Ihania runoja!

Voi miten kauniita ja koskettavia runoja Johanneksen poika onkaan kirjoittanut! Yllätyin todella siitä, miten taitava hän on! Vaikka hän itse puhuu terapiarunoista, niin kyllä ne lukijalle avautuvat myös tasokkaana sanataiteena. Näin itse koen. Nämä runot antavat paljon samaistumispintaa. Samantapaisia tuntoja ja tunnelmia on tullut käytyä läpi. Johanneksen poika kuvittaa tunnetiloja oikein osuvasti ja runojen rytmikin on hieno.

Tuli itsellenikin olo, että tekisi mieli aloittaa taas runojen kirjoittaminen. Olen pystynyt kirjoittamaan satuttaneista asioista yleensä vasta aika pitkän ajan päästä. Runojen kirjoittaminen tuo niin nopeasti niin paljon kipuakin pintaan ja tulee sitten itkettyä niin kovasti, että ihan uuvuttaa.

Useinhan tekee hyvää pitemmän päälle, että pystyy niitä tunteita mielen syövereistä ottamaan esiin ja käsiteltäviksi. Itselläni tunteet tulevat usein muutenkin liiankin helposti esiin, joten en välillä meinaa kestää enää yhtään enempää ja silloin kirjoittaminen jää. Mutta, kun aikaa kuluu, pystyn sitten taas paremmin kirjoittamaankin. Mikä kenellekin sopii.

Nuo koskettavat Johanneksen pojan runot löytyvät tästä linkistä:

http://www.johanneksenpoika.fi/terapiarunot.html
172
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Kaunein runo jonka tiedän menee näin:
Jee jee jehova, Jeesus ajaa mopolla.
On jotenkin koskettava ja saa aikaan suuren rakkauden jehovaa kohtaan kun kuulen valtakunnansalilla jonkun lausuvan tuon runon.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


KevättäEtsimässä kirjoitti:

Voi miten kauniita ja koskettavia runoja Johanneksen poika onkaan kirjoittanut! Yllätyin todella siitä, miten taitava hän on! Vaikka hän itse puhuu terapiarunoista, niin kyllä ne lukijalle avautuvat myös tasokkaana sanataiteena. Näin itse koen. Nämä runot antavat paljon samaistumispintaa. Samantapaisia tuntoja ja tunnelmia on tullut käytyä läpi. Johanneksen poika kuvittaa tunnetiloja oikein osuvasti ja runojen rytmikin on hieno.

Tuli itsellenikin olo, että tekisi mieli aloittaa taas runojen kirjoittaminen. Olen pystynyt kirjoittamaan satuttaneista asioista yleensä vasta aika pitkän ajan päästä. Runojen kirjoittaminen tuo niin nopeasti niin paljon kipuakin pintaan ja tulee sitten itkettyä niin kovasti, että ihan uuvuttaa.

Useinhan tekee hyvää pitemmän päälle, että pystyy niitä tunteita mielen syövereistä ottamaan esiin ja käsiteltäviksi. Itselläni tunteet tulevat usein muutenkin liiankin helposti esiin, joten en välillä meinaa kestää enää yhtään enempää ja silloin kirjoittaminen jää. Mutta, kun aikaa kuluu, pystyn sitten taas paremmin kirjoittamaankin. Mikä kenellekin sopii.

Nuo koskettavat Johanneksen pojan runot löytyvät tästä linkistä:

http://www.johanneksenpoika.fi/terapiarunot.html

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu