Historioitsija Jari Leskisen tutkimuksen mukaan 1970-luvun puolivälissä totetutettu marxilainen peruskouluopetus Pirkkalassa on ollut paljon kerrottua laajempaa.
Opetusta annettiin opetusministeriön ja kouluhallituksen siunauksella ensimmäiseltä luokalta yhdeksännelle saakka.
Aineisto oli peräisin neuvostotoliittolaisesta ja muusta marxilaista opetusmateriaalista.
Pirkkalan kokeilua on pidetty suomettumisen ajan äärimmäisenä esimerkkinä.
ETYK-keväänä 1975 Suomessa kohuttiin Pirkkalan peruskoulun viitosluokalla käytetystä historianopetuksen monisteesta, joka oli suoraan kopioitu neuvostoliittolaisesta historiankirjasta.
Pirkkalan monisteesta kirjoitettiin yli 1500 juttua, useita radio- ja TV-juttuja. Pahinta oli, että ETYK-kokouksen vuoksi suomettumisen malliesimerkistä kiiri tietoa täällä olevien ulkomaisten toimittajien kautta ympäri maailmaa.
Keskusrikospoliisin strategisen rikosanalyysin tutkijana toimiva Jari Leskinen kiinnostui jo unohduksiin painuneesta Pirkkalan koulukokeilusta saatuaan oppimateriaalina käytetyn monisteen eläkkeelle jäävältä kollegaltaan. Poliisi oli aikoinaan ollut mukana Pirkkalan tapahtumien selvittelyssä.
Leskinen vakuuttaa olevansa itse puoluepoliittisesti sitoutumaton. Hän on aiemmin tutkinut mm. Suomen ja Viron sotilaallista yhteistyötä itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä ja Porkkalaa Neuvostoliiton tukikohtana.
Leskinen innostui tutkimaan Pirkkala-ilmiötä laajemmin. Hän selvitteli Pirkkalan kokeiden taustoja ja vaihteita viitisen vuotta vapaa-aikanaan.
Tuloksena syntyi tutkimus Kohti sosialismia! – Pirkkalan peruskoulun marxilainen kokeilu 1973–75.
Pirkkalan kokeilu oli tuntuvasti laajempi, kuin mitä on tiedetty. Se alkoi jo 1973. Kyse ei ollut vain viidesluokkalaisten opetusmonisteesta, vaan marxilaista opetusta annettiin myös ykkösluokkalaisille ympäristöopissa ja yhdeksäsluokkalaisille yhteiskuntaopissa.
Leskisen mukaan tavoitteena oli saada marxilainen sisältö kaikkeen peruskoulun oppimateriaaliin 1980-luvulla.
Taustalla ollut ideologinen kamppailu oli täysin toinen kuin jälkipolville on kerrottu.
Kyse oli SDP:n sosialistisiiven systemaattisesta yrityksestä muokata peruskouluopetus kauttaaltaan marxilaisen ideologian mukaiseksi, saada oppimateriaalituotanto valtion haltuun ja aivopestä koululaiset suopeaksi sosialismille.
Pirkkala-kohun ollessa kuumimmillaan hankkeen voimahahmo, kouluhallituksen pääjohtaja Erkki Aho syytti tapahtuneesta kokeilun tekijöitä, jotka puolestaan siirsivät vastuun takaisin Aholle.
Tutkija Leskisen mukaan vastuu hankkeesta oli yksiselitteisesti opetusalan korkeilla demarivirkamiehillä. Päähenkilöitä olivat kouluhallituksen pääjohtaja Erkki Aho ja silloinen opetusministeri, myöhempi SDP:n puheenjohtajalla Ulf Sundqvist.
Kokeilun teki työryhmä, jossa oli edustajia Jyväskylän yliopistosta, Joensuun korkeakoulusta ja Tampereen yliopiston psykologian laitokselta. Leskinen luonnehtii kokeilun toteuttajia SKP:n vähemmistösiiven äkkivääriksi stalinisteiksi.
Opetusmateriaalina käytettiin paitsi neuvostoliittolaisia kirjoja myös Suomi-Neuvostoliitto-seuran materiaalia. Niissä kerrottiin sosialismin saavutuksista ja kapitalistimaiden, erityisesti Yhdysvaltain riistopolitiikasta.
Esimerkiksi saasteongelmia ei Neuvostoliitossa sanottu olevan lainkaan, sen sijaan Yhdysvalloissa rikkaiden kapitalistien tehtaat saastuttivat työtätekevien ihmisten elinympäristön.
Suomen historiasta opetettiin mm., ”että 1930-luvulla Suomessa saivat fasistit kannatusta ja aiheuttivat Suomen kansalle suurta kärsimystä. Suomalaiset suurteollisuusmiehet antoivat fasisteille ainakin kolme ja puoli miljoonaa markkaa”.
Opetukseen kuului myös mielenosoituksia ja seinälehtiä.
Koe aloitettiin lasten asenteiden mittaamisella. Siihen, kuten koko opetuskokeeseen ei ollut pyydetty vanhemmilta lupaa. Opetuksen jälkeen mitattiin asenteet uudelleen.
Leskinen löysi Tampereen yliopiston kellarista alkuperäiset koetulokset, joita ei ole aiemmin julkaistu.
Ekaluokkalaisilta ja neljäsluokkalaisilta kysyttiin mm.:
”Miksi siellä Neuvostoliitossa ei ole työttömyyttä?
1. ( ) siellä asuu niin vähän ihmisiä
2. ( ) valtio järjestää työttömyystöitä
3. (x) talouselämän pitkän tähtäimen suunnittelusta
4. ( ) lyhyistä työpäivistä.
Oppilailta kysyttiin myös, miten sosialismiin siirrytään
1.( ) aseellisen sisällissodan avulla
2. (x) työväenluokan suorittaman vallankumouksen avulla
3.( ) parlamentaaristen vaalien avulla
4.( ) ulkovaltojen puuttuessa asiaan.
Opetusta annettiin opetusministeriön ja kouluhallituksen siunauksella ensimmäiseltä luokalta yhdeksännelle saakka.
Aineisto oli peräisin neuvostotoliittolaisesta ja muusta marxilaista opetusmateriaalista.
Pirkkalan kokeilua on pidetty suomettumisen ajan äärimmäisenä esimerkkinä.
ETYK-keväänä 1975 Suomessa kohuttiin Pirkkalan peruskoulun viitosluokalla käytetystä historianopetuksen monisteesta, joka oli suoraan kopioitu neuvostoliittolaisesta historiankirjasta.
Pirkkalan monisteesta kirjoitettiin yli 1500 juttua, useita radio- ja TV-juttuja. Pahinta oli, että ETYK-kokouksen vuoksi suomettumisen malliesimerkistä kiiri tietoa täällä olevien ulkomaisten toimittajien kautta ympäri maailmaa.
Keskusrikospoliisin strategisen rikosanalyysin tutkijana toimiva Jari Leskinen kiinnostui jo unohduksiin painuneesta Pirkkalan koulukokeilusta saatuaan oppimateriaalina käytetyn monisteen eläkkeelle jäävältä kollegaltaan. Poliisi oli aikoinaan ollut mukana Pirkkalan tapahtumien selvittelyssä.
Leskinen vakuuttaa olevansa itse puoluepoliittisesti sitoutumaton. Hän on aiemmin tutkinut mm. Suomen ja Viron sotilaallista yhteistyötä itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä ja Porkkalaa Neuvostoliiton tukikohtana.
Leskinen innostui tutkimaan Pirkkala-ilmiötä laajemmin. Hän selvitteli Pirkkalan kokeiden taustoja ja vaihteita viitisen vuotta vapaa-aikanaan.
Tuloksena syntyi tutkimus Kohti sosialismia! – Pirkkalan peruskoulun marxilainen kokeilu 1973–75.
Pirkkalan kokeilu oli tuntuvasti laajempi, kuin mitä on tiedetty. Se alkoi jo 1973. Kyse ei ollut vain viidesluokkalaisten opetusmonisteesta, vaan marxilaista opetusta annettiin myös ykkösluokkalaisille ympäristöopissa ja yhdeksäsluokkalaisille yhteiskuntaopissa.
Leskisen mukaan tavoitteena oli saada marxilainen sisältö kaikkeen peruskoulun oppimateriaaliin 1980-luvulla.
Taustalla ollut ideologinen kamppailu oli täysin toinen kuin jälkipolville on kerrottu.
Kyse oli SDP:n sosialistisiiven systemaattisesta yrityksestä muokata peruskouluopetus kauttaaltaan marxilaisen ideologian mukaiseksi, saada oppimateriaalituotanto valtion haltuun ja aivopestä koululaiset suopeaksi sosialismille.
Pirkkala-kohun ollessa kuumimmillaan hankkeen voimahahmo, kouluhallituksen pääjohtaja Erkki Aho syytti tapahtuneesta kokeilun tekijöitä, jotka puolestaan siirsivät vastuun takaisin Aholle.
Tutkija Leskisen mukaan vastuu hankkeesta oli yksiselitteisesti opetusalan korkeilla demarivirkamiehillä. Päähenkilöitä olivat kouluhallituksen pääjohtaja Erkki Aho ja silloinen opetusministeri, myöhempi SDP:n puheenjohtajalla Ulf Sundqvist.
Kokeilun teki työryhmä, jossa oli edustajia Jyväskylän yliopistosta, Joensuun korkeakoulusta ja Tampereen yliopiston psykologian laitokselta. Leskinen luonnehtii kokeilun toteuttajia SKP:n vähemmistösiiven äkkivääriksi stalinisteiksi.
Opetusmateriaalina käytettiin paitsi neuvostoliittolaisia kirjoja myös Suomi-Neuvostoliitto-seuran materiaalia. Niissä kerrottiin sosialismin saavutuksista ja kapitalistimaiden, erityisesti Yhdysvaltain riistopolitiikasta.
Esimerkiksi saasteongelmia ei Neuvostoliitossa sanottu olevan lainkaan, sen sijaan Yhdysvalloissa rikkaiden kapitalistien tehtaat saastuttivat työtätekevien ihmisten elinympäristön.
Suomen historiasta opetettiin mm., ”että 1930-luvulla Suomessa saivat fasistit kannatusta ja aiheuttivat Suomen kansalle suurta kärsimystä. Suomalaiset suurteollisuusmiehet antoivat fasisteille ainakin kolme ja puoli miljoonaa markkaa”.
Opetukseen kuului myös mielenosoituksia ja seinälehtiä.
Koe aloitettiin lasten asenteiden mittaamisella. Siihen, kuten koko opetuskokeeseen ei ollut pyydetty vanhemmilta lupaa. Opetuksen jälkeen mitattiin asenteet uudelleen.
Leskinen löysi Tampereen yliopiston kellarista alkuperäiset koetulokset, joita ei ole aiemmin julkaistu.
Ekaluokkalaisilta ja neljäsluokkalaisilta kysyttiin mm.:
”Miksi siellä Neuvostoliitossa ei ole työttömyyttä?
1. ( ) siellä asuu niin vähän ihmisiä
2. ( ) valtio järjestää työttömyystöitä
3. (x) talouselämän pitkän tähtäimen suunnittelusta
4. ( ) lyhyistä työpäivistä.
Oppilailta kysyttiin myös, miten sosialismiin siirrytään
1.( ) aseellisen sisällissodan avulla
2. (x) työväenluokan suorittaman vallankumouksen avulla
3.( ) parlamentaaristen vaalien avulla
4.( ) ulkovaltojen puuttuessa asiaan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jokaisen järkevän suomalaisen tiedossa olisi pitänyt aina olla:
---------------------
Että sossuilla ovat vain omat taskunsa.
Ne, jotka ovat sinun, ovat vain ainoastaan minun...
Anttisossu tietää.
Toisin sanoen, kädet meidän taskuissamme, always.
Suomessa esitettiin että sosialidemokraattien ja kommunistien ero oli että sosialismiin piti siirtyä juuri parlamentaaristen vaalien kautta kun taas kommunistit olisivat halunneet vallankumousta. Lopputulos ja päämäärä kuitenkin molemmilla sama. Että sen sortin sosialisteja.
"Poliisi oli aikoinaan ollut mukana Pirkkalan tapahtumien selvittelyssä."
Miksi siihen poliisia tarvittiin? Tapahtuiko siellä rikos? Käsittääkseni opettajat ja virkamiehet olivat aineiston koonneet, joten rikosta tuskin oli tapahtunut.
"... Jyväskylän yliopistosta, Joensuun korkeakoulusta ja Tampereen yliopiston psykologian laitokselta. Leskinen luonnehtii..."
Ensin syy oli johtavissa demarivirkamiehissä, mutta sitten se syy olikin yhtäkkiä äkkiväärissä SKP:n vähemmistösiivessä. Niin, missäs se sitten loppujen lopuksi oli? SPD on demaripuolue, SKDL oli erikseen ja sitten on vielä SKP. Aatteenpalo tietysti menee juuri edellä mainitussa järjestyksessä.
Paljon mielenkiintoisempaa olisi kuulla, miten Elinkeinoelämän keskusliitto on sekaantunut peruskoulun opetukseen. Tuttavan mukaan sekä sen omat lapset että sukulaisten ovat kaikki joutuneet "yrittäjyyskasvatuksen" pakkotunneille.
On myös tutkimusta siitä, että tultaessa 80-luvulle ns. yhteiskunnalliset aineet ovat hiljokseen karsiutuneet kokonaan pois kouluista. Tilanne on itse asiassa niin outo, että Suomi on tällä hetkellä Euroopan ainoa maa, jossa opetus on tuon suhteen näin olemattomalla tasolla. Esimerkiksi ammatillisesta järjestäytymisestä on turha etsiä mitään tietoa koulun oppikirjoista. Tulokset myös näkyvät; Suomen nuoriso on hyvin epäpoliittista, ei ole kiinnostunut äänestämisestä, eikä osaa hahmottaa poliittisten päätösten vaikutusta omassa arkielämässään. Sehän se tietysti sopii porvareille.
Elinkeinoelämän keskusliitto kietoutuu edelliseen sitä kautta, että se on sekä yrittäjyyskasvatuksen takana kuin myös sen lobbauksen seurauksena yhteiskunnallista opetusta on karsittu huomattavasti Suomen koulutusjärjestelmässä.
Oliskos aika kutsua poliisit paikalle ja syyttäjälle tehdä valitus?
Jopa osassa sen ajan rakennustyömaita oli valmiina ns, tappolistat. Kun se hartaasti odotettu vallankumous syttyy niin silloin "eliminoitaisiin" työläisen viholliset eli työnjohtajat, ei liittoon kuuluvat sekä tietenkin lahtarit yleensä. Tämä on sitä punikkien agendaa, väkivallalla valtaan niin kuin vuonna 1918. Syyllinen tehdään vaikka kenestä, punikki osoittaa mieleisensä syyllisen. On ne sairaita.
Minä olin noina vuosina Pirkkalassa kansakoulussa ja sitten myöhemmin peruskoulussa. Olen joutunut tuon aivopierun kohteeksi ja armoille.
Minusta tuli valtiotieteiden kandi, mutta en ole löytänyt vielä töitä. No nyt olen jo sairaseläkkeellä.
Olisikohan meillä, SDPn uhreilla mahdollisuus saada vahingonkorvauksia Suomen valtiolta, kun aivopesivät meidät pöljiksi, yhteiskunnan hylkiöiksi ja luusereiksi.
Voisiko joku ottaa homman ja alkaa puuhata joukkokanetta suomettumisen isähahmoja vastaan, nimittäin Kekkosta ja Väyrystä. Paavo voisi myydä sen opistorakennuksen ja antaa hyffet meille. Oliko se Kekkonen muuten SDPn porukkaa niinkuin Paavo on.
Ja entäs kuin hyvin toi sit toimi?
Tokihan 100 % Pirkkalan asukkaista on sit nykyään taistolaisia (kuten Björn Wahlroos) kommunisteja?