Kehottaako raamattu viettämään kaikenlaista pyhää, joiden paikka ja aika eivät pidä kutiaan. Siis se perustuu perinnäisoppiin.
Todiste kirkon määräämisvallasta ja siitä, että mikä sota syntyy jopa uskonnottomissa, kun kirkkopyhään puututaan. Eikös se eritoten siten ole -hapate-. Se on hapattanut koko järjestelmän.
xxxxx
http://www.mtv.fi/lifestyle/koti/artikkeli/nauti-nyt-tanaan-voi-olla-viimeinen-vapaa-helatorstai/5873910
Helatorstai on kristillinen juhla – ja vapaapäivä nyt kenties viimeisen kerran.
Millaisia suunnitelmia sinulla on helatorstain varalle? Palkallisesta vapaapäivästä kannattaa tänä vuonna todella nauttia – vuonna 2017 helatorstai ei välttämättä enää ole vapaapäivä.
Pyhien kohtalo on osa hallituksen pakkolakipakettia, joka liittyy kilpailukykysopimukseen. Paketin kohtalo selviää todennäköisesti kesällä. On todennäköistä, että arkipyhät muutetaan työpäiviksi.
Itse päivän tarkoitus pysyy muutoksesta huolimatta luonnollisesti samana. Helatorstai on alunperin kristillinen juhla.
Vaikka pääsiäisestä tuntuu jo olevan aikaa, helatorstai kuuluu pääsiäisaikaan. Sitä vietetään 40 päivän kuluttua pääsiäisestä Kristuksen ylösnousemuksen muistoksi. Raamatun mukaan Jeesus näyttäytyi maan päällä 40 päivän aikana ylösnousemuksensa jälkeen.
Siinäpä se lainaus. Ensin, pääsiäisen vietto kiertää kristillisyydessä miten sattuu, ehkä juutalaisuudessa ja ??Jehovilla?? ko. kohta on jollaintavalla aikakirjojen suhteen lähellä sitä paikkaa, missä se kuuluu olla. Mutta Uudessaliitossa ei pääsiäistäkään kerran vuoteen tarvitse viettää. Raamatullisesti ”leivänmurto”- kokoukset ovat -niin usein- kun sitä vietetään tehdään se Herran muistoksi.
Jahvettilaiset ovat tehneet sen aikasektorilla, - sitoneet pääsiäiseen "murtamansa leipäkokouksen",
mutteivät kokouksissaan ”ilmeisesti harvaa lukuunottamatta” sitä itse vietä. Eivät osallistu Kristuksen ruumiiseen, siihen lunastus- karitsan syömiseen henkilökohtaisesti.
Jos harvasti ehtoollista viettäisi, voisihan sitä kerran vuodessa viettää pääsiäistä, siis ehtoollisen merkityksessä. Tavallaan sen kohta sisältyisi kuin Egyptin tapahtumat kertovat.
Loppuvuosi sitten ei mitään leivänmurtoa.
Entä joulu? Siinä ihmisen tekemään juhlaa, ei lehtimajajuhlan aikaa, mikä todennäköisimmin oli Jeesuksen syntymän aikajakso vuodesta.
Mutta eihän sitä ole kehotettu viettämään.
Taas menisi perinnäisjuhla, jos joulun vietto keskeytettäisiin.
Sepä sitten maailma juhlisi todella sellaisena, kun se alkujaan -joulu- oli. "Pukki" ovella ja kuusi- kinkku - Baabelin juhlia.
Voisihan se kristikunta miettiä tykönänsä, että mitä ON perinnäisjuhlat, mitkä esivanhemmat, siis isät ottivat niin pyhäksi, että tänään porukka kiistelee niitten -pyhien- Pyhäkseen. Sekä väittävät niitä "taivaallisiksi".
Olisiko niin, että on otettu kuvantekoa maasta, tähdistä ja nostettu se valtajakkaralle, sekä sanotaan "katsokaa meidän pyhä"! Rikottu taivaallista Jumalan tahdon merkitystä vastaan, sekä julistetaan itse olevamme niitä jumalia.
Hyvän puunhedelmä on niin makoisa, tekee lepoa ja tilipussia runsaammaksi ja näin ateistikin nauttivat kristillisistä juhlista mielellään. Eikös vain. Eivät tässä kiistele ja taistele uskontoja ja uskoja vastaan.
Hieman kaksijakoista ja kaksimielistä tuo ateismikin uskossaan on, ja ovat.
Jaa, lähden kahveille, emäntä heräsi näppäinten ääniin. Sitten töihin.
Niin, tässä pohditaa aamulla - kirkon ajat ja lain muutokset - kristikunnassa.
Todiste kirkon määräämisvallasta ja siitä, että mikä sota syntyy jopa uskonnottomissa, kun kirkkopyhään puututaan. Eikös se eritoten siten ole -hapate-. Se on hapattanut koko järjestelmän.
xxxxx
http://www.mtv.fi/lifestyle/koti/artikkeli/nauti-nyt-tanaan-voi-olla-viimeinen-vapaa-helatorstai/5873910
Helatorstai on kristillinen juhla – ja vapaapäivä nyt kenties viimeisen kerran.
Millaisia suunnitelmia sinulla on helatorstain varalle? Palkallisesta vapaapäivästä kannattaa tänä vuonna todella nauttia – vuonna 2017 helatorstai ei välttämättä enää ole vapaapäivä.
Pyhien kohtalo on osa hallituksen pakkolakipakettia, joka liittyy kilpailukykysopimukseen. Paketin kohtalo selviää todennäköisesti kesällä. On todennäköistä, että arkipyhät muutetaan työpäiviksi.
Itse päivän tarkoitus pysyy muutoksesta huolimatta luonnollisesti samana. Helatorstai on alunperin kristillinen juhla.
Vaikka pääsiäisestä tuntuu jo olevan aikaa, helatorstai kuuluu pääsiäisaikaan. Sitä vietetään 40 päivän kuluttua pääsiäisestä Kristuksen ylösnousemuksen muistoksi. Raamatun mukaan Jeesus näyttäytyi maan päällä 40 päivän aikana ylösnousemuksensa jälkeen.
Siinäpä se lainaus. Ensin, pääsiäisen vietto kiertää kristillisyydessä miten sattuu, ehkä juutalaisuudessa ja ??Jehovilla?? ko. kohta on jollaintavalla aikakirjojen suhteen lähellä sitä paikkaa, missä se kuuluu olla. Mutta Uudessaliitossa ei pääsiäistäkään kerran vuoteen tarvitse viettää. Raamatullisesti ”leivänmurto”- kokoukset ovat -niin usein- kun sitä vietetään tehdään se Herran muistoksi.
Jahvettilaiset ovat tehneet sen aikasektorilla, - sitoneet pääsiäiseen "murtamansa leipäkokouksen",
mutteivät kokouksissaan ”ilmeisesti harvaa lukuunottamatta” sitä itse vietä. Eivät osallistu Kristuksen ruumiiseen, siihen lunastus- karitsan syömiseen henkilökohtaisesti.
Jos harvasti ehtoollista viettäisi, voisihan sitä kerran vuodessa viettää pääsiäistä, siis ehtoollisen merkityksessä. Tavallaan sen kohta sisältyisi kuin Egyptin tapahtumat kertovat.
Loppuvuosi sitten ei mitään leivänmurtoa.
Entä joulu? Siinä ihmisen tekemään juhlaa, ei lehtimajajuhlan aikaa, mikä todennäköisimmin oli Jeesuksen syntymän aikajakso vuodesta.
Mutta eihän sitä ole kehotettu viettämään.
Taas menisi perinnäisjuhla, jos joulun vietto keskeytettäisiin.
Sepä sitten maailma juhlisi todella sellaisena, kun se alkujaan -joulu- oli. "Pukki" ovella ja kuusi- kinkku - Baabelin juhlia.
Voisihan se kristikunta miettiä tykönänsä, että mitä ON perinnäisjuhlat, mitkä esivanhemmat, siis isät ottivat niin pyhäksi, että tänään porukka kiistelee niitten -pyhien- Pyhäkseen. Sekä väittävät niitä "taivaallisiksi".
Olisiko niin, että on otettu kuvantekoa maasta, tähdistä ja nostettu se valtajakkaralle, sekä sanotaan "katsokaa meidän pyhä"! Rikottu taivaallista Jumalan tahdon merkitystä vastaan, sekä julistetaan itse olevamme niitä jumalia.
Hyvän puunhedelmä on niin makoisa, tekee lepoa ja tilipussia runsaammaksi ja näin ateistikin nauttivat kristillisistä juhlista mielellään. Eikös vain. Eivät tässä kiistele ja taistele uskontoja ja uskoja vastaan.
Hieman kaksijakoista ja kaksimielistä tuo ateismikin uskossaan on, ja ovat.
Jaa, lähden kahveille, emäntä heräsi näppäinten ääniin. Sitten töihin.
Niin, tässä pohditaa aamulla - kirkon ajat ja lain muutokset - kristikunnassa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hei!
Raamatussa on asetusta uuden liiton (Uusi Testamentti) juhlien suhteen vain viikottaiseen lepopäivään, joka sisältyy 10- käskyn synnin opettavaan lakiin; Room 3:20,31, Jaak 2:8-13, Luuk 16:16-17, Matt 5:17-18. Sekä kastamaan, ja ehtoolliseen on Jeesuksen esimerkki.
Ei oikein löydy muuta Raamatun asetusta uuden liiton ajalle.
Oleellista kuitenkaan ei ole allakka juhlien metodissa ja normituksessa, vaan juhlan tarkoitus.
Adventtikirkossa vietetään seurakunnat yksilöllisesti, ja jäsenet yksilöllisesti joulua, ja pääsiäistä. Juhlat ovat Jeesuksen Kristuksen muistamista rakkaudessa.
On tarkoitus että ihmiset ovat uskovaisia Jumalan Hengessä, eikä kirkon käskytyksessä.
Näin ollen sopivalla mielenlaadulla voi viettää vaikka kissan ristiäisiä, ja vetää vaikka vappuna vappunenänkin (sellaisen kuminauhalla niskan taakse kiinnitettävän) päähänsä hetkeksi, jos se mukavalta tuntuu.
- Kunhan ei tee syntiä.-
Siunauksia
Jari Laurila
keskustelija