Palstalla on keskusteltu kielitaitolaista viime aikoina.
Alkuperäinen kielitaitolaki 1922 oli varsin kohtuullinen
eikä rasittanut suomenkielistä väestöä turhaan.
Vuoden 1999 perustuslainmuutoksen yhteydessä
poistettiin ns. alueperiaate ja ruotsin kielen käyttöalaksi tuli
koko Suomi. "Yksilöperiaate".
Tämä vahvisti myös pakkoruotsin asemaa, koska 122 §
antaa ruotsinkieliselle oikeuden saada palvelua ruotsiksi kaikkialla Suomessa.
Perustuslain 122§ vanavedessä myös kielitaitolaki kiristyi!
"Enligt den gamla regeringsformen som gällde före millennieskiftet var statsmakten tvungen att sträva efter finska och svenska förvaltningsområden med så små minoriteter som möjligt. Det stadgandet byttes ut till en skrivning om att den finsk- och svenskspråkiga befolkningens möjligheter att erhålla tjänster ska tillgodoses på lika grunder.
Vi bytte alltså en kollektiv, grundlagsstadgad rätt till ett eget ämbetsdistrikt till en individuell rätt till språkservice"
Mutta onko kielitaitolaki ylipäätään tarpeellinen vai
riittäisikö esim. esimiesasemassa olevan harkinta kielitaitovaatimuksen
määrittämiseksi kuten tehdään yksityissektorilla ja toisessa kaksikielisessä
maassa eli Kanadassa.
Kanadassa ei ole vastaavaa, jokaikistä henkilöstöön kuuluvaa velvoittavaa
kielitaitolakia. Suomen julkinen sektori on tässä suhteessa äärimmäisen
joustamaton.
Saattaisi olla paikallaan ajaa seuraavaan hallitusohjelmaan kielitaitolain
kohtuullistamista: siitä esimakua antaa jo sisäministerin päätös vapauttaa
mamu-poliisit pakkoruotsivelvollisuudesta.
Mitä seurauksia oli kauppojen aukiolojen joustavottamisella ?
Mitä seurauksia voi olla kielitaitolain kohtuullistamisella
RKP:n tekemien kiristysten jälkeen.
Vain myönteisiä seurauksia kummassakin tapauksessa!
Alkuperäinen kielitaitolaki 1922 oli varsin kohtuullinen
eikä rasittanut suomenkielistä väestöä turhaan.
Vuoden 1999 perustuslainmuutoksen yhteydessä
poistettiin ns. alueperiaate ja ruotsin kielen käyttöalaksi tuli
koko Suomi. "Yksilöperiaate".
Tämä vahvisti myös pakkoruotsin asemaa, koska 122 §
antaa ruotsinkieliselle oikeuden saada palvelua ruotsiksi kaikkialla Suomessa.
Perustuslain 122§ vanavedessä myös kielitaitolaki kiristyi!
"Enligt den gamla regeringsformen som gällde före millennieskiftet var statsmakten tvungen att sträva efter finska och svenska förvaltningsområden med så små minoriteter som möjligt. Det stadgandet byttes ut till en skrivning om att den finsk- och svenskspråkiga befolkningens möjligheter att erhålla tjänster ska tillgodoses på lika grunder.
Vi bytte alltså en kollektiv, grundlagsstadgad rätt till ett eget ämbetsdistrikt till en individuell rätt till språkservice"
Mutta onko kielitaitolaki ylipäätään tarpeellinen vai
riittäisikö esim. esimiesasemassa olevan harkinta kielitaitovaatimuksen
määrittämiseksi kuten tehdään yksityissektorilla ja toisessa kaksikielisessä
maassa eli Kanadassa.
Kanadassa ei ole vastaavaa, jokaikistä henkilöstöön kuuluvaa velvoittavaa
kielitaitolakia. Suomen julkinen sektori on tässä suhteessa äärimmäisen
joustamaton.
Saattaisi olla paikallaan ajaa seuraavaan hallitusohjelmaan kielitaitolain
kohtuullistamista: siitä esimakua antaa jo sisäministerin päätös vapauttaa
mamu-poliisit pakkoruotsivelvollisuudesta.
Mitä seurauksia oli kauppojen aukiolojen joustavottamisella ?
Mitä seurauksia voi olla kielitaitolain kohtuullistamisella
RKP:n tekemien kiristysten jälkeen.
Vain myönteisiä seurauksia kummassakin tapauksessa!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Hyvin kuvaavaa svekokratialleme, että hyvin vaikeasti toteutettava perustuslakimuutos meni läpi, vaikka se lisää ylivoimaisen pääväestön kielisortoa?
Tuokin tapaus osoittaa, että me kieliaktiivit olemme todella tärkeällä isänmaan ja demokratian asialla!
Hyvä aloitus.
Missä ennen v. 2000 voimaan tullutta perustuslakia luki, että viranomaisissa on saatava palvelua myös ruotsiksi?
Vanhassa kelilaissa kyllä luki, mutta ei lukenut aikaisemmassa "perustuslaissa" eli Suomen hallitusmuodossa.
http://finlex.fi/fi/laki/alkup/1919/19190094001
JOS NÄIN ON, NIIN KÄSITE "SUOMI ON KAKSIKIELINEN" ON TULLUT SUOMEEN VASTA VUONNA 2000, vaikka ruotsinkielisten määrä on vähentynyt koko ajan.
Aloittaja viittaa väärään pykälään, oikea pykälä on 121 §
Muutoksen taustoja:
121 §. Hallinnolliset jaotukset. Pykälässä säädettäisiin hallinnollisissa jaotuksissa noudatettavista periaatteista ja edellytettäisiin kuntajaon perusteista säädettäväksi lailla. Säännös hallinnon järjestämisessä noudatettavista periaatteista korvaisi kielellistä jaotusta koskevilta osiltaan hallitusmuodon nykyisen 50 §:n 3 momentin.
Pykälän mukaan hallintoa järjestettäessä tulee pyrkiä yhteensopiviin aluejaotuksiin, joissa turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Pyrkimys yhteensopiviin aluejaotuksiin merkitsee perustuslaissa säädettäväksi ehdotettua vaatimusta välttää monia erilaisia aluejaotuksia valtion alue- ja paikallishallintoa järjestettäessä. Valtioneuvoston valtion aluejakojen yhtenäistämisestä antaman periaatepäätöksen (6.2.1997) mukaan valtion alueviranomaisten aluejaot yhteensovitetaan maakuntajakoon, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Periaatepäätös on sopusoinnussa ehdotetun perustuslain säännöksen kanssa. Maakuntajaon perusteista säädetään nykyisin maakuntajakolaissa (1159/1997).
Kielellisen jaotuksen osalta ehdotetaan luovuttavaksi nykyisen hallitusmuodon 50 §:n 3 momentissa säädetystä pyrkimyksestä yksikielisiin hallintoalueisiin.
Tärkeää sen sijaan on, että hallintoa järjestettäessä otetaan huomioon kielelliset perusoikeudet (17 §) sekä turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään. Säännöksessä korostettaisiin kielellisen yhdenvertaisuuden vaatimusta edellyttämällä näiden mahdollisuuksien turvaamista samanlaisten perusteiden mukaan (ks. myös 17 § 2 mom.)."
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1998/19980001
Kun ei enää ole yksikielisesti ruotsinkielisiä alueita, pakkoruotsi tarvitaan turvaamaan kaikki palvelut, vaikka kunnassa ei olisi (sillä hetkellä) yhtään ruotsinkielistä! Perustuslain muutos siis sementoi pakkoruotsin!
Voi hel..vetti, suomenkielisten orjuuttamista, apartheidia!
Ihmisoikeusrikos, pienempi kieliryhmä orjuutetaan kantamaan isompaa kieltä, uhraamaan omat etunsa ja tarpeensa isomman kielen hyväksi
Toisaalta 121§ likvidoi kalliit ruotsinkieliset erityisratkaisut, ne korvataan pakkoruotsitettujen suomenkielisten työpanoksella..
Eli kaikki häviävät, ingen vinner! Paitsi rakenteiden uudistajat!
Ja Taxell saa oikeutuksen paradoksilleen! "Kaksikielisyys" johtaa yksikielisyyteen pakkoruotsin avustuksella. Aika huikeaa!
Kuinka tässä nyt näin kävikään?
Niinpä. Ei auta svekoeliitin juonet, ei pakottamiset eikä tuputtamiset. Päinvastoin. Ne vain nopeuttavat ruotsin kielen katoamista Suomesta.
Ja taas yksi keskustelu, jossa fennomaani toteaa itsensä mieleltään orjaksi! Olette te yksiä nynnyjä, ja sen takia te ette voi edustaa suomalaisia. Te edustatte vain omaa joukkoanne eli katkeria ja fanaattisia suomenkiihkoisia.
Ettekö te osaa tehdä mitään muuta kuin itkeä täällä kurjuuttanne? Hävetkää! Tuskin edes saatte tai osaatte äänestää.
No, emmehän me voi sille mitään, jos eliitti on päättänyt kierolla tavalla tuhota vuosisataiset perinteiset ruotsinkieliset rakenteet ja erityisratkaisut ja korvata ne pakkoruotsilla!
Tää 121 § on huomattavasti isompi kusetus kuin jokin svekomaanien harjoittama sorto. Tässä kusetetaan kaikkia!
Täähän on tosi mielenkiintoinen, vaiettu muutos perustuslakiin.
Olikohan Paavo Lipponen ja Taxell siinä yhdessä mukana ??
Eli koko kansaa tässä kusetetaan, myös sitä ruotsinkielistä kalastajaa
- ja kusettaja on eliitti.
Mutta nyt voi tulla kylmää kyytiä myös RKP:n eliitille, kun ei päässyt hallitukseen mukaan kieroilemaan lisää!
Omalle kurjuudelleen pitää siis aina hakea syy jostakin muualta...?! Oletko katsonut peiliin; siellä saattaa olla syypää oman elämäsi kurjuudelle.
Hyvä merkki RKP:n kujanjuoksusta! Ette enää muuhun pysty!
Pelinne on paljastettu ja tuodaan julkiseen keskusteluun!
Menee sekä erityisratkaisut että pakkoruotsi!
Tästä se lähtee! Orpo puheenjohtajaksi!
9 §. Erivapaus. Säädettyjen kielitaitovaatimusten noudattaminen virkaa tai muuta palvelussuhdetta täytettäessä saattaisi olla poikkeuksellisesti epätarkoituksenmukaista ja kielitaitovaatimukset saattavat muodostaa esteen virkaan pääsemiseksi. Näin voi olla, jos säädetyt kielitaitovaatimukset yksittäisessä tapauksessa ovat tarpeettomia viran hoitamiseksi, ja hakijalla muutoin on hyvät edellytykset hoitaa virkaa menestyksellisesti.
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2002/20020092#idp6552224
No missä fennomaanin lakimuutos on? Perustelunne ovat kuin olkimaja, joka puhalletaan kumoon noin vain. Sehän nähtiin viime äänestyksissä ja kielikokeilussa.
Hehehehehehehe...
Lakimuutosehdotus on vireillä. Sen kun menet kannattamaan muutosta. Samalla voit lukea perustelut lakimuutokselle, niin tiedät mistä puhut.