Uusi selvitys Suomen Nato-jäsenyydestä vaihtelee sävyssään neutraalista myönteiseen, arvioivat asiantuntijat HS:lle taustahaastatteluissa.
Noin 40-sivuisen selvityksen englanninkielinen teksti on ollut tiukasti rajoitetussa jakelussa jo jonkin aikaa. Suomen- ja ruotsinkieliset versiot on määrä julkistaa perjantaina, kun selvitys luovutetaan ulkoministeri Timo Soinille (ps).
Yksityiskohdat ovat vielä salassa, mutta selvityksen pääpiirteitä voi jo hahmottaa eri lähteistä.
Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö saa paljon tilaa, kuten myös arviot Itämeren tilanteesta. Ydinasia kuitenkin on Nato-jäsenyyden arviointi. Sotilaallisessa yhteistyössä Suomella on Ruotsin ja Naton lisäksi muitakin verkostoja, kuten muut pohjoismaat ja EU, mutta varsinaisessa sotilaallisessa liittoutumisessa Suomella ei ole todellisia vaihtoehtoja Natolle.
Kyseessä on nimenomaan Suomen selvitys, mutta Nato-jäsenyyttä punnitaan tiettävästi sekä Suomen että Ruotsin kannalta. Yleisten arvioiden mukaan maiden olisi helpointa liittyä Natoon yhdessä. Suomen olisi vaikeampi liittyä Natoon yksin kuin Ruotsin.
HS:n lähteiden mukaan selvitysryhmä on spekuloinut Venäjän todennäköisillä reaktioilla Suomen Nato jäsenyyteen avoimuudella, joka olisi voinut olla ylivoimaista virkamiesvalmistelussa. Aiempien käsitysten mukaan Nato-jäsenyys voimistaisi Suomen puolustuksen pelotetta, mutta myös aiheuttaisi Venäjän vastareaktioita.
Yksilöityä arviota Nato-jäsenyyden vaikutuksesta Suomen puolustusjärjestelmään selvityksessä ei tiettävästi ole. Silloin myöskään kustannuksia ei voi yksilöidä. Sen sijaan selvityksessä on pitkähkö osuus Suomen sodanjälkeisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Teksti on suunnattu myös ulkomaiselle yleisölle.
Tammikuussa muodostetun selvitysryhmän kokoonpanoa arvosteltiin alussa siitä, että sen jäsenistä eläkkeellä oleva suurlähettiläs René Nyberg ja Ruotsin entinen Helsingin-lähettiläs Mats Bergquist olivat jo etukäteen vastustaneet yhteisissä kirjoituksissaan Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyttä. Ryhmän muut jäsenet, ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen ja ranskalainen turvallisuustutkija François Heisbourg, olivat arvioiden mukaan Nato-myönteisempiä.
HS:n tietoon tulleissa reaktioissa selvityksen tekstiä on kuitenkin kuvailtu laadukkaaksi. Sen mahdollisesti synnyttämällä keskustelulla voi olla vielä jonkin verran vaikutusta ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon, jonka on määrä valmistua ennen kesälomia.
Noin 40-sivuisen selvityksen englanninkielinen teksti on ollut tiukasti rajoitetussa jakelussa jo jonkin aikaa. Suomen- ja ruotsinkieliset versiot on määrä julkistaa perjantaina, kun selvitys luovutetaan ulkoministeri Timo Soinille (ps).
Yksityiskohdat ovat vielä salassa, mutta selvityksen pääpiirteitä voi jo hahmottaa eri lähteistä.
Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö saa paljon tilaa, kuten myös arviot Itämeren tilanteesta. Ydinasia kuitenkin on Nato-jäsenyyden arviointi. Sotilaallisessa yhteistyössä Suomella on Ruotsin ja Naton lisäksi muitakin verkostoja, kuten muut pohjoismaat ja EU, mutta varsinaisessa sotilaallisessa liittoutumisessa Suomella ei ole todellisia vaihtoehtoja Natolle.
Kyseessä on nimenomaan Suomen selvitys, mutta Nato-jäsenyyttä punnitaan tiettävästi sekä Suomen että Ruotsin kannalta. Yleisten arvioiden mukaan maiden olisi helpointa liittyä Natoon yhdessä. Suomen olisi vaikeampi liittyä Natoon yksin kuin Ruotsin.
HS:n lähteiden mukaan selvitysryhmä on spekuloinut Venäjän todennäköisillä reaktioilla Suomen Nato jäsenyyteen avoimuudella, joka olisi voinut olla ylivoimaista virkamiesvalmistelussa. Aiempien käsitysten mukaan Nato-jäsenyys voimistaisi Suomen puolustuksen pelotetta, mutta myös aiheuttaisi Venäjän vastareaktioita.
Yksilöityä arviota Nato-jäsenyyden vaikutuksesta Suomen puolustusjärjestelmään selvityksessä ei tiettävästi ole. Silloin myöskään kustannuksia ei voi yksilöidä. Sen sijaan selvityksessä on pitkähkö osuus Suomen sodanjälkeisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Teksti on suunnattu myös ulkomaiselle yleisölle.
Tammikuussa muodostetun selvitysryhmän kokoonpanoa arvosteltiin alussa siitä, että sen jäsenistä eläkkeellä oleva suurlähettiläs René Nyberg ja Ruotsin entinen Helsingin-lähettiläs Mats Bergquist olivat jo etukäteen vastustaneet yhteisissä kirjoituksissaan Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyttä. Ryhmän muut jäsenet, ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen ja ranskalainen turvallisuustutkija François Heisbourg, olivat arvioiden mukaan Nato-myönteisempiä.
HS:n tietoon tulleissa reaktioissa selvityksen tekstiä on kuitenkin kuvailtu laadukkaaksi. Sen mahdollisesti synnyttämällä keskustelulla voi olla vielä jonkin verran vaikutusta ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon, jonka on määrä valmistua ennen kesälomia.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Eli meidät liitetään vaikka väkisin kustantamaan Usan maailmanvalloitusta.
Yksikään raportin julkaisijasta ei taida olla käynyt armeijaa, eivätkä siten tiedä yhtään mitään koko aiheesta. Raportti joutaa vessanpynttyyn. Paljonko Soros antoi rahaa tekijöille, ainoa mielenkiintoinen asia, ja menikö rahat Gayman-saarille??
Ottaisin mielelläni vastaan 2 milliä myönteisestä Natosta. Mutta kun Natosta ei saa myönteistä artikkelia , ei sitten millään.
Natoon
NATO:n ainut tehtävä on edistää ja suojella USA:n sotilaspoliittisia päämääriä eri puolilla maailmaa. Koska USA ei kaikesta mahtavuudestaan huolimatta pysty tähän itse, se on värvännyt selkärangattomia lakeijamaita kumppanikseen tähän vastenmieliseen allianssiin. USA:tä itseään taasen johtaa, ei suinkaan maan Presidentti tai Senaatti, vaan ylikansalliset korporaatiot jotka ovat ostaneet isolla rahalla maan hallinnon omille listoilleen rengeiksi, jotka toimivat näiden korporaatioiden haluamalla tavalla: Tarpeen vaatiessa aloitetaan vaikka sota jossakin päin maailmaa, jos se tuo dollareita ko.korporaatiolle. Ja sotia USA on kyllä aikaansaanutkin! USA on yksi suuri mätäpesä, ja sen uudeksi lakeijaksi Suomea havitellaan NATO:n kin kautta. Jokainen järkevä suomalainen tietenkin irtisanoutuu ehdottomasti USA/NATO -ihannoinnista ja palvonnasta.