Naton entinen pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen muistuttaa länsimaita Venäjän mahdollisesta aggressiosta. Rasmussen kirjoittaa asiasta kolumnissaan Carnegie Europen sivuilla.
Rasmussen kirjoittaa, että Venäjän aggressio Ukrainaa kohtaan ja Venäjän intohimot elvyttää Kylmän sodan aikaiset konfliktit ovat muistutus siitä, että lännen täytyy suojella yhteiskuntiaan ja arvojaan tyranniaa ja sortoa vastaan.
Rasmussen varoittaa, ettei lännen pidä aliarvioida Venäjän aikeita ja halukkuutta käyttää raakaa voimaa. Hän muistuttaa, että Venäjän presidentti Vladimir Putinilla on uusi doktriini, joka antaa oikeuden sekaantua muiden maiden sisäisiin asioihin, mikäli Kreml kokee, että venäjänkielisten ihmisten oikeuksia tallotaan näissä maissa.
Rasmussenin mukaan Venäjän naapurimaat voivat joko jättäytyä Venäjän etupiiriin tai ottaa riskin Venäjän sotilaallisesta miehityksestä siinä tapauksessa, että kyseiset maat valitsevat voimakkaamman siteen Natoon ja Euroopan unioniin. Tämä tapahtumakulku on nähty jo Georgiassa, Moldovassa ja Ukrainassa.
Venäjä on käyttänyt vuodesta 2008 lähtien omaisuuksia sotavoimiensa uudenaikaistamiseksi. Tällä hetkellä maalla on kyky vain muutamassa tunnissa muuttaa suuri sotaharjoitus hyökkäykseksi.
Venäjän naapurimaat ovat asiasta huolestuneita, etenkin Baltian maat, Rasmussen kirjoittaa.
Muuttunut turvallisuusympäristö
Rasmussen toteaa, että Naton on tunnustettava uudenlainen turvallisuusympäristö, jonka Venäjä on saanut aikaiseksi. Naton olisi syytä keskittyä entistä enemmän pelotteeseen ja puolustukseen. Länsimaat eivät voi vain katsoa vierestä. Toimettomuus lännen taholta voidaan Kremlissä tulkita avoimeksi kutsuksi Venäjälle jatkaa valitsemallaan linjalla Nato-jäseniä ja -kumppaneita kohtaan Baltian maissa, Kaukasiassa ja Itä-Euroopassa.
Venäjän toimien vuoksi Nato valmistelee nyt uusia toimintatapoja, jotka sopivat nykytilanteeseen. Viime vuosina puolustusliitto on saavuttanut käännekohdan sotilasmenoissa. Rasmussen kirjoittaa, että pelkästään Keski-Euroopassa menot olivat 13 prosenttia vuonna 2015. Lisäksi Yhdysvallat on päättänyt nelinkertaistaa maan Eurooppaan käytettävän puolustusbudjetin vuonna 2017.
Iso-Britannia, Ranska ja Saksa ovat ilmoittaneet suunnitelmistaan kasvattaa puolustusmenojaan maltillisesti lähivuosina. Rasmussenin mukaan jo tämä auttaa torjumaan Venäjän aggressiota.
Lisätoimia tarvitaan
Rasmussen vaatii Natolta kuitenkin lisätoimia. Hän korostaa, että Venäjän aggressio Ukrainaa kohtaan on muuttanut dramaattisesti Euroopan turvallisuusympäristöä. Rasmussen kirjoittaa, että tämän vuoksi Naton pitäisi luoda erittäin nopeasti reagoiva yksikkö, joka voidaan saada liikekannalle vain muutamassa tunnissa puolustamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta kumppania.
Naton päätös kierrättää joukkoja Itä-Euroopan jäsenmaissaan ei Rasmussenin mukaan riitä, vaikka tarpeellinen askel onkin.
Avainkysymys Rasmussenin mukaan on, voiko nykyinen Naton sijoittuminen estää Venäjän hyökkäyksen naapurimaihin, jotka ovat Naton kumppaneita.
Hän muistuttaa, että uhkan torjunta olisi edullisempaa ja tehokkaampaa kuin hoito tilanteen ollessa päällä.
Merkittävä Varsovan kokous
Rasmussen antaa suurta painoarvoa tulevalle Naton huippukokoukselle Varsovassa Puolassa heinäkuussa. Hänen mukaansa Nato-maiden ja -kumppanien pitäisi valmistautua Venäjän hybridisodankäyntiin päivittämällä muun muassa omaa informaatiovaikuttamistaan.
Varsovan kokouksen tulisi osoittaa vankkaa tukea Naton kumppaneille, jotka ovat Venäjän rajanaapureita. Rasmussen korostaa, että jokaisella suvereenilla valtiolla on oikeus valita kumppaninsa itse.
Tilanteen normalisointi lännen ja Venäjän kesken alkaa Rasmussenin mukaan sillä, että Venäjä lopettaa toimensa Ukrainassa ja kunnioittaa Minskin tulitaukosopimusta.
Asiasta kertoi ensimmäisenä Uusi Suomi.
Lähde: Carnegieeurope.eu
il
Rasmussen kirjoittaa, että Venäjän aggressio Ukrainaa kohtaan ja Venäjän intohimot elvyttää Kylmän sodan aikaiset konfliktit ovat muistutus siitä, että lännen täytyy suojella yhteiskuntiaan ja arvojaan tyranniaa ja sortoa vastaan.
Rasmussen varoittaa, ettei lännen pidä aliarvioida Venäjän aikeita ja halukkuutta käyttää raakaa voimaa. Hän muistuttaa, että Venäjän presidentti Vladimir Putinilla on uusi doktriini, joka antaa oikeuden sekaantua muiden maiden sisäisiin asioihin, mikäli Kreml kokee, että venäjänkielisten ihmisten oikeuksia tallotaan näissä maissa.
Rasmussenin mukaan Venäjän naapurimaat voivat joko jättäytyä Venäjän etupiiriin tai ottaa riskin Venäjän sotilaallisesta miehityksestä siinä tapauksessa, että kyseiset maat valitsevat voimakkaamman siteen Natoon ja Euroopan unioniin. Tämä tapahtumakulku on nähty jo Georgiassa, Moldovassa ja Ukrainassa.
Venäjä on käyttänyt vuodesta 2008 lähtien omaisuuksia sotavoimiensa uudenaikaistamiseksi. Tällä hetkellä maalla on kyky vain muutamassa tunnissa muuttaa suuri sotaharjoitus hyökkäykseksi.
Venäjän naapurimaat ovat asiasta huolestuneita, etenkin Baltian maat, Rasmussen kirjoittaa.
Muuttunut turvallisuusympäristö
Rasmussen toteaa, että Naton on tunnustettava uudenlainen turvallisuusympäristö, jonka Venäjä on saanut aikaiseksi. Naton olisi syytä keskittyä entistä enemmän pelotteeseen ja puolustukseen. Länsimaat eivät voi vain katsoa vierestä. Toimettomuus lännen taholta voidaan Kremlissä tulkita avoimeksi kutsuksi Venäjälle jatkaa valitsemallaan linjalla Nato-jäseniä ja -kumppaneita kohtaan Baltian maissa, Kaukasiassa ja Itä-Euroopassa.
Venäjän toimien vuoksi Nato valmistelee nyt uusia toimintatapoja, jotka sopivat nykytilanteeseen. Viime vuosina puolustusliitto on saavuttanut käännekohdan sotilasmenoissa. Rasmussen kirjoittaa, että pelkästään Keski-Euroopassa menot olivat 13 prosenttia vuonna 2015. Lisäksi Yhdysvallat on päättänyt nelinkertaistaa maan Eurooppaan käytettävän puolustusbudjetin vuonna 2017.
Iso-Britannia, Ranska ja Saksa ovat ilmoittaneet suunnitelmistaan kasvattaa puolustusmenojaan maltillisesti lähivuosina. Rasmussenin mukaan jo tämä auttaa torjumaan Venäjän aggressiota.
Lisätoimia tarvitaan
Rasmussen vaatii Natolta kuitenkin lisätoimia. Hän korostaa, että Venäjän aggressio Ukrainaa kohtaan on muuttanut dramaattisesti Euroopan turvallisuusympäristöä. Rasmussen kirjoittaa, että tämän vuoksi Naton pitäisi luoda erittäin nopeasti reagoiva yksikkö, joka voidaan saada liikekannalle vain muutamassa tunnissa puolustamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta kumppania.
Naton päätös kierrättää joukkoja Itä-Euroopan jäsenmaissaan ei Rasmussenin mukaan riitä, vaikka tarpeellinen askel onkin.
Avainkysymys Rasmussenin mukaan on, voiko nykyinen Naton sijoittuminen estää Venäjän hyökkäyksen naapurimaihin, jotka ovat Naton kumppaneita.
Hän muistuttaa, että uhkan torjunta olisi edullisempaa ja tehokkaampaa kuin hoito tilanteen ollessa päällä.
Merkittävä Varsovan kokous
Rasmussen antaa suurta painoarvoa tulevalle Naton huippukokoukselle Varsovassa Puolassa heinäkuussa. Hänen mukaansa Nato-maiden ja -kumppanien pitäisi valmistautua Venäjän hybridisodankäyntiin päivittämällä muun muassa omaa informaatiovaikuttamistaan.
Varsovan kokouksen tulisi osoittaa vankkaa tukea Naton kumppaneille, jotka ovat Venäjän rajanaapureita. Rasmussen korostaa, että jokaisella suvereenilla valtiolla on oikeus valita kumppaninsa itse.
Tilanteen normalisointi lännen ja Venäjän kesken alkaa Rasmussenin mukaan sillä, että Venäjä lopettaa toimensa Ukrainassa ja kunnioittaa Minskin tulitaukosopimusta.
Asiasta kertoi ensimmäisenä Uusi Suomi.
Lähde: Carnegieeurope.eu
il
Vastaukset 21
Vanhimmat
Rasmussen kirjoittaa, että Venäjän aggressio Ukrainaa kohtaan ja Venäjän intohimot elvyttää Kylmän sodan aikaiset konfliktit ovat muistutus siitä, että lännen täytyy suojella yhteiskuntiaan ja arvojaan tyranniaa ja sortoa vastaan
------------------------------------------------
välittömästi Natoon ja kaikki iää mielistelevät kommentit voidaan sivuttaa suoraan.
Pyh!
Raukat hakeutuu Naton suojiin.
Parempi tulla ryssän jyräämäksi kuin Natossa....
Nato aiheuttaa agressioita laajenemisellaan, jota se ei luvannut tehdä.
Usan käsikassara janoaa sotaa saadakseen taliutensa nousuun.
http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/73654-yllattava-arvio-usasta-venaja-ei-valehtele-nato-petti-lupauksensa
Onkohan Rasmussenilta unohtunut tuokin sopimus?
"Sopimukset ovat voimassa vain niin kauan kuin ne ovat meille tarkoituksen mukaisia"
USA.
Huvittavaa. Taaskaan ei trolli osannut lukea omaa linkkiään. Pieleenhän se meni. Kun mitään sopimusta ei ollutkaan:
"Toisaalta on huomattava, että helmikuun 1990 neuvottelut koskivat varsinaisesti vain Saksan tulevaisuutta, eivät laajemmin Itä-Euroopan. Lisäksi Neuvostoliitto ei koskaan virallisesti hyväksynyt Yhdysvaltain pöydälle laittamaa ehdotusta, tutkija kirjoittaa.
– Olisi liioittelu tehdä johtopäätös, jonka mukaan Washington olisi syyllistynyt kaksinaamaisuuteen ja Venäjän viimeaikaiset toimet olisivat oikeutettuja, Itzkowitz Shifrinson kirjoittaa."
Natoon heti
'Mahdollisesta aggressiosta'....tyypillistä suoraan sanottuna täyttä paskaa...ihan säälittää 'esiintyjä' joka on valjastettu suorittamaan pakotettua roolia?
Siis valehdella ja näytellä idioottia....kaikillehan on jo pitkään olleet tarjolla Naton 'lyömäaseet'?
itä trollit on säälittäviä. Itä trollien on aika todeta että valehtelunnne ei mene läpi missään ja kaikki Länsimaat varautuu.
Natoon
Niin kumman agressio?Nato lisännyt agressiota ja invaasiota itä_euroopan maihin koko Baltia ja Itä-eurooppa USA:n miehityksessä.
Äläpäs valehtele. Natomaat 29 vahvistaa puolustusta idän aggression takia. Nato ei miehitä mitään maat haluaa itse liittyä puolustusliittoon ja vahvistaa turvallisuutta ja Demokratiaa.
Natoon
Natoon
Kaikkien NATO-maiden kannattaa ensin hankkia itselleen 1500 kilometriä pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa, ja tulla vasta sitten neuvomaan, mitä suomalaisten pitäisi tehdä.
Ja kun ne neuvovat tekemään samoin?
Natoon
Natoon
Natoon
Natoon
Hyvä nulikat
Natoon