Maailma täällä iloitsee
ja hekumassa leikitsee,
Siks kun se kerran hukkuu.
On saanut vallan laittomuus
ja julkijumalattomuus,
kun ihmisraukat nukkuu.
Nyt murha, verenvuodatus
ja viha, vaino, sadatus
merellä, maalla pauhaa.
Ei ole maassa rauhaa.
2 Nyt täynnä huoruutta on maa
ja saastaisuutta kauheaa,
se nuoret vanhat täyttää.
He himoissansa kulkevat,
myös muit houkuttelevat
ja vilppiänsä käyttää.
Niin iloita saa saatana,
joukkonsa kanssa riemuita,
kun synti vallan saapi,
ja totuus katoaapi.
3On Herra näistä nuhdellut
ja sanassansa uhkaillut,
myös suonut kuritusta.
Hän neuvoo meitä sanallaan
ja kutsuu meitä palaamaan
ja vaatii parannusta.
Maa, meri, tähdet taivahan,
ne merkeillänsä neuvovat
ja varoittavat meitä
karttamaan synnin teitä.
4? Myös vilja maasta vähenee
ja köyhyys meitä lähenee
elämän korskan tähden
. Ja lihassaan ken kylvääpi,
hän turmelusta niittääpi.
Saa palkan kaikkein nähden.
Rakkaus, rauha raukenee,
ja sydän paatuu, kovenee,
ja uskon voimat nääntyy.
Niin kaikki loppuun kääntyy.
5? Ah, kerran kaikki lopun saa,
ja kaikki hukkuu, raukeaa,
maan perustukset kaatuu,
kun taivaan torvi kajahtaa
ja taivaan voimat vavahtaa,
niin Herra Kristus saapuu,
ja kuolleet kaikki haudoistaan
Sun etees, Jeesus, kutsutaan,
saa palkaks pahat vaivan,
ijäisen itkun aivan.
6.Vanhurskaat riemuun saatetaan
ja autuus heille annetaan
Sun Herra armostasi.
He kiitoksensa antavat ja
ylistystäs veisaavat
Sun rakkaudestasi.
On siellä heillä majansa valossa,
kirkkaudessa, kun loistaa itse Luoja,
pyhäinsä turva, suoja.
7? Oi Jeesus lainaa viisaus,
suo voittaa synnin kiusaus.
Mä omas olla soisin.
Suo, että päivääs muistaisin
ja synnin teitä karttaisin
, ja kilvoitella voisin.
Kun kutsus minut saavuttaa
ja kuolo rintaa kolkuttaa,
oi Jeesus, kätke huomaas,
ruumis ja sielu suojaas.
ja hekumassa leikitsee,
Siks kun se kerran hukkuu.
On saanut vallan laittomuus
ja julkijumalattomuus,
kun ihmisraukat nukkuu.
Nyt murha, verenvuodatus
ja viha, vaino, sadatus
merellä, maalla pauhaa.
Ei ole maassa rauhaa.
2 Nyt täynnä huoruutta on maa
ja saastaisuutta kauheaa,
se nuoret vanhat täyttää.
He himoissansa kulkevat,
myös muit houkuttelevat
ja vilppiänsä käyttää.
Niin iloita saa saatana,
joukkonsa kanssa riemuita,
kun synti vallan saapi,
ja totuus katoaapi.
3On Herra näistä nuhdellut
ja sanassansa uhkaillut,
myös suonut kuritusta.
Hän neuvoo meitä sanallaan
ja kutsuu meitä palaamaan
ja vaatii parannusta.
Maa, meri, tähdet taivahan,
ne merkeillänsä neuvovat
ja varoittavat meitä
karttamaan synnin teitä.
4? Myös vilja maasta vähenee
ja köyhyys meitä lähenee
elämän korskan tähden
. Ja lihassaan ken kylvääpi,
hän turmelusta niittääpi.
Saa palkan kaikkein nähden.
Rakkaus, rauha raukenee,
ja sydän paatuu, kovenee,
ja uskon voimat nääntyy.
Niin kaikki loppuun kääntyy.
5? Ah, kerran kaikki lopun saa,
ja kaikki hukkuu, raukeaa,
maan perustukset kaatuu,
kun taivaan torvi kajahtaa
ja taivaan voimat vavahtaa,
niin Herra Kristus saapuu,
ja kuolleet kaikki haudoistaan
Sun etees, Jeesus, kutsutaan,
saa palkaks pahat vaivan,
ijäisen itkun aivan.
6.Vanhurskaat riemuun saatetaan
ja autuus heille annetaan
Sun Herra armostasi.
He kiitoksensa antavat ja
ylistystäs veisaavat
Sun rakkaudestasi.
On siellä heillä majansa valossa,
kirkkaudessa, kun loistaa itse Luoja,
pyhäinsä turva, suoja.
7? Oi Jeesus lainaa viisaus,
suo voittaa synnin kiusaus.
Mä omas olla soisin.
Suo, että päivääs muistaisin
ja synnin teitä karttaisin
, ja kilvoitella voisin.
Kun kutsus minut saavuttaa
ja kuolo rintaa kolkuttaa,
oi Jeesus, kätke huomaas,
ruumis ja sielu suojaas.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sanat sopivat tähän aikaan kuin nyrkki silmään.
Virsi on kirjoitettu 1686 ja sen sanat kuvaavat siis sitä aikaa. Todettakoon, että Suomen kansa oli tuolloin, siis 1600-luvun lopun kuolonvuosien alla, uskovaisempaa kuin koskaan ennen tai jälkeen.
Ja mikä on muuttunut?
No ainakin se, että kodeissamme ei enää elele luteita, täitä ja rottia, me itse emme elä enää alituisessa nälkäkuoleman vaarassa, vastasyntyneitten elinajanodote on moninkertaistunut ja fundamentalistinen uskonnollisuuskin on vähentynyt jotain 95 % silloisesta. Niin ja riski joutua naapurinsa tappamaksikin on pienentynyt suunnilleen samat 95 %.
Riitttikö?
Ei.
Uskovaisille ei ole koskaan ollut hyvää aikaa, aina on ollut kamala turmelus päällänsä ja synti valloillaan. Ei siis riitä, kun mikään ei niille koskaan riitä.
Olisi kiva nähdä todisteita, että uskovaiset ovat joskus kokeneet jonkun ajan edes kohtalaisen hyväksi.