellisarvon mukaisina. (teoriasta tietenkin koska et tajua laatuvaihteluista mitään).

Tuotantotekniikka on usein kompromissien tekemistä eikä ideaalisen teorian noudattamista. Voit olla ehkä hyvä teoreetikko mutta olisit varsin huono tuotantopäällikkö tai kilpailukykyisten laitteiden laitesuunnittelija. Markkinoilla vaikuttaa muutkin tekijät kuin puhdas teoria.

Lue lisää

Sepustelit taas ummet ja lammet kaiken maailman itsestäänselvyyksiä. Oliko tässä viestissä joku asiasisältö?

kilpailukyvykäs kirjoitti:

"Kvanttifysiikan sijaan kysyin ihan sähköopista ja pyysin sinua tarkentamaan väitettäsi: "Kerrohan, mikä on se sähkötekniikan oppikirja, jossa jossa väitetään virran tai jännitteen vaikuttavan piirin impedanssin imaginääriosaan?""

Teoreettiset kaaviot ovat ideaalisia kaavioita niissä ei ole häviöitä. Käytännön komponentit sisältävät aina häviöitä joiden olemassaolo käy ilmi vasta käytännön mittauksissa.
Käytännön mittaukset poikkeavat aina jonkin verran teoreettisista ideaaliarvoista.

Kirjoittamasi teksti osoittaa sinun olevan pelkkä teoreetikko, kirjoitit näin " Olet sähkötekniikan alkeistakin aivan pihalla, kuten näköjään kaikesta muustakin.
Ja lisäksi olet uskomattoman tyhmä. "
Impedanssi on vaihtovirtapiirin kokonaisvastus sisältäen resistanssin ja reaktanssin (induktiivisen tai kapasitiivisen). Ja tämä vaihtovirtavastus on riippuvainen taajuudesta. Häviöttömiä piirejä ei käytännössä ole joten mittalaitteiden tarkkuuskin on huomioitava.

Mittauksiin vaikuttaa myös vaihtovirran taajuuden nousu- ja laskunopeuksien vaihtelut koska kaikki vaihtovirrat eivät ole tarkasti säännönmukaisia "sinikäyriä" . Esim. kanttiaalto ei aina ole täysin puhdasta.
Yksinkertaisesti ei ole olemassa ideaalisia kondensaattoreita eikä keloja. Niiden todellinen käyttäytyminen kytketyssä virtapiirissä tulee ilmi vasta mittauksissa.

Eipä ainakaan työnantajani eikä asiakkaat ole valitelleet siitä, että olisin "alkeistakin aivan pihalla". Taidat itse olla tyhjää jurputtava teoreetikko joka on kompuroinut omien imaginäärien kanssa.
Kyllä kirjakaapistani löytyy mm. kirja "Osoitinlaskenta". Se kertoo sovelletun sähkötekniikan tasoisen laskentamallin varsin selvällä tavalla.

PS. tuotantotekniikasta sen verran, että keloissa ja kondensaattoreissa on aina jonkin verran laatuvaihtelua. Ei edes saman valmistussarjan komponentit ole täydellisen samanlaisia. Ei ole edes täysin harvinaista muutaman prosentin heitotkaan mm. elektronisten suodattimien valmistuksessa.
Mistä luulet saaneesi sen käsityksen, että kaikki tuotetut komponentit ovat mittaustarkkuudeltaan täysin 100 %:a ilmoitetun nimellisarvon mukaisina. (teoriasta tietenkin koska et tajua laatuvaihteluista mitään).

Tuotantotekniikka on usein kompromissien tekemistä eikä ideaalisen teorian noudattamista. Voit olla ehkä hyvä teoreetikko mutta olisit varsin huono tuotantopäällikkö tai kilpailukykyisten laitteiden laitesuunnittelija. Markkinoilla vaikuttaa muutkin tekijät kuin puhdas teoria.

Lue lisää

Miten tämä teksti liittyy alkuperäiseen kysymykseen? Se ei edes sivua sitä.

kilpailukyvykäs kirjoitti:

"Kvanttifysiikan sijaan kysyin ihan sähköopista ja pyysin sinua tarkentamaan väitettäsi: "Kerrohan, mikä on se sähkötekniikan oppikirja, jossa jossa väitetään virran tai jännitteen vaikuttavan piirin impedanssin imaginääriosaan?""

Teoreettiset kaaviot ovat ideaalisia kaavioita niissä ei ole häviöitä. Käytännön komponentit sisältävät aina häviöitä joiden olemassaolo käy ilmi vasta käytännön mittauksissa.
Käytännön mittaukset poikkeavat aina jonkin verran teoreettisista ideaaliarvoista.

Kirjoittamasi teksti osoittaa sinun olevan pelkkä teoreetikko, kirjoitit näin " Olet sähkötekniikan alkeistakin aivan pihalla, kuten näköjään kaikesta muustakin.
Ja lisäksi olet uskomattoman tyhmä. "
Impedanssi on vaihtovirtapiirin kokonaisvastus sisältäen resistanssin ja reaktanssin (induktiivisen tai kapasitiivisen). Ja tämä vaihtovirtavastus on riippuvainen taajuudesta. Häviöttömiä piirejä ei käytännössä ole joten mittalaitteiden tarkkuuskin on huomioitava.

Mittauksiin vaikuttaa myös vaihtovirran taajuuden nousu- ja laskunopeuksien vaihtelut koska kaikki vaihtovirrat eivät ole tarkasti säännönmukaisia "sinikäyriä" . Esim. kanttiaalto ei aina ole täysin puhdasta.
Yksinkertaisesti ei ole olemassa ideaalisia kondensaattoreita eikä keloja. Niiden todellinen käyttäytyminen kytketyssä virtapiirissä tulee ilmi vasta mittauksissa.

Eipä ainakaan työnantajani eikä asiakkaat ole valitelleet siitä, että olisin "alkeistakin aivan pihalla". Taidat itse olla tyhjää jurputtava teoreetikko joka on kompuroinut omien imaginäärien kanssa.
Kyllä kirjakaapistani löytyy mm. kirja "Osoitinlaskenta". Se kertoo sovelletun sähkötekniikan tasoisen laskentamallin varsin selvällä tavalla.

PS. tuotantotekniikasta sen verran, että keloissa ja kondensaattoreissa on aina jonkin verran laatuvaihtelua. Ei edes saman valmistussarjan komponentit ole täydellisen samanlaisia. Ei ole edes täysin harvinaista muutaman prosentin heitotkaan mm. elektronisten suodattimien valmistuksessa.
Mistä luulet saaneesi sen käsityksen, että kaikki tuotetut komponentit ovat mittaustarkkuudeltaan täysin 100 %:a ilmoitetun nimellisarvon mukaisina. (teoriasta tietenkin koska et tajua laatuvaihteluista mitään).

Tuotantotekniikka on usein kompromissien tekemistä eikä ideaalisen teorian noudattamista. Voit olla ehkä hyvä teoreetikko mutta olisit varsin huono tuotantopäällikkö tai kilpailukykyisten laitteiden laitesuunnittelija. Markkinoilla vaikuttaa muutkin tekijät kuin puhdas teoria.

Lue lisää

"Mistä luulet saaneesi sen käsityksen, että kaikki tuotetut komponentit ovat mittaustarkkuudeltaan täysin 100 %:a ilmoitetun nimellisarvon mukaisina."

Mistä luulet, että minulla olisi sellainen käsitys? Tiedän varmasti sinua enemmän eri normeista ja standardeista, jotka määrittävät komponenttien arvojen hajontoja ja esimerkiksi koaksiaaliliittimien taajuusominaisuuksia.

Mitä sähkötekniikan perusteisiin tulee, olet todellakin pihalla kuin lintulauta ja yrität sumuttaa kirjoittamalla niitä näitä asian vierestä.
Sähkövirta ei vieläkään ole sama kuin sähkömagneettinen vuorovaikutus ja piirissä on reaktiivisia komponentteja tai ainakin hajakapasinasseja ja johtimien induktansseja, on piirissä sähköä tai ei.

Tässä vähän sähköoppia:

"Induktanssi (hakusanana)

Kelan kykyä vastustaa virran muutoksia kuvaa sen induktanssi, jonka yksikkö on henry (H). Induktanssin L läpi kulkevan sähkövirran I muutos aiheuttaa kelan napojen yli jänniteen[2]

Esimerkiksi kela, jonka induktanssi on 1 H, muodostaa päidensä yli 1 V jännitteen, kun sen läpi kulkeva virta muuttuu 1 A/s (ampeerin sekunnissa). Ilmiöstä johtuen esimerkiksi releiden kelojen yli kytketään usein suojadiodi oikosulkemaan käämivirran nopeasta katkaisusta aiheutuva vastakkaissuuntainen jännitepiikki.

Keloja käytetään erityisesti vaihtovirtapiireissä sen induktiivisen reaktanssin vuoksi. Sitä mitataan ohmeina kuten resistanssiakin. Toisin kuin vastuksen resistanssi, induktiivinen reaktanssi RIIPPUU vaihtovirran TAAJUUDESTA ja se lasketaan kaavalla.[3]
(kaava näkyy Wikipediassa jos kiinnostaa)
missä f on taajuus ja L kelan induktanssi."

Tasavirtasähköllä ja vaihtovirtasähköllä on eronsa. Palstan tohtorit älkää keksikö omia sähköoppeja. Tiedeuskovat skientistit eivät taida tajuta mitä se "skin efekti" on. Skientisteillä taitaa olla oma skin efekti eli luettua tekstiä ei tahdota ymmärtää.
Kaikki luettu teksti päässä menee aivojen pyörrevirtojen kanssa sekaisin.

Itse olet ansiokkaasti keksinyt uutta sähköoppia, kuten että induktansseja ja kapasitansseja ei ole, jos ei ole virtaa. Väitit myös, että sähkövirta on sama kuin sähkömagneettinen vuorovaikutus. Yksi hölmöntölväyksistäsi oli väittää, ettei elektroneja voi punnita grammoina.
Ja sitten olet googlannut "auki on kala" tason sähköoppia yrittäessäsi paikata aivopierujasi.
Ja kyllä se x-pelliseppä aikaisemmin väitti, että pyörrevirrat vaativat kvanttifysiikkaa selitykseksi. Kas kun jokainen sähköalan ammattilainen tietää niiden johtuvan johtimen itseinduktiosta.

Voisit oikeastaan selittää miksi teoreettisessa sähkötekniikassa käytetään polaaristen ja napakoordinaatistojen välisiä muutoksia reaktiivisia piirejä laskettaessa. Se ei löydy nopeasti googlaamalla, mutta jokainen sähkötekniikkaa oikeasti hallitseva tietää asian.

"Ja kyllä se x-pelliseppä aikaisemmin väitti, että pyörrevirrat vaativat kvanttifysiikkaa selitykseksi. Kas kun jokainen sähköalan ammattilainen tietää niiden johtuvan johtimen itseinduktiosta. "

Etkö osaa lukea? Se palstojen x-peltiseppä kirjoitti vain vaihtovirta sähkön korkeiden taajuuksien aiheuttavan virran ahtautumista johtimen pintaan.
Lueppas ne tekstit uudestaan tarkemmin. Ei se muuta kirjoittanut.

Joku tieteen "erityisasiantuntija" tuli ja alkoi väittämään "seinäsähkön" olevan aivan eri juttua kuin sähkömagneettinen vuorovaikutus. Tämä erityisasiantuntija alkoi kritisoimaan vahvasti x-peltisepän ajatuksia käytännön sähkötekniikasta.
Käytännön sähkötekniikassa ei tarvita tietoja kvanttifysiikan teorioista.

Itse olen teolllisuudessa toiminut sähköalan ammattilainen emmekä me yhtenäkään työpäivänä ole miettineet kvanttifysiikkaa, ei edes niitä "fotonien vuorovaikutuksia". Varsin tutuksi on käynyt nämä teollisuuden valokaariuunit, induktiouunit ja vastusuunit. Kyllä niissä metallit on saatu sulamaan. Tuosta käynee ilmi se, että olen toiminut sähköalan ammattilaisena mm. valimoalalla.

Ei työhön tarvitse sekottaa liikaa raskasta teoriaa. Kyllä meille käytännön sähköalan ammattilaisille "pistorasiasta tuleva seinäsähkö", sähkövoima ja sähkömagnetismi on yhtä ja samaa voimaa (energiaa).
Emäntäkin tuossa juuri käyttelee keittiön sähköhellaa joka on induktiohella vaikka ei tarkkaan ottaen tiedäkään mitä se induktio on. (luottaa minuun sen verran, että minä tiedän mikä se induktiohella on)

"Varsin tutuksi on käynyt nämä teollisuuden valokaariuunit, induktiouunit ja vastusuunit. Kyllä niissä metallit on saatu sulamaan. Tuosta käynee ilmi se, että olen toiminut sähköalan ammattilaisena mm. valimoalalla."

Ei muuten käy. Itse käytän tietokonetta, mutta en ole ATK alan ammattilainen, vaikka sitäkin olen vähän lukenut. Ajan myös autoa, olematta autoalan ammattilainen. Ei sähköön perustuvien työkalujen käyttö sinusta sähköalan ammattilaista tee. Tosiasia on, että olet irjoittamiesi kommenttien perusteella sähkötekniikan perusteista melkoisen pihalla. Hätäiset googlaamiset eivät asiaa pelasta.

" Ei sähköön perustuvien työkalujen käyttö sinusta sähköalan ammattilaista tee. "

No niin, tässä sitä taas ollaan. Joku "kvanttifyysikko-teoreetikko" on pääsi sekoittanut.
Usko pois, kyllä se "pistorasiasta tuleva seinäsähkö", sähkö ja "induktiosähkö" on aivan normaalia sähkömagneettista voimaa. Sähkömagnetismi ei ole mitään "pimeää outo energiaa" jota vain kvanttifyysikko-teoreetikot voivat ymmärtää.
Kyllä ne "pyörrevirrat" ovat aivan tavanomaista sähkömagneettista voimaa.

Ei näiden teollisten sähkölaitteiden käyttäjäksi ja huoltajaksi pääse kuin ammattilaiset. Ei näitä laitteita käytä ja huolla ihan kuka hyvänsä peräkammarista tullut diy-ideologi.

Sinun ajattelusi ei ole tästä maailmasta. Sähkö ei ole mitään kvanttifyysikoiden taikuutta. Luulenpa ettei tämän palstan erityisasiantuntijaa olisi edes päästetty huoltamaan näitä teollisia laitteita (valokaari-, induktio- ja vastusuuneja).
Sähköalan ammattilaisilta vaaditaan tiettyä osaamistasoa, siis muutakin kuin palstalle sekavien tekstien kirjoittamista.

Kyllä se induktiouunikin on kytkettävä päälle ennekuin se alkaa sulattamaan metallia. Eli se tarvitsee toimiakseen sähköjännitteen (U) ja sähkövirran (I) .
Ja tämä sähkö on sitä samaa sähköä mikä tulee peräkammarisi pistorasiasta.
Molemmat sähköt tulee sähkönjakeluyhtiön verkosta.

Höpötät taas ihan omiasi. Et resssukka vieläkään ymmärrä, että sähkömagneettinen vuorovaikutus on se, millä elektroni vaikuttaa toiseen elektroniin tai vaikka protoniin. Sitä vuorovaikutusta välittävät fotonit. Sähkövirta taas on varautuneiden hiukkasten liikettä ja siten eri asia. Ei radioaaltoa elektronit kuljeta.

Agno oli aivan oikeassa. Ei vastusuunin käyttäminen sinusta sähköalan ammattilaista tee ja sen ammattilaisuuden puutteen näkee selvästi teksteistäsi. Mutta kun ukko-raasun pitää yrittää päteä siinäkin, josta hänellä ei ole mitään osaamista. Säälittävää.

Ps. Olen tehnyt täyden työuran heikkovirta-alan ammattilaisena joten tiedän kyllä mitä sähkö on ja kuinka se käyttäytyy.

Jos tiedät, mitä sähkö on, olet maailman viisain ihminen. Sen käyttäytymisen tunteminen ei vaadi yhtä paljon viisautta.

Heko,heko!

Ohman

OletSäälittävä kirjoitti:

Höpötät taas ihan omiasi. Et resssukka vieläkään ymmärrä, että sähkömagneettinen vuorovaikutus on se, millä elektroni vaikuttaa toiseen elektroniin tai vaikka protoniin. Sitä vuorovaikutusta välittävät fotonit. Sähkövirta taas on varautuneiden hiukkasten liikettä ja siten eri asia. Ei radioaaltoa elektronit kuljeta.

Agno oli aivan oikeassa. Ei vastusuunin käyttäminen sinusta sähköalan ammattilaista tee ja sen ammattilaisuuden puutteen näkee selvästi teksteistäsi. Mutta kun ukko-raasun pitää yrittää päteä siinäkin, josta hänellä ei ole mitään osaamista. Säälittävää.

Ps. Olen tehnyt täyden työuran heikkovirta-alan ammattilaisena joten tiedän kyllä mitä sähkö on ja kuinka se käyttäytyy.

Lue lisää

"Ps. Olen tehnyt täyden työuran heikkovirta-alan ammattilaisena joten tiedän kyllä mitä sähkö on ja kuinka se käyttäytyy. "

Et siis ole oppinut tajuamaan sitä, että heikkovirtasähkö on aivan samaa sähköä kuin vahvavirtasähkö. Sähkömagneettinen voima on yksi universumin perusvoimista ja tällä on dualistinen luonne eli se esiintyy hiukkasina ja aaltoluonteisina sähkö- ja magneettikenttinä.

Mekaaninen liike-energiakin voi muuttua sähköksi. Näinhän sitä sähköä tehdään kun vesi- tai tuulivoima pyörittää generaattoria. Ne käämitykset pyörii sähkömagneettisessa kentässä. (tämä on siis vain karkea kuvaus)
Ja kun silität kissaa niin senkin karvapeite synnyttää hankaussähköä.

Ja sydämesi ja aivosikin käyttää sähköä ainakin jossakin määrin ellet ole ihan aivokuollut.

Sähkö on voimaa joka voi muuttua myös toiseksi voimaksi kuten mekaaniseksi energiaksi. Näinhän ne sähkömoottorit tekee hyödyllistä työtä. Katsopa joskus miten se pesukoneen pesurumpu pyörii, se on sitä mekaanista liike-energiaa eli siinä pesuvesi saa liike-energiaa.
Ei sähkötekniikkaa kannata tehdä itselle liian vaikeaksi.

Myös autossa käynnistysmoottori pyöräyttää polttomoottorin kampiakselia. Tämä liike on mekaanista liike-energiaa.

Fysiikassa energia on häviämätöntä, mutta se voi muuttaa "muotoaan". Ja loppu energia muuttuu lämmöksi, kuten esim. kitkalämmöksi. Häviölliset piirit ja laitteet synnyttää aina lämpöä, myös hukkalämpöä.

Ota esille ne oppikirjasi ja jatka niiden lukemista.

vahvavirta_mies kirjoitti:

"Ps. Olen tehnyt täyden työuran heikkovirta-alan ammattilaisena joten tiedän kyllä mitä sähkö on ja kuinka se käyttäytyy. "

Et siis ole oppinut tajuamaan sitä, että heikkovirtasähkö on aivan samaa sähköä kuin vahvavirtasähkö. Sähkömagneettinen voima on yksi universumin perusvoimista ja tällä on dualistinen luonne eli se esiintyy hiukkasina ja aaltoluonteisina sähkö- ja magneettikenttinä.

Mekaaninen liike-energiakin voi muuttua sähköksi. Näinhän sitä sähköä tehdään kun vesi- tai tuulivoima pyörittää generaattoria. Ne käämitykset pyörii sähkömagneettisessa kentässä. (tämä on siis vain karkea kuvaus)
Ja kun silität kissaa niin senkin karvapeite synnyttää hankaussähköä.

Ja sydämesi ja aivosikin käyttää sähköä ainakin jossakin määrin ellet ole ihan aivokuollut.

Sähkö on voimaa joka voi muuttua myös toiseksi voimaksi kuten mekaaniseksi energiaksi. Näinhän ne sähkömoottorit tekee hyödyllistä työtä. Katsopa joskus miten se pesukoneen pesurumpu pyörii, se on sitä mekaanista liike-energiaa eli siinä pesuvesi saa liike-energiaa.
Ei sähkötekniikkaa kannata tehdä itselle liian vaikeaksi.

Myös autossa käynnistysmoottori pyöräyttää polttomoottorin kampiakselia. Tämä liike on mekaanista liike-energiaa.

Fysiikassa energia on häviämätöntä, mutta se voi muuttaa "muotoaan". Ja loppu energia muuttuu lämmöksi, kuten esim. kitkalämmöksi. Häviölliset piirit ja laitteet synnyttää aina lämpöä, myös hukkalämpöä.

Ota esille ne oppikirjasi ja jatka niiden lukemista.

Lue lisää

Energia häviää kyllä, jos systeemi tekee työtä. Katso Wikipedia →energiaperiaate.

Mikä on musta, pörheä ja roikkuu katossa?
Oikosulun tehnyt sähkäri.

Eli kun pomminpurkaja katkaisee mustan johdon laskurin lähestyessä nollaa hän on aika vahvoilla arvauksessaan. Räjäytyssähkö on varmaan sitä negatiivista.

Olen usein ihmetellyt, miksi pommintekijät laittavat alaspäin laskevan laskurin pomminsa kylkeen. Eihän sitä pitäisi kenenkään olla edes katsomatta. Jos itse tekisin pommin, niin laittaisin sen ihan pirruuttani räjähtämään, kun laskurissa on vielä 10 sekkaa jäljellä. Olisi siinä James Bond pilven reunalla ihmeissään, että eihän tässä näin pitänyt käydä.

Kuka tuollaista on väittänyt? Maxwell selvitti jo sähkömagneettiset kenttäyhtälöt, vaikka ei ollut kuullutkaan kvanttifysiikasta tai edes fotoneista. Jopa elektronin olemassaolo todistettiin vasta 30 vuotta myöhemmin.
Se, ettet sinä ymmärrä fysiikkaa tai sähköoppia, ei yhtään parane sillä, että yrität kirjoitella muka satiiria. Olet tietämättömänä tomppelina väärässä useissa väitteissäsi ja se siitä.