Perustamisaikaan nimellä; Suomen Työväenpuolue vuonna 1899.
Puolueen nimi vaihdettiin Suomen Sosialidemokraattiseksi Puolueeksi Forssassa vuonna 1903 pidetyssä II puoluekokouksessa.
Forssan ohjelma on miltei suoraan peräisin Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen vuonna 1891 hyväksymästä Erfurtin ohjelmasta.
-
Itsenäisyysjulistus 1917 ja sisällissota 1918
Eduskunnan porvallinen enemmistö julisti Suomen itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917. SDP vastusti julistusta 88-100, koska halusi, että Suomi itsenäistyisi yhteisymmärryksessä Venäjän kanssa. Julistuksen jälkeen porvarit ja SDP pääsivät kuitenkin sopuun, ja molempien tahojen tukema valtuuskunta kävi pyytämässä Venäjän bolševikkihallitukselta hyväksyntää itsenäisyydelle, ja myös sai sen.
-Punakaartilaiset kaappasivat vallan suomalaisten valitsemalta porvarilliselta eduskunnalta Etelä-Suomessa 28. tammikuuta 1918. Suomen sisällissodassa punaisen puolen hallitukseen, Kansanvaltuuskuntaan, kuului sosiaalidemokraattien jäseniä ja suuri osa puolueen jäsenistä toimi punaisten puolella.
-Punaisten hävittyä sodan monet sosiaalidemokraattien johtajista ja aktiiveista pakenivat Venäjälle, jossa bolsevikit olivat ottaneet vallan. Puolueen aiempi puheenjohtaja Otto Wille Kuusinen nousi ajan mittaan Josif Stalinin hallinnossa Kommunistisen internationaalin ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen korkeimpaan johtoon. Syksyllä 1918 punaisten toiminnasta sivussa olleet puoluejohdon jäsenet käynnistivät kuitenkin sosiaalidemokraattisen puolueen toiminnan uudelleen Väinö Tannerin johdolla.
-
Neuvosto-Venäjälle paenneet puolueen radikaalit perustivat elokuussa 1918 Moskovassa Suomen kommunistisen puolueen), joka otti lähtökohdakseen bolševikkien mallin mukaisen vallankumouksellisen ohjelman.
-
Suomessa sosiaaliliberalismia on katsottu edustaneen SDP:n "oikea siipi". Järjestäytyneen muodon tämä aatesuunta sai 2000-luvulla, kun aiemman pääministerin ja SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipposen lähipiiri järjestäytyi "Tölö Unga Socialister" ja "Helsingin Demokraatit" puolueosastoihin.
-
Lipposen jälkeen
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:ssa toiminut Eero Heinäluoma valittiin SDP:n puheenjohtajaksi Jyväskylän puoluekokouksessa 10. kesäkuuta 2005 kolmivuotiselle kaudelle. Puolue sai eduskuntavaaleissa 2007 historiansa toiseksi alhaisimman vaalituloksen ja jäi oppositioon, kun perustettiin Vanhasen II hallitus.
10. helmikuuta 2008 Heinäluoma ilmoitti luopuvansa puolueen puheenjohtajuudesta kesäkuun 2008 puoluekokouksessa. Heinäluoman seuraajaksi valittiin puoluekokouksessa kesäkuussa 2008 Jutta Urpilainen.
Jutta Urpilaisen ensimmäisissä vaaleissa, kunnallisvaaleissa 2008, puolueen kannatus laski alimmalle tasolle vuosikymmeniin.
Vuonna 2010 puoluesihteeriksi nousi Mikael Jungner.
Vuoden 2011 vaaleissa SDP:n kannatus jatkoi laskua alimmalle tasolle Suomen historiassa.
Vuoden 2012 presidentinvaaleissa SDP:n ehdokas Paavo Lipponen jäi viidenneksi 6,7 prosentin kannatuksella. Presidentinvaalien tulos oli SDP:n neljäs vaalitappio peräkkäin. Tulosiltana puoluesihteeri Mikael Jungner kertoi ilmoittavansa lähipäivinä tulevaisuudestaan puolueessa, ja 25.1. hän ilmoitti ettei jatka enää puoluekokouksen jälkeen tehtävissään. SDP:n puoluekokouksessa 25.5.2012 Jungnerin seuraajaksi valittiin SAK:n viestintäpäällikkö Reijo Paananen.
-
Presidentinvaalit
SDP tuki presidentti Urho Kekkosta vuoden 1968 vaaleista aina 1970-luvun lopulle. Suomen ensimmäinen vasemmistopuolueesta tullut presidentti oli SDP:n Mauno Koivisto, joka voitti presidentinvaalit vuonna 1982. Tätä seurasi 30 vuoden aikakausi, jolloin maassa oli sosialidemokraattistaustainen presidentti.
Ohjelmaa mm>
-SDP ei näe syytä muuttaa nykyisiä pakolaiskiintiötä. SDP:n vaaliohjelmassa maahanmuuttajat luetaan vähemmistöön, ja vähemmistöjen oikeuksia pitää tukea.
Kotisivu www.sdp.fi
-
Muutamia mieleen tulevia asioita, joita SDP ei olisi saanut tehdä
-Propagandaverhoon puettu Stasilistojen piilottaminen.
-Sosialisti Presidenttien olisi heti alkuun pitänyt ilmoittaa, että hekin haluaa veroa maksaa eläkkeistään, kuin muutkin maksaa.
Presidentiksi tulonsa jälkeen pres Niinistö, palkkionsa alennettuaan (Eduskunta hyväksyi) juuri tähän pyrki. Mutta tulos olikin päinvastainen, sosilisti presidentit saikin eläkkeensä 20400 € suurempana, kuin istuvan presidentin palkkiosta 60 % olisi edellyttänyt. Siihen astui taas kerran politiikka, ettei "anneta porvareille periksi". Presidentti eläke jäi 96 000 € vuodessa, 75 600 € sijaan, joka olisi ollut oikea 60 % presidentin palkkiosta.
Näin mennään sosialistein kauniista puheista huolimatta köyhistä.
Miten itse eivät halua olla sitä maksamass veroina, haluavat olla verottomia..
Juuri Valtiovarainministeri sanoi uutisissa, että kaikki Suomessa maksaa veroa. Pisti se kohta korvaan, ja eikö edes hänkään tiedä, ettei asia niin ole.
Sepä siitä, pitkästä sepustuksesta.
Hyvää Yötä
Puolueen nimi vaihdettiin Suomen Sosialidemokraattiseksi Puolueeksi Forssassa vuonna 1903 pidetyssä II puoluekokouksessa.
Forssan ohjelma on miltei suoraan peräisin Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen vuonna 1891 hyväksymästä Erfurtin ohjelmasta.
-
Itsenäisyysjulistus 1917 ja sisällissota 1918
Eduskunnan porvallinen enemmistö julisti Suomen itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917. SDP vastusti julistusta 88-100, koska halusi, että Suomi itsenäistyisi yhteisymmärryksessä Venäjän kanssa. Julistuksen jälkeen porvarit ja SDP pääsivät kuitenkin sopuun, ja molempien tahojen tukema valtuuskunta kävi pyytämässä Venäjän bolševikkihallitukselta hyväksyntää itsenäisyydelle, ja myös sai sen.
-Punakaartilaiset kaappasivat vallan suomalaisten valitsemalta porvarilliselta eduskunnalta Etelä-Suomessa 28. tammikuuta 1918. Suomen sisällissodassa punaisen puolen hallitukseen, Kansanvaltuuskuntaan, kuului sosiaalidemokraattien jäseniä ja suuri osa puolueen jäsenistä toimi punaisten puolella.
-Punaisten hävittyä sodan monet sosiaalidemokraattien johtajista ja aktiiveista pakenivat Venäjälle, jossa bolsevikit olivat ottaneet vallan. Puolueen aiempi puheenjohtaja Otto Wille Kuusinen nousi ajan mittaan Josif Stalinin hallinnossa Kommunistisen internationaalin ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen korkeimpaan johtoon. Syksyllä 1918 punaisten toiminnasta sivussa olleet puoluejohdon jäsenet käynnistivät kuitenkin sosiaalidemokraattisen puolueen toiminnan uudelleen Väinö Tannerin johdolla.
-
Neuvosto-Venäjälle paenneet puolueen radikaalit perustivat elokuussa 1918 Moskovassa Suomen kommunistisen puolueen), joka otti lähtökohdakseen bolševikkien mallin mukaisen vallankumouksellisen ohjelman.
-
Suomessa sosiaaliliberalismia on katsottu edustaneen SDP:n "oikea siipi". Järjestäytyneen muodon tämä aatesuunta sai 2000-luvulla, kun aiemman pääministerin ja SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipposen lähipiiri järjestäytyi "Tölö Unga Socialister" ja "Helsingin Demokraatit" puolueosastoihin.
-
Lipposen jälkeen
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:ssa toiminut Eero Heinäluoma valittiin SDP:n puheenjohtajaksi Jyväskylän puoluekokouksessa 10. kesäkuuta 2005 kolmivuotiselle kaudelle. Puolue sai eduskuntavaaleissa 2007 historiansa toiseksi alhaisimman vaalituloksen ja jäi oppositioon, kun perustettiin Vanhasen II hallitus.
10. helmikuuta 2008 Heinäluoma ilmoitti luopuvansa puolueen puheenjohtajuudesta kesäkuun 2008 puoluekokouksessa. Heinäluoman seuraajaksi valittiin puoluekokouksessa kesäkuussa 2008 Jutta Urpilainen.
Jutta Urpilaisen ensimmäisissä vaaleissa, kunnallisvaaleissa 2008, puolueen kannatus laski alimmalle tasolle vuosikymmeniin.
Vuonna 2010 puoluesihteeriksi nousi Mikael Jungner.
Vuoden 2011 vaaleissa SDP:n kannatus jatkoi laskua alimmalle tasolle Suomen historiassa.
Vuoden 2012 presidentinvaaleissa SDP:n ehdokas Paavo Lipponen jäi viidenneksi 6,7 prosentin kannatuksella. Presidentinvaalien tulos oli SDP:n neljäs vaalitappio peräkkäin. Tulosiltana puoluesihteeri Mikael Jungner kertoi ilmoittavansa lähipäivinä tulevaisuudestaan puolueessa, ja 25.1. hän ilmoitti ettei jatka enää puoluekokouksen jälkeen tehtävissään. SDP:n puoluekokouksessa 25.5.2012 Jungnerin seuraajaksi valittiin SAK:n viestintäpäällikkö Reijo Paananen.
-
Presidentinvaalit
SDP tuki presidentti Urho Kekkosta vuoden 1968 vaaleista aina 1970-luvun lopulle. Suomen ensimmäinen vasemmistopuolueesta tullut presidentti oli SDP:n Mauno Koivisto, joka voitti presidentinvaalit vuonna 1982. Tätä seurasi 30 vuoden aikakausi, jolloin maassa oli sosialidemokraattistaustainen presidentti.
Ohjelmaa mm>
-SDP ei näe syytä muuttaa nykyisiä pakolaiskiintiötä. SDP:n vaaliohjelmassa maahanmuuttajat luetaan vähemmistöön, ja vähemmistöjen oikeuksia pitää tukea.
Kotisivu www.sdp.fi
-
Muutamia mieleen tulevia asioita, joita SDP ei olisi saanut tehdä
-Propagandaverhoon puettu Stasilistojen piilottaminen.
-Sosialisti Presidenttien olisi heti alkuun pitänyt ilmoittaa, että hekin haluaa veroa maksaa eläkkeistään, kuin muutkin maksaa.
Presidentiksi tulonsa jälkeen pres Niinistö, palkkionsa alennettuaan (Eduskunta hyväksyi) juuri tähän pyrki. Mutta tulos olikin päinvastainen, sosilisti presidentit saikin eläkkeensä 20400 € suurempana, kuin istuvan presidentin palkkiosta 60 % olisi edellyttänyt. Siihen astui taas kerran politiikka, ettei "anneta porvareille periksi". Presidentti eläke jäi 96 000 € vuodessa, 75 600 € sijaan, joka olisi ollut oikea 60 % presidentin palkkiosta.
Näin mennään sosialistein kauniista puheista huolimatta köyhistä.
Miten itse eivät halua olla sitä maksamass veroina, haluavat olla verottomia..
Juuri Valtiovarainministeri sanoi uutisissa, että kaikki Suomessa maksaa veroa. Pisti se kohta korvaan, ja eikö edes hänkään tiedä, ettei asia niin ole.
Sepä siitä, pitkästä sepustuksesta.
Hyvää Yötä
Vastaukset 10
Vanhimmat
Mieleltään epästabiili leikkimajuri jankuttaa taas pressan eläkkeestä :D :D
Majuri vain sanoo,kuin asia on.Esitä omaversiosi.Katsotaan miten se totuudesta poikkeaa.Taisi mennä poika hiljaiseksi.
Ihmettelisin jos joku edes viitsisi. Täysin hyödytöntä.
Sitten viitsisi,jos sosilisti veron kiertäjät oli kepulaisia.
Varmaan tulisi viittimistä.
"Juuri Valtiovarainministeri sanoi uutisissa, että kaikki Suomessa maksaa veroa. Pisti se kohta korvaan, ja eikö edes hänkään tiedä, ettei asia niin ole".
Kyllä valtiovarainministeri tietää Suomen veronmaksukäytännön, mutta "majuri" ei sitä tiedä. Eikö "majurin" tietämättömyys pistä "majurin" omaan korvaan? Miksi "majuri" ei tajua, että ex-pressojen ei tarvitse maksaa eläkkeestä veroa?
Sepä siitä.
reitten ollene tullene.
Nyt saunaan.
"Miksi "majuri" ei tajua, että ex-pressojen ei tarvitse maksaa eläkkeestä veroa?"
NIIN HELPOSTI RATKAIISTAVISSA, KAIKKI VEROLLE.
Tajuaa kansakoululaisetkin eduskunnassa.
Vasemmalla tietysti kuuluu ääniä "vastustan ".
Sitten samat on vaaatimassa veroja lisää.
Puhuvatkauniisti köyhistä, sitten "kun silmä välttää " rahaa valuukin omaan taskuun.
Sellaiset sosialistit maassa.
Kansakoululaisetkin tajuaa, että kaikki maksaa veroa.
Miksei joittenkin sitten tarvitsisi veroa maksaa miljöörien, sosilistein..
Maksoiko Kekkonen veroa? 25 vuoden presidentin palkastaan. Sitten eläkkeestään?
Ei maksanut. Asui loppuelämänsä valtion omistamassa Tamminiemen palatsissa ilmaiseksi, valtion palkkaaman henkilökunnan hoivaamana.
Olivatko kepulaiset silloin sitä mieltä, että se ei ole oikein? Eivät olleet. Miksi sitten nyt älytön hölötys Halosen eläkkeestä. Vaikka Halonen asuu nyt omassa kodissaan omilla kustannuksillaan. Noin tuo ääliö vahvistaa kuvaansa normaalijärkisistä jälkeen jääneenä, vaikka kuva on tullut kyllin selväksi jo hänen kirjoitusjälkensä perusteella puhui hän mistä tahansa.
Sepä siittää.
Suomen pääpuolue, suurin, ja näin kehnoa vastaamiset, hyvä
palsta aloitukseen.Palstalle tulleet vastaama niin heikko yksilö.
Ilemisesti jokin kruunun hoitolaitoksen käynyt.
Täällä heikkoa vastausta, otin itse Wikista tuollaista.
Itsellä kieli ei niin hyvä. Suomen historia kiinnosta, se niin vivahteikasta.
Etsin aiheeseen sopiva. Hisstoria pullollaan tätä.
Väinö Tanner (12 maaliskuu 1881 - 19 huhtikuu 1966; sukunimi kunnes 1895 Thomasson) oli johtava hahmo Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, ja edelläkävijä ja johtava osuustoimintaan Suomessa. Hän oli Suomen pääministeri vuonna 1926-1927.
Tanner syntyi Helsingissä. Hän ei osallistu Suomen sisällissota, säilyttää neutraali asenne. Sodan päätyttyä hän tuli Suomen johtava sdp (SDP) poliitikko, ja vahva kannattaja parlamentaarisen järjestelmän. Hänen tärkein saavutus oli kuntoutuksen SDP kansalaissodan jälkeen. Väinö Tanner toimi pääministeri (1926-1927), valtiovarainministeri (1937-1939), ulkoministeri (1939-1940), ja sen jälkeen talvisodan kauppa- (1940-1942).
Väinö Tannerin perintö on hänen ohjaa Suomen työväenluokan vallankumouksellisesta ihanteellinen kohti pragmaattista eteneminen demokraattisen prosessin kautta. Hänen johdollaan sosiaalidemokraatit olivat luotettu muodostamaan vähemmistöhallituksen jo alle 10 vuoden kuluttua verinen sisällissota. Tannerin vähemmistö sosialistihallitus hyväksyi useita tärkeitä sosiaalisia uudistuksia käyttöikänsä ajan toimistossa, johon kuului liberaalia armahduslain, alennetaan tullit tuotu elintarvikkeita, ja eläke- ja sairausvakuutuksen lakeja.
Aikana presidentti Relanderin lyhyt sairaus Tanner, joka piti pääministerin viran, oli jopa vt ylipäällikkö. Tässä roolissa hän jopa sai paraati Valkoisen suojukset 10 vuotta White voiton. Tämä nähtiin merkittävä kehitys tuolloin. 1930-luvulla ja 1940-luvulla, sosiaalidemokraatit muodostivat useita koalitiohallituksia kanssa Maalaisliiton (katso esimerkiksi, Seppo Zetterberg et al., Toim., Pieni Giant on Suomen historian / Suomen historian pikkujättiläinen, Helsinki: WSOY, 2003) . Talvisodassa Väinö Tanner oli ulkoministeri. Tannerin johdolla oli erittäin tärkeä muodostettaessa perusteet ja luoda talvisodan henki, joka yhdisti maan.
Päätyttyä jatkosodan Tanner oli yrittänyt vastuu sota helmikuussa 1946 ja tuomittiin viideksi vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen.
"jokin kruunun hoitolaitoksen käynyt.
Täällä heikkoa vastausta"
Hänellä loppui apteekissa raha, ja sen huomaa täällä.