Kaikessa hiljaisuudessa pitkään rakennettu armeijan eri puolustushaarojen yhteinen reaaliaikainen tilannekuva on valmis ja ajan tasalla.
Ilmavoimien uusi keskivalvontatutka KEVA 2010 on ranskalaisvalmisteinen. Tutkan mittausetäisyys on lähes 500 kilometriä.
Osa tätä tilannekuvaa on yhteinen maalitilannekuva, mitä voidaan käyttää tulenkäytön johtamiseen.
Näin maalista, sen suunnasta ja nopeudesta saadaan reaaliajassa tiedot eri puolustushaarojen tärkeille johtamispaikoille.
Tämä tarkoittaa sitä, että valtion koskemattomuuden turvaamiselle on erittäin hyvät mahdollisuudet maassa, merellä ja ilmassa.
Prikaatikenraali Mikko Heiskanen pääesikunnasta selvittää tilannetta esimerkein.
- Jos kaukopartio jossain kaukana maastossa havaitsee mielenkiintoisen ja tärkeän kohteen, tiedot välittyvät suoraan vaikuttamiskeskukseen ja voidaan päättää, käytetäänkö kohteen tuhoamiseen esimerkiksi raskaita raketteja vai tarvitaanko Hornet-hävittäjiä.
- Jos taas merellä havaitaan alus, kyetään nopeasti päättämään, millä merivoimien asejärjestelmällä maali torjutaan. Käytetäänkö rannikko- tai laivastoyksiköiden tulenkäyttöä, tykistö- tai ohjusasetta tarvittaessa ilmavoimien tukemana, selvittää prikaatikenraali Heiskanen.
Puolustusvoimilla on käytössään ilmatilan valvontaan kaukovalvontatutkia (kantama yli 500 kilometriä, korkeuspeitto 30 km), keskivalvontatutkia (yli 350 kilometriä, korkeuspeitto 15 km) ja lähivalvontatutkia.
Myös merivoimien aluksilla on hyvä valvontakyky ilmaan. Merivoimien tuottama tieto välitetään reaaliajassa ilmavoimien käyttöön.
Näin ilmatilaa voidaan valvoa myös jopa useiden satojen kilometrien päässä maan rajojen ulkopuolella.
Kaukovalvontatutkilla pystytään näkemään esimerkiksi Pietarin alueen sotilas- ja siviililentokentiltä lähtevät ja laskeutuvat koneet ja niiden tyypit.
Tutkien lisäksi puolustushaaroille tulee tietoa erilaisten sensoreiden välittäminä.
Ne ovat esim radio- ja signaalitiedustelua, akustisia sensoreita ja infrapunasensoreita.
Sensoreita on niin maalla kuin veden allakin. Tilannekuvaa vielä täydennetään perinteisellä tähystyksellä.
Yhdistämällä kaikki tämä tieto muodostuu puolustusvoimain yhteinen tilannekuva, josta muodostetaan yhteinen maalitilannekuva tulenkäyttöä varten tarvittaessa.
Tutkia uusittu
Tutkaverkostoa uusitaan parhaillaan.
Ilmavoimien uusi keskivalvontatutka KEVA 2010 on niin sanottu 3D-tutka ja sijainnin lisäksi se mittaa myös maalin lentokorkeuden.
Sen mittausetäisyys on samaa luokkaa kaukovalvontatutkan kanssa, noin 500 kilometriä.
Sen suuri etu on tutkan nopea siirrettävyys. Tutkajärjestelmän siirtoon käytetään maastokuorma-autoja.
Myös lähivalvontatutkat ovat siirrettäviä järjestelmiä. Sillä on hyvä kyky varsinkin matalalla lentävien maalien havainnointiin.
Ilmavalvontatutka kertoo paitsi lähestyvien koneiden määrän, suunnan ja nopeuden, niin myös konetyypin, sen heikkoudet ja aseistuksen.
Näin ehditään valmistaa Hornetit sopivalla aseistuksella torjuntatehtäviin ja ne tietävät myös viholliskoneen heikkoudet ja aseistuksen etukäteen.
Ruotsi myöhässä
Kun Suomen ja Ruotsin välistä sotilaallista yhteistyötä alettiin tiivistää vuonna 2005, kokivat suomalaiset yllätyksen.
Modernilla aseteknologiallaan ylpeillyt Ruotsi oli tilannekuvan suhteen pahasti Suomea jäljessä.
Suomen ilmavoimilla oli jo silloin koko maan kattava tilannekuva, mutta Ruotsin ilmavoimien tilannekuva rakentui kunkin sotilasläänin omasta tilannekuvasta. Eri sotilasläänit taas eivät voineet keskenään yhdistää tilannekuvia.
Näin hanke tältä osin siirtyi kymmenkunta vuotta eteenpäin.
Tänä päivänä Ruotsilla on vihdoin käytössään koko valtakunnan alueen kattava ilmavoimien tilannekuva, samoin meritilannekuva.
Toistaiseksi Suomi ja Ruotsi vaihtavat keskenään vain meritilannekuvaa. Meritilannekuvaa Suomi vaihtaa myös Itämeren ja Euroopan laajuisesti.
JUHA MUURINEN
Ilmavoimien uusi keskivalvontatutka KEVA 2010 on ranskalaisvalmisteinen. Tutkan mittausetäisyys on lähes 500 kilometriä.
Osa tätä tilannekuvaa on yhteinen maalitilannekuva, mitä voidaan käyttää tulenkäytön johtamiseen.
Näin maalista, sen suunnasta ja nopeudesta saadaan reaaliajassa tiedot eri puolustushaarojen tärkeille johtamispaikoille.
Tämä tarkoittaa sitä, että valtion koskemattomuuden turvaamiselle on erittäin hyvät mahdollisuudet maassa, merellä ja ilmassa.
Prikaatikenraali Mikko Heiskanen pääesikunnasta selvittää tilannetta esimerkein.
- Jos kaukopartio jossain kaukana maastossa havaitsee mielenkiintoisen ja tärkeän kohteen, tiedot välittyvät suoraan vaikuttamiskeskukseen ja voidaan päättää, käytetäänkö kohteen tuhoamiseen esimerkiksi raskaita raketteja vai tarvitaanko Hornet-hävittäjiä.
- Jos taas merellä havaitaan alus, kyetään nopeasti päättämään, millä merivoimien asejärjestelmällä maali torjutaan. Käytetäänkö rannikko- tai laivastoyksiköiden tulenkäyttöä, tykistö- tai ohjusasetta tarvittaessa ilmavoimien tukemana, selvittää prikaatikenraali Heiskanen.
Puolustusvoimilla on käytössään ilmatilan valvontaan kaukovalvontatutkia (kantama yli 500 kilometriä, korkeuspeitto 30 km), keskivalvontatutkia (yli 350 kilometriä, korkeuspeitto 15 km) ja lähivalvontatutkia.
Myös merivoimien aluksilla on hyvä valvontakyky ilmaan. Merivoimien tuottama tieto välitetään reaaliajassa ilmavoimien käyttöön.
Näin ilmatilaa voidaan valvoa myös jopa useiden satojen kilometrien päässä maan rajojen ulkopuolella.
Kaukovalvontatutkilla pystytään näkemään esimerkiksi Pietarin alueen sotilas- ja siviililentokentiltä lähtevät ja laskeutuvat koneet ja niiden tyypit.
Tutkien lisäksi puolustushaaroille tulee tietoa erilaisten sensoreiden välittäminä.
Ne ovat esim radio- ja signaalitiedustelua, akustisia sensoreita ja infrapunasensoreita.
Sensoreita on niin maalla kuin veden allakin. Tilannekuvaa vielä täydennetään perinteisellä tähystyksellä.
Yhdistämällä kaikki tämä tieto muodostuu puolustusvoimain yhteinen tilannekuva, josta muodostetaan yhteinen maalitilannekuva tulenkäyttöä varten tarvittaessa.
Tutkia uusittu
Tutkaverkostoa uusitaan parhaillaan.
Ilmavoimien uusi keskivalvontatutka KEVA 2010 on niin sanottu 3D-tutka ja sijainnin lisäksi se mittaa myös maalin lentokorkeuden.
Sen mittausetäisyys on samaa luokkaa kaukovalvontatutkan kanssa, noin 500 kilometriä.
Sen suuri etu on tutkan nopea siirrettävyys. Tutkajärjestelmän siirtoon käytetään maastokuorma-autoja.
Myös lähivalvontatutkat ovat siirrettäviä järjestelmiä. Sillä on hyvä kyky varsinkin matalalla lentävien maalien havainnointiin.
Ilmavalvontatutka kertoo paitsi lähestyvien koneiden määrän, suunnan ja nopeuden, niin myös konetyypin, sen heikkoudet ja aseistuksen.
Näin ehditään valmistaa Hornetit sopivalla aseistuksella torjuntatehtäviin ja ne tietävät myös viholliskoneen heikkoudet ja aseistuksen etukäteen.
Ruotsi myöhässä
Kun Suomen ja Ruotsin välistä sotilaallista yhteistyötä alettiin tiivistää vuonna 2005, kokivat suomalaiset yllätyksen.
Modernilla aseteknologiallaan ylpeillyt Ruotsi oli tilannekuvan suhteen pahasti Suomea jäljessä.
Suomen ilmavoimilla oli jo silloin koko maan kattava tilannekuva, mutta Ruotsin ilmavoimien tilannekuva rakentui kunkin sotilasläänin omasta tilannekuvasta. Eri sotilasläänit taas eivät voineet keskenään yhdistää tilannekuvia.
Näin hanke tältä osin siirtyi kymmenkunta vuotta eteenpäin.
Tänä päivänä Ruotsilla on vihdoin käytössään koko valtakunnan alueen kattava ilmavoimien tilannekuva, samoin meritilannekuva.
Toistaiseksi Suomi ja Ruotsi vaihtavat keskenään vain meritilannekuvaa. Meritilannekuvaa Suomi vaihtaa myös Itämeren ja Euroopan laajuisesti.
JUHA MUURINEN
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mutta sitten meni netti kumoon ja varasysteemissä ne perkeleen ranskalaiset oli käyttäny scart liittimiä joita puolet ei toimineet. Tämä korjattiin siten että alikessut kiertää kassun kolmesti ja kyllä nyt ryssä pelkää.
Oikein huono ... :(
Mutta hyvä yritys kuitenkin... Bravoo! :D
Kaukotutkalla ei havaitse mitään modernin sodankäynnin yksikköä. Sitten vasta jotain kun kyse on konventionaalisesta sodankäynnistä ja siinäkin on niin kovin helppo harhauttaa "tutka-taaveja" kuten USA:n ja NATO:n 2000-luvun sodissa on nähty.
Suomen kaukotitka tuottaa kuvaa USA:lle ja NATO:lle. Jos kaukotutka jotain havaitsee, kestää ikuisuuden ennen kuin Pentagon ja NATO ehtivät 1) päättää jotain 2) ryhmittää joukkonsa ja aseensa.
Asia on siis kunnossa.
Siitä on takeena tiltun valehtelu.
Niinpä ... .
että tiltu valehtelee aina.
Ai ajanmukainen tilannekuva?Se että olemme Naton etuvartiossa isäntämaasopimuksen avulla.Ja myös Pentagonin tutkamonitorilla sekö on ihannekuva?