Kristustien vaiheet
1 Yleistä
Kirkonopissa puhutaan toisinaan armonjärjestyksestä, jolla kuvataan niitä etappeja, joita ihminen käy läpi edetessään Kristustiellä. Nämä etapit ovat luterilaisen kirkon järjestelmässä seuraavat:
1. Kutsumus
2. Kääntymys (parannus, mielen muutos)
3. Vanhurskautus (Uudestisyntyminen vedestä)
4. Uudestisyntyminen hengestä (Autuus, henkikaste)
5. Kirkastus
2 Kutsumus (klesis)
Kutsumukseen ihminen tulee silloin, kun hän kuulee (tai lukee) valtakunnan sanan ja kiinnostuu siitä. Hän tutustuu totuuteen ja isoaa sitä. Hän alkaa nauttia sanan leipää eli Kristuksen ruumista, Kristuksen opin teoriaa. Hän astuu tällöin kutsuttujen (kletos) joukkoon. (Matt. 22:2-14) ja hänessä herää kirkkauden toivo (Ef.4:4).
3 Kääntymys (metanoia)
Seuraava vaihe on kääntymys. Kyse on siitä, että hän tulee sanan kuulemisesta synnin tuntoon. Hän oivaltaa alennustilansa. Hän tajuaa, että hän on tehnyt paljon pahaa muille ihmisille ajatuksissa, sanoissa ja teoissa (Isässä, Pojassa ja Pyhässä Hengessä). Hän löytää itsestään Luciferin. Kirkossa tätä vaihetta kutsutaan ripin sakramentiksi ja siinä on kolme vaihetta: katumus, synnintunnustus ja synninpäästö. Kolminainen Logos otetaan siis vastaan kolmessa eri vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa Pyhä Henki näyttää todeksi synnin, toisessa vaiheessa Poika eli Sana tuottaa suun tunnustuksen ja kolmannessa Isä antaa lohdutuksen.
3.1 Kääntymyksen vaihe I (Katumus)
Katumuksessa henkilö ottaa vastaan kolminaisen Logoksen ensimmäisen persoonan, Pyhän Hengen, joka näyttää todeksi synnin ja Luciferin ihmisessä.
3.2 Kääntymyksen vaihe II (Synnintunnustus)
"Demon est Deus inversus" = "Paholainen on nurinpäinkäännetty Jumala"
"Christus verus Luciferus" = "Kristus on yhtä kuin Lucifer"
Nyt astuvat voimaan edellä mainitut esoteeriset lauseet. Samalla kun hän löytää itsestään Luciferin, hän voi löytää myös Kristuksen eli Jumalan hänessä. Kuvainnollisesti hän ikään kuin ottaa vastaan sisäisen Kristuksensa (Logoksen toisen persoonan) ja alkaa tehdä parannusta tunnustaen syntinsä suullaan joko papille tai omalle korkeammalle minälleen. (Matt.4:17).
3.3 Kääntymyksen vaihe III (Synninpäästö)
Kääntymyksen kolmannessa vaiheessa ihminen oivaltaa, että Isä onkin rakkauden Jumala, eikä vaadi ihmistä tilille tekosistaan. Tätä vastaa liturgiassa papin antama synninpäästö. Näin ihminen on ottanut vastaan kolminaisen Logoksen. Tämä ei kuitenkaan vielä merkitse opetuslapseutta, vaan vasta oikeutta siihen. Johanneksen evankeliumin ensimmäisen luvun 12. jakeessa nimittäin sanotaan seuraavasti:
"Mutta kaikille, jotka ottivat hänet (logoksen) vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi..."
Alkuseurakunnassa tällä asteella olevia ihmisiä otettiin usein koeajalle eräänlaisiksi ulkojäseniksi eli katekumeeneiksi. Heille opetettiin kristinopin perustaitoja mutta heitä ei vielä kastettu varsinaisiksi jäseniksi.
4 Vanhurskautus (dikaiosis)
Luonnollinen seuraus oivalluksesta, että minä olen tehnyt pahaa muille on se, että minä annan vastavuoroisesti anteeksi kaikille niille, jotka ovat minua vastaan rikkoneet. Tämä on vanhurskautus, uuden elämän alku ihmisessä. Kyseessä ei ole ihmisen itsensä tekemä valinta, vaan päinvastoin Jumala on valinnut ihmisen ja muuttanut hänet (Joh.15:16, Fil.2:13). Vanhurskautuksella tarkoitetaan Jumalan eli Yliminän työtä ihmisessä. Kertaamme vielä (Matteus 6:14-15):
"Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa myös taivaallinen Isänne teille anteeksi. Mutta jos te ette anna anteeksi toisille, ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne."
Tällöin henkilö kuvainnollisesti "kastetaan vedessä" (1.Kor.6:11). Symbolisesti hän hautaa vanhan ihmisensä ja uusi ihminen nousee vedestä ylös. Hän "astuu virtaan". Leivän lisäksi hän alkaa nyt nauttia myös ehtoollisviiniä eli Kristuksen verta (Matt.26:26-28, 1.Kor.10:16, 12:13, Hebr.10:22). Hän ei enää pelkästään tutki opin teoriaa, vaan alkaa myös toteuttaa sitä käytännössä. Hän ottaa ristinsä ja seuraa Mestaria ahtaasta portista kaidalle tielle, jonka jälkeen hän ei enää ole lain, vaan armon alla (Matt. 7:13,14, Luuk.14:27) ja Kristuksen vihmontaveri alkaa sen jälkeen puhdistaa häntä kaikesta synnistä (Hebr.9:22, 1.Joh.1:7). Tällöin ihminen siirtyy valittujen (eklektos) joukkoon ja hänestä tulee Kristuksen ruumiin jäsen (1.Kor.12:27). Jumala on valinnut hänet Taivasten Valtakunnan täysivaltaiseksi kansalaiseksi.
1 Yleistä
Kirkonopissa puhutaan toisinaan armonjärjestyksestä, jolla kuvataan niitä etappeja, joita ihminen käy läpi edetessään Kristustiellä. Nämä etapit ovat luterilaisen kirkon järjestelmässä seuraavat:
1. Kutsumus
2. Kääntymys (parannus, mielen muutos)
3. Vanhurskautus (Uudestisyntyminen vedestä)
4. Uudestisyntyminen hengestä (Autuus, henkikaste)
5. Kirkastus
2 Kutsumus (klesis)
Kutsumukseen ihminen tulee silloin, kun hän kuulee (tai lukee) valtakunnan sanan ja kiinnostuu siitä. Hän tutustuu totuuteen ja isoaa sitä. Hän alkaa nauttia sanan leipää eli Kristuksen ruumista, Kristuksen opin teoriaa. Hän astuu tällöin kutsuttujen (kletos) joukkoon. (Matt. 22:2-14) ja hänessä herää kirkkauden toivo (Ef.4:4).
3 Kääntymys (metanoia)
Seuraava vaihe on kääntymys. Kyse on siitä, että hän tulee sanan kuulemisesta synnin tuntoon. Hän oivaltaa alennustilansa. Hän tajuaa, että hän on tehnyt paljon pahaa muille ihmisille ajatuksissa, sanoissa ja teoissa (Isässä, Pojassa ja Pyhässä Hengessä). Hän löytää itsestään Luciferin. Kirkossa tätä vaihetta kutsutaan ripin sakramentiksi ja siinä on kolme vaihetta: katumus, synnintunnustus ja synninpäästö. Kolminainen Logos otetaan siis vastaan kolmessa eri vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa Pyhä Henki näyttää todeksi synnin, toisessa vaiheessa Poika eli Sana tuottaa suun tunnustuksen ja kolmannessa Isä antaa lohdutuksen.
3.1 Kääntymyksen vaihe I (Katumus)
Katumuksessa henkilö ottaa vastaan kolminaisen Logoksen ensimmäisen persoonan, Pyhän Hengen, joka näyttää todeksi synnin ja Luciferin ihmisessä.
3.2 Kääntymyksen vaihe II (Synnintunnustus)
"Demon est Deus inversus" = "Paholainen on nurinpäinkäännetty Jumala"
"Christus verus Luciferus" = "Kristus on yhtä kuin Lucifer"
Nyt astuvat voimaan edellä mainitut esoteeriset lauseet. Samalla kun hän löytää itsestään Luciferin, hän voi löytää myös Kristuksen eli Jumalan hänessä. Kuvainnollisesti hän ikään kuin ottaa vastaan sisäisen Kristuksensa (Logoksen toisen persoonan) ja alkaa tehdä parannusta tunnustaen syntinsä suullaan joko papille tai omalle korkeammalle minälleen. (Matt.4:17).
3.3 Kääntymyksen vaihe III (Synninpäästö)
Kääntymyksen kolmannessa vaiheessa ihminen oivaltaa, että Isä onkin rakkauden Jumala, eikä vaadi ihmistä tilille tekosistaan. Tätä vastaa liturgiassa papin antama synninpäästö. Näin ihminen on ottanut vastaan kolminaisen Logoksen. Tämä ei kuitenkaan vielä merkitse opetuslapseutta, vaan vasta oikeutta siihen. Johanneksen evankeliumin ensimmäisen luvun 12. jakeessa nimittäin sanotaan seuraavasti:
"Mutta kaikille, jotka ottivat hänet (logoksen) vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi..."
Alkuseurakunnassa tällä asteella olevia ihmisiä otettiin usein koeajalle eräänlaisiksi ulkojäseniksi eli katekumeeneiksi. Heille opetettiin kristinopin perustaitoja mutta heitä ei vielä kastettu varsinaisiksi jäseniksi.
4 Vanhurskautus (dikaiosis)
Luonnollinen seuraus oivalluksesta, että minä olen tehnyt pahaa muille on se, että minä annan vastavuoroisesti anteeksi kaikille niille, jotka ovat minua vastaan rikkoneet. Tämä on vanhurskautus, uuden elämän alku ihmisessä. Kyseessä ei ole ihmisen itsensä tekemä valinta, vaan päinvastoin Jumala on valinnut ihmisen ja muuttanut hänet (Joh.15:16, Fil.2:13). Vanhurskautuksella tarkoitetaan Jumalan eli Yliminän työtä ihmisessä. Kertaamme vielä (Matteus 6:14-15):
"Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa myös taivaallinen Isänne teille anteeksi. Mutta jos te ette anna anteeksi toisille, ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne."
Tällöin henkilö kuvainnollisesti "kastetaan vedessä" (1.Kor.6:11). Symbolisesti hän hautaa vanhan ihmisensä ja uusi ihminen nousee vedestä ylös. Hän "astuu virtaan". Leivän lisäksi hän alkaa nyt nauttia myös ehtoollisviiniä eli Kristuksen verta (Matt.26:26-28, 1.Kor.10:16, 12:13, Hebr.10:22). Hän ei enää pelkästään tutki opin teoriaa, vaan alkaa myös toteuttaa sitä käytännössä. Hän ottaa ristinsä ja seuraa Mestaria ahtaasta portista kaidalle tielle, jonka jälkeen hän ei enää ole lain, vaan armon alla (Matt. 7:13,14, Luuk.14:27) ja Kristuksen vihmontaveri alkaa sen jälkeen puhdistaa häntä kaikesta synnistä (Hebr.9:22, 1.Joh.1:7). Tällöin ihminen siirtyy valittujen (eklektos) joukkoon ja hänestä tulee Kristuksen ruumiin jäsen (1.Kor.12:27). Jumala on valinnut hänet Taivasten Valtakunnan täysivaltaiseksi kansalaiseksi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ilmeisesti vaatii teologisen korkeakoulutuksen, selvittääkseen itselleen ja muistaakseen itselleen tuon prosessin numeraalisen järjestyksen, ettei mikään vaihe termeineen unohtuisi pois. Nyt ymmärrän niiden osan ev.lut. seurakunnassa, joilla on koulukäynti jäänyt peruskouluasteelle. Heitä käy sääliksi.
Itse en oikein virkkaa tälläisistä esityksistä, sillä ne niin helposti kääntävät ihmisessä katseen omaan uskoon, Kristuksen sijasta. Meitä ei pelasta oma uskomme, vaan usko, jonka Kristus on meille antanut. Kasteessa me pääsemme osallisiksi kirkon uskoon ja sen myötä me SAAMME uskon. Niin helposti me näitä lukiessamme käännymme katsomaan itseemme, emmekä siihen Jumalan armon kirkkauteen, joka loistaa Kristuksen kasvoilta. Siksi mielestäni tälläinen esitys on turha. Vielä kun kaikki pyhät, kastetut, eivät ulkonaiesti näytä "etenevän" tällä "tiellä", ei se voi universaalisti pitää paikkaansa.