Kun entisaikaan mentiin Palestiinan matkalle, sanottiin että "kuljettiin Jeesuksen jalanjälkiä".
Nain kertoo Eve Mantu blogissaan http://blogit.yle.fi/eve-mantu/ilmo-launis-jatti-vahvoja-muistijalkia :
"Ilmo Launis lähti 23-vuotiaana rahtilaivalla Palestiinaan. Hän halusi itse kulkea vapahtajansa jalanjäljissä. Beduiineilta hän oppi miten hiekkamyrskyltä suojaudutaan ja mitä oikeasti tarkoittaa, kun tulisia hiiliä kasataan vihollisen pään päälle."
Launis ja hänen matkakumppaninsa taiteilija Osmo Visuri tekivät upeita kirjoja matkoistaan ja sytyttivät minutkin ja monet muut rakastamaan Palestiinan maata, jossa Jeesus oli aikoinaan kulkenut.
70-luvun lopulla sain itsekin vaimoni ja poikani kanssa tutustua Pyhään Maahan. Järkytykseni oli suuri, sillä olimme saaneet jäännöspaikat Israelinystävien matkalta, eikä matkatoimisto ollut kertonut meille mitään etukäteen. Heille olikin tärkeämpi Israelin valtio kuin Jeesuksen jalanjäljet.
Erityisesti jäi mieleeni nainen, jonka silmät paloivat inhosta, kun hän kertoi käsityksiään arabeista. Vain joukkoa paimentamassa ollut pastori ja matkatoimiston opas olivat asiallista seuraa.
Roomalaisten hajotettua juutalaiset eri puolille valtakuntaa ja hävitettyä maan, ei ollut montakaan varmaa paikka, joissa Jeesuksen tiedetään olleen, mutta oli Jakobin kaivo Sykarissa, jossa Jeesus pyysi vettä samarialaiselta naiselta, nykyisin نابلس Nāblus.
Oli myös Gennesaretin järvi, jonka veden päällä kävellen Jeesus saapui veneelle, jossa myrskyn kauhistamat opetuslapset olivat. Istuin illalla pitkän aikaa hotellin terassilla katsellen Jeesuksen jalanjälkiä Gennesaretin järven pinnalla.
Nain kertoo Eve Mantu blogissaan http://blogit.yle.fi/eve-mantu/ilmo-launis-jatti-vahvoja-muistijalkia :
"Ilmo Launis lähti 23-vuotiaana rahtilaivalla Palestiinaan. Hän halusi itse kulkea vapahtajansa jalanjäljissä. Beduiineilta hän oppi miten hiekkamyrskyltä suojaudutaan ja mitä oikeasti tarkoittaa, kun tulisia hiiliä kasataan vihollisen pään päälle."
Launis ja hänen matkakumppaninsa taiteilija Osmo Visuri tekivät upeita kirjoja matkoistaan ja sytyttivät minutkin ja monet muut rakastamaan Palestiinan maata, jossa Jeesus oli aikoinaan kulkenut.
70-luvun lopulla sain itsekin vaimoni ja poikani kanssa tutustua Pyhään Maahan. Järkytykseni oli suuri, sillä olimme saaneet jäännöspaikat Israelinystävien matkalta, eikä matkatoimisto ollut kertonut meille mitään etukäteen. Heille olikin tärkeämpi Israelin valtio kuin Jeesuksen jalanjäljet.
Erityisesti jäi mieleeni nainen, jonka silmät paloivat inhosta, kun hän kertoi käsityksiään arabeista. Vain joukkoa paimentamassa ollut pastori ja matkatoimiston opas olivat asiallista seuraa.
Roomalaisten hajotettua juutalaiset eri puolille valtakuntaa ja hävitettyä maan, ei ollut montakaan varmaa paikka, joissa Jeesuksen tiedetään olleen, mutta oli Jakobin kaivo Sykarissa, jossa Jeesus pyysi vettä samarialaiselta naiselta, nykyisin نابلس Nāblus.
Oli myös Gennesaretin järvi, jonka veden päällä kävellen Jeesus saapui veneelle, jossa myrskyn kauhistamat opetuslapset olivat. Istuin illalla pitkän aikaa hotellin terassilla katsellen Jeesuksen jalanjälkiä Gennesaretin järven pinnalla.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.