Oma uskonnoharrastamiseni on lähinnä muodollisuus vaikka sekin herättää joissakin katkeruutta. Ajatellaan vaikka sellaista katolilaista mafiosopäällikköä Italiassa joka ennen keikkaa käy ripittäytymässä papille ettei tulisi miehistön menetyksiä isossa keikassa . Sitten kun iso keikka on tehty ja kassa karttunut mukavasti niin sitten seuraavana sunnuntaina mennään kirkkoon ihan etupenkkiin kiitosjumalanpalvelukseen. Omassa sydämessään ollaan kiitollisia jumalalle siitä ettei tullut tappioita ja kassa karttui mukavasti. Mielestäni harrastaja uskonnollisuus on juuri tätä. Elikkäs ollaan niinku muodollisesti uskovaisia.
Voisin olla minäkin
sellaistaseon
0<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.