Miten helvetissä nämä holhoajat? Jos ovat joskus käyneet vaikka nyt siellä Saksassa, Tsekissä Espanjassa jossa saa kaikki oluet ja viinat ruokakaupasta, tupakatkin on esillä ja niitä myydään 24/7, niin miten HELVETISSÄ ne pystyy oleskelemaan näissä EU maissa missä ihmisillä on vapautta ostaa , mutta ei siellä ole ongelmaa tämän asian suhteen. Ja olut/viina mainoksiakin siellä on pilvin pimein.
Vittumainen maa tämä SUOMI, millaisia kusipäitä täällä on virkaihmisinä??
Vittumainen maa tämä SUOMI, millaisia kusipäitä täällä on virkaihmisinä??
Vastaukset 4
Vanhimmat
No eikö saatana täällä jo ole riittävästi mahdollisuuksia juopotella häh! Aina vainko pitää törpötellä ja sikailla pahemmin.
Juoppojen aiheuttamat vahingot ovat miljardiluokkaa ja pilaavat lukuisten ihmisten elämän ympärillään!
Juopoille menolippu ryssänmaalle!
Minä en joisi yhtään sen enempää vaikka viini ja A-oluet tai jopa viina kaupassa, väkevistä en niin välitä, mutta 2 kertaa kuukaudessa saatan nautiskella punkkua, pari olutta ja sikaria tupruttelen, aaah!
En polta, juo vakituisesti, nautintoaineita on mukava nautiskella kohtuudella.
"millaisia kusipäitä täällä on virkaihmisinä??"
Sellaisia, jotka tekevät itsensä väkisin tarpeellisiksi aivan kuten tässä maahantunkeuduttamisasiassakin koko ajan.
Alkoholipolitiikka ei alkuperältään ole holhoavaa, se on vain aikojen saatossa muuttunut sellaiseksi.
Suomi on historiansa aikana ollut hyvin luokkajakoinen, kuten oikeastaan kaikki kansat. Alkoholia on käytetty kaikissa yhteiskuntaluokissa, mutta sen on ajateltu olevan erityisen haitallista juuri tietyn kansanosan parissa.
Alkoholia on täällä käytetty jokseenkin aina ja kulloinkin tarpeelliseksi katsottu määrä. Voitaneen kuitenkin sanoa, että juopottelu on ollut pikemminkin isännän oikeus kuin rengin.
Isäntä vastaa kaikesta, niin omasta perheestään kuin rengeistä, piioista ja muista alustalaisistaan. Tätä vastuuta isäntä kykenee kantamaan yhtä hyvin juovuksissa kuin selvänäkin. Työväestö ei puolestaan kykene juopottelemaan ja työskentelemään samaan aikaan. Juopon ihmisen alhainen tuottokyky fyysisessä työssä lienee yksi merkittävä syy juoppouden yhteiskunnalliseen vastustamiseen. Tämä ei tietenkään koskenut sosiaaliluokkia, jotka tekivät pääasiassa henkisempää työtä.
Juopumiseen liittyy myös tietynlainen käyttäytyminen, johon kuuluu muun muassa kunnioituksen puute ja uhmakkuus. Juopunut alustalainen oli siis suoranainen uhka isännän arvovallalle, asemalle ja henkilökohtaiselle turvallisuudelle. Isännällä oli siis perusteltu tarve pitää alustalaisensa raittiina.
Teollisuuden kehityttyä ja rantauduttua viimein Suomeenkin, ei voitu ajatellakaan, että tarkkuutta vaativaa tehdastyötä olisi tehty juovuksissa. Näin yhteiskunnallinen vaatimus raittiista työläisestä voimistui.
Aikanaan Suomi itsenäistyi ja kävi sekä verisen että luokkajakoisen sisällissotansa. Enää juopunut työläinen ei ollut pelkkä uhka vaan hän terrorisoi isäntiään kouriintuntuvasti ja aseistettuna. Samoihin aikoihin maailmalla käytiin muuallakin taisteluun raittiuden puolesta ja kieltolait astuivat voimaan. Suomessa sellainen säädettiin sopivasti sisällisodan päättymistä seuraavana vuonna 1919 ja se kesti aina vuoteen 1932 asti.
Juopumishakuisella alkoholinkäytöllä on luonnollisesti terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja, joiden kautta sillä on merkittäviäkin kansantaloudellisia vaikutuksia. Nämä eivät kuitenkaan ole käyttöä hankaloittavan alkoholipolitiikan perimmäinen syy. Suomessa alkoholinkäyttöä yritetään rajoittaa, koska päättävissä elimissä on edelleen pelko juopuneesta ja uhmakkaasta rengistä.
Mittavan, kattavan ja naurettavaltakin vaikuttavan alkoholilainsäädännön taustalla ei siis ole holhoamisen tarve vaan yritys pitää päättäjiin tyytymättömät massat hallinnassa.