Ylen pitää lain nojalla tarjota hartausohjelmia. Niitä onkin radiossa satoja ja tv:ssä kymmeniä vuodessa. Ylen pitää myös huolehtia ohjelmatarjonnasta vähemmistö- ja erityisryhmille. Yksi suurimmista vähemmistöistä Suomessa on uskonnottomat.
Uskonnottomia on maassamme noin 13-14 prosenttia eli suurin osa ev.lut. ja ort. kirkkoon kuulumattomista.
Ja kirkkoon kuuluvistakin suuri osa ei
tosiasiassa usko kirkon uskontunnustusta tai mihinkään muuhunkaan
uskontoon. Vähintäänkin kolmasosa väestöstä on katsomukseltaan varsin sekulaaria sakkia.
Vaikka uskonnottomat "nauttinevat" kaikista muista kuin
hartausohjelmista siinä kuin muutkin, pitäisi heille kuitenkin tarjota
myös aivan omia, erityisesti heille tarkoitettuja ja toimitettuja
ohjelmia. Tehdäänhän ohjelmia romaneille ja metsureillekin. Ynnä
kaikenlaisille vähemmistö- ja erityisryhmille - niin kuin pitääkin.
Uskonnottomien ohjelmissa voisi käsitellä uskonnottomien ihmisten elämään, kulttuuriin ja oikeusturvaan liittyviä asioita sekä miksei myös maailmankatsomuksellista pohdintaa..
esimerkiksi kriiseihin ja kuolemaan liittyen, mutta ennen muuta elämään liittyen..
Erilaisia keskustelun aiheita ja kysymyksiä, joskus ongelmiakin, uskonnottomilla ihmisillä ja perheillä voi liittyä esim. seuraaviin normaaliin elämänkulkuun liittyviin vaiheisiin:
- lapsen kohteluun päiväkodissa, kodin katsomusperinteen huomioon ottamiseen, - koulun ET-opetuksen (elämänkatsomustieto) järjestämiseen ja lasten asemaan, - Prometheus-leiritoimintaan (vs. rippileirit), - naimisiin menoon, siviilivihkimiseen ja hääseremonioihin, - armeijan juhlalliseen vakuutukseen, - elämän kriiseihin ja traumoihin, niin henkilökohtaisiin kuin kollektiivisiin (kuten tsunami) jne.
- vakava sairaus, saattohoito, hyvä kuolema
- hautauspalvelut, uskonnottomat hautajaisseremoniat, surutyö
Asioita varmasti on muitakin nimenomaan tästä ainoasta ja ainutlaatuisesta elämästämme. Jotkut niistä liittyvät filosofiaan ja moniin kysymyksiin, joita esim. pohditaan nuorten filosofien tapaamisessa, joita Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajien liitto FETO on alkanut järjestää.
Eikä kirkkoon kuuluvillekaan tee pahaa voida tutustua uskonnottoman ajattelun ja kulttuurin olemassaoloon. Eikös suvaitsevaisuuden ja monikulttuurisuuden edistäminen tarkoita jotain tältäkin osin.
Haluan lopuksi korostaa vielä, että uskonnottomat ovat noin kolme kertaa suurempi vähemmistö kuin ruotsinkieliset. Tietenkään he eivät ole mikään yhtenäinen joukko niin kuin ruotsinkielisetkään eivät ole. Silti uskonnottomien järjestöillä, kuten Vapaa-ajattelijain liitto, Humanistiliitto, Prometheus-leirien tuki ry, FETO ja Pro-Seremoniat -yhtiö, voisi olla tärkeä sija ainakin joidenkin uskonnottomien ohjelmien tuottamisen ja toimittamisen apuna.
Kun hartausohjelmia on jopa muutama kerta päivässä, ainakin kai pari
kertaa, ja jumalanpalvelukset päälle, tasapuolisuuden vuoksi
uskonnottomien erityisohjelmia voisi olla pari-kolme kertaa
viikossa. Ja liikkeelle voisi lähteä edes yhdellä viikottaisella
ohjelmalla sekä joillakin "erikoislähetyksillä" ja teemailloilla..
Esa Ylikoski
"Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti 3) ottaa
ohjelmistossa huomion sivistys- ja tasa-arvonäkökohdat, tarjota
mahdollisuus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, painottaa lapsille
suunnattuja ohjelmistoja sekä tarjota hartausohjemia;
5) tukea suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta sekä huolehtia
ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille;"
Uskonnottomia on maassamme noin 13-14 prosenttia eli suurin osa ev.lut. ja ort. kirkkoon kuulumattomista.
Ja kirkkoon kuuluvistakin suuri osa ei
tosiasiassa usko kirkon uskontunnustusta tai mihinkään muuhunkaan
uskontoon. Vähintäänkin kolmasosa väestöstä on katsomukseltaan varsin sekulaaria sakkia.
Vaikka uskonnottomat "nauttinevat" kaikista muista kuin
hartausohjelmista siinä kuin muutkin, pitäisi heille kuitenkin tarjota
myös aivan omia, erityisesti heille tarkoitettuja ja toimitettuja
ohjelmia. Tehdäänhän ohjelmia romaneille ja metsureillekin. Ynnä
kaikenlaisille vähemmistö- ja erityisryhmille - niin kuin pitääkin.
Uskonnottomien ohjelmissa voisi käsitellä uskonnottomien ihmisten elämään, kulttuuriin ja oikeusturvaan liittyviä asioita sekä miksei myös maailmankatsomuksellista pohdintaa..
esimerkiksi kriiseihin ja kuolemaan liittyen, mutta ennen muuta elämään liittyen..
Erilaisia keskustelun aiheita ja kysymyksiä, joskus ongelmiakin, uskonnottomilla ihmisillä ja perheillä voi liittyä esim. seuraaviin normaaliin elämänkulkuun liittyviin vaiheisiin:
- lapsen kohteluun päiväkodissa, kodin katsomusperinteen huomioon ottamiseen, - koulun ET-opetuksen (elämänkatsomustieto) järjestämiseen ja lasten asemaan, - Prometheus-leiritoimintaan (vs. rippileirit), - naimisiin menoon, siviilivihkimiseen ja hääseremonioihin, - armeijan juhlalliseen vakuutukseen, - elämän kriiseihin ja traumoihin, niin henkilökohtaisiin kuin kollektiivisiin (kuten tsunami) jne.
- vakava sairaus, saattohoito, hyvä kuolema
- hautauspalvelut, uskonnottomat hautajaisseremoniat, surutyö
Asioita varmasti on muitakin nimenomaan tästä ainoasta ja ainutlaatuisesta elämästämme. Jotkut niistä liittyvät filosofiaan ja moniin kysymyksiin, joita esim. pohditaan nuorten filosofien tapaamisessa, joita Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajien liitto FETO on alkanut järjestää.
Eikä kirkkoon kuuluvillekaan tee pahaa voida tutustua uskonnottoman ajattelun ja kulttuurin olemassaoloon. Eikös suvaitsevaisuuden ja monikulttuurisuuden edistäminen tarkoita jotain tältäkin osin.
Haluan lopuksi korostaa vielä, että uskonnottomat ovat noin kolme kertaa suurempi vähemmistö kuin ruotsinkieliset. Tietenkään he eivät ole mikään yhtenäinen joukko niin kuin ruotsinkielisetkään eivät ole. Silti uskonnottomien järjestöillä, kuten Vapaa-ajattelijain liitto, Humanistiliitto, Prometheus-leirien tuki ry, FETO ja Pro-Seremoniat -yhtiö, voisi olla tärkeä sija ainakin joidenkin uskonnottomien ohjelmien tuottamisen ja toimittamisen apuna.
Kun hartausohjelmia on jopa muutama kerta päivässä, ainakin kai pari
kertaa, ja jumalanpalvelukset päälle, tasapuolisuuden vuoksi
uskonnottomien erityisohjelmia voisi olla pari-kolme kertaa
viikossa. Ja liikkeelle voisi lähteä edes yhdellä viikottaisella
ohjelmalla sekä joillakin "erikoislähetyksillä" ja teemailloilla..
Esa Ylikoski
"Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti 3) ottaa
ohjelmistossa huomion sivistys- ja tasa-arvonäkökohdat, tarjota
mahdollisuus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, painottaa lapsille
suunnattuja ohjelmistoja sekä tarjota hartausohjemia;
5) tukea suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta sekä huolehtia
ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille;"
Vastaukset 10
Vanhimmat
mutta ettei vaan kristillisten Päivi Räsänen ollut peräti Ylen hallintoneuvostossa?
Tietää mikä älämölö siellä nousee, jos jotain tuonsuuntaista joku uskaltaa edes ehdottaa...
Näillä pienemmillä paikkakunnilla tuppaa
olemaan niin, että tapauskovainen hyvä, kirkkoon
kuulumaton kummajainen.
Juuri niistä piireistä pian tehdään
ikävähkö kehäpäätelmä; jos et ole puolellamme
olet meitä vastaan.
Ihmettelen mikä vika on henkisessä kasvussa, jos
se tulee pyhääkolminaisuusoppia tunnustamattomien
oppien ulkopuolelta?
Uskonnottamat yritetään ensin käännyttää
hyvällä.Ellei tässä onnistuta: olet epäilty.
Nyt on vaan niin että tietyt uskonnolliset
kliseet, toistetut mantrat saavat psyyken
"näppylöille".
Onhan sitä jokaiselle omanlaistaan seuraa,
kirjastoa,harrastuksia.
Kuten sanot Ylikoski; sitä tasapuolista
kulttuuritarjontaa ei välttämättä ole tarjolla.
Mielestäni hyvä vitsi on;
kristillisdemokraatit!
Sitä demokratiaa siinä lafkassa enempi
säästellään.
.
muslimien laita? Heille pitäs ylen antaa aikaa Islamin julistukseen myöskin sitten.
ehdotuksestani ei seuraa, että muslimeille pitäisi ylessä antaa aikaa uskontonsa julistamiseen samaan tapaan kuin hartauksissa
uskonnottomien asioiden käsittely ehdotukseni tapaan ei olisi mitään julistamista
eri asia on, pitäisikö millekään uskontokunnalle oikeutta antaa julistukseen Ylen kanavilla, siis pitäisikö olla hartausohjelmia..
islamin uskon kannattajia on Suomessa muuten paljon vähemmän kuin uskonnottomia
Hei!
Toivottavasti kirjoituksesi ilmestyy jossain lehdessä ja menee myös YLE:lle tietoon.
Erittäin hyvä kannanotto. Olen itsekin kaivannut tällaista, vaikken ole osannut ilmaista itseäni niin selkeästi kuin teit kirjoituksessasi.
Olisi nimenomaan huomattava, etteivät kyseiset ohjelmat olisi suunnattu mitään muuta ryhmää vastaan.
...näitä uskomattomien hartausohjelmia pitäisi olla? Onhan nytkin joka kanavalla kaikenlaisia keskusteluja, dokumentteja, uutisia, musiikkia, urheilua...
Uskonnolliset ohjelmat sensijaan voitaisiin laittaan samaan laatikkoon satutunnin, J af Granin ja kansanradion kanssa.
Ilman muuta kannatan ehdotustasi. Voisi kuulua jo yleissivistykseeen, että myös teistit tutustuisivat uskonnottomien ajatteluun ja kulttuuriin liittyviin asioihin. Mikäs sen parempi kuin asiaohjelmia televisoon kyseisistä aiheista.
Ihmettelen kuitenkin vähän sitä, kun sanot, että hartausohjelmia on jopa muutama kerta päivässä. Television neljältä kanavalta en Nyt-liitteen ohjelmatietojen mukaan löytänyt viikon ajalta ( viime perjantaista ensi perjantaihin ) muuta hartausohjelmaa kuin sunnuntain jumalanpalveluksen, joka uusitaan ensi tiistaina. Radio Dei on asia erikseen, koska se on uskonnollinen kanava, mutta ymmärsin niin, että et tarkoittanut radio-ohjelmia. Jos tarkoitit, niin mikä estää perustamasta kokonaan uskonnotonta kanavaa.
niistä jo tulee yli 700 vuodessa...