Olimme viisivuotiaan pojan kanssa pienessä kirkossa lapsille ja kummeille järjestetyssä tilaisuudessa. Poika istui tarkkaavaisena penkissä ja katseli jutustelevaa pappia mietteliäänä. Sanoi sitten aikansa pähkäiltyään että "pappikin on ihminen".
Tuosta tulikin mieleen näin äitienpäivänä et milloin teille on tullut mieleen et äitikin on ihminen eikä äiti pelkästään? Milloin olette alkaneet oivaltaa että äidissä on myös niitä puutteita ja "vikoja" niin kuin jokaisessa meissä. Äitikin on tehnyt elämässään virheitä ja valintoja , jotka ovat vaikuttaneet myös lasten elämään. Saako näistä asioista puhua ääneen, esimerkiksi muille sisaruksille, miten he ovat asiat kokeneet?
Äitikin on ihminen
siilimuori3
108
1098
Vastaukset
- Muistatkomamman
Vain negatiivinen puoliko on sitä ihmisyyttä?
- siilimuori3
Ei vaan pyhä äitiys ja saako sitä reslisoida;)?.
- ejymmärrä
siilimuori3 kirjoitti:
Ei vaan pyhä äitiys ja saako sitä reslisoida;)?.
mitä on reslisoida?
- siilimuori3
ejymmärrä kirjoitti:
mitä on reslisoida?
Siis: Saako äidistä puhua myös arvioiden? Vaan onkos se aihe tabu?
siilimuori3 kirjoitti:
Siis: Saako äidistä puhua myös arvioiden? Vaan onkos se aihe tabu?
Kyllä mutta näin äitiepäivänä (tosin ei vielä täällä) pikkasen varovasti ettei loukkaa ketään. Etenkään sisaruksia joilla on usein erilainen mielikuva vanhemmista, varsinkin jos ikäero on suuri.
Omista vanhemmistamme puhumme aina kun tapaamme sisrausten kesken. Siinä tulee usein esille sekä valoa että varjoa. Kaikilla meillän vahvuutemme ja heikkoutemme; omien vanhempien negatiiviset ominaisuudet voivat olla monelle kipeä kohta, etenkin kun jos ne ovat periytyneet seuraavalle sukupolvelle ;)- siilimuori3
Paloma.se.co kirjoitti:
Kyllä mutta näin äitiepäivänä (tosin ei vielä täällä) pikkasen varovasti ettei loukkaa ketään. Etenkään sisaruksia joilla on usein erilainen mielikuva vanhemmista, varsinkin jos ikäero on suuri.
Omista vanhemmistamme puhumme aina kun tapaamme sisrausten kesken. Siinä tulee usein esille sekä valoa että varjoa. Kaikilla meillän vahvuutemme ja heikkoutemme; omien vanhempien negatiiviset ominaisuudet voivat olla monelle kipeä kohta, etenkin kun jos ne ovat periytyneet seuraavalle sukupolvelle ;)Totta. Tuo vielä et jos perheen perinne on se että asioista ei voida keskustella vaan ne vaietaan ikään kuin olemattomiin. Itselläni nuo asiat ovat nouseet pintaan nyt un roolit alkavat kääntyä toisinpäin. Eli huoltajana pidetystä tuleekin huollettava. Ei sillain pahassa mielessä vaan pitää nähdä niiden ruusunkinpunaisten lasien läpi et äitikin on ihminen joka on omilla valinnoillaan viitoittanut tiensä niin kuin me kaikki muukin ja sen päälle pitää nyt rakentaa sitä uutta ja tulevaa, jsa saada ilrti kaikki mahdollinen olevasta.
Tämä aikaisempi jäi sinulta kesken?
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14270629/vaimoni-on-vuosikausia-kayttanyt-minua-hyvakseen
H.- siilimuori3
Mielenkiintoista. Onko mahdollinen ex-vaimosi ollut sinulle äiti? Ja jos on niin mitä siitä seurasi?
- Heikunkeikku
Nauraako poliisikin.
Tuli vaan mieleen tuosta siilimuorin kertomuksesta, kun viisivuotias sanoi, että "pappikin on ihminen".
Oon kertonutkin ton poliisijutun, mutta yks kerta vielä.
Kummipoikamme (olisikohan hänkin ollut jotain 4-5vuotias), kun olivat meillä kylässä. Mieheni oli töissä. Mieheni oli unohtanut aamulla eväänsä kotiin ja tuli sitten ne hakemaan pikaisesti. Kummipoika istui pöydän äärellä ja katsoi kummisetäänsä poliisivaatteissa. Mieheni laski hänelle jotakin leikkiä ja nauroi. Kummipoika ei nauranut laisinkaan. Oli toooosi totinen. Kun mieheni oli lähtenyt, kummipoika kysyi aivan ihmeissään, että "nauraako poliisikin".
.
No se siitä.
Aloitukseen.
Kysyit, että milloin on tullut mieleen, että äitikin on ihminen..
Aina oon ajatellut, että äiti ei ole pelkästään äiti. Äiti on äiti ja vaimo ja lapsi (äitinsä lapsi) ja rakastajatar :) ja työssäkäyvä ihminen ym. ym.
Minä en ole yrittänytkään koskaan olla "vain" äiti.
Tuota en allekirjoita, että olisin tehnyt sellaisia virheitä, jotka ovat vaikuttaneet lasten elämään.
"Saako näistä asioista puhua ääneen..." Tottakai saa puhua, jos on tarvetta.
Pläjäytänpähän tähän vielä yllärilauseen, että HYVÄÄ ÄITIENPÄIVÄÄ kaikille palstan äideille. Päivemmällä lähden omaa äitiäni katsomaan palvelutaloon ja sinne tulevat myös veljeni ja mun poika perheen kera.- siilimuori3
Ihana tarina :D. Kyllä about viisivuotiaiden maailma on varmasti ihmeellinen ja monia ihmetyksiä täynnä, silleen valloittavan avoimesti :).
Aloituksessani en ajatellut itseäni tai omaa äitiyttäni vaan nimenoman omaa äitiäni. Itsellähän on kaikki mahdolliset roolit mutta näin kotoa varhain poismuuttaneena äiti on ollut aina äiti, ihana äiti onkin mut jostain syystä nyt kun huoltosuhde alkaa kääntyä toisin päin, ajatuksiin on noussut oman äidin elämänhistoria. Vaikutusten lasten elämään tehdyistään päätöksistä ja käännöksistä ei tarvitse olla lapsille negatiivisia mutta vakuttavia kuitenkin. Kuten hänen ätinsä hänelle.
Meidän äitinepäivä vietettiin jo eilen, kolmessa polvessa päivä ulkoillen ja grillikausikin on korkattu.
Aika hyvä olen äidiksi, kaikkine vikoineen ja niitähän on sopusointuisesti sama määrä kuin hyveitäkin. Ei enää ole olemassakaan pyhimysäitejä vaan ihan tavan talliaisia. Nekin pressan linnassa palkitut, ovat olleet niin rekenä kuin kelkkanakin iloissa ja suruissa valitsemansa elämän vankeina kaikki tyyni.
- korjaalaituriprkle
muista tukiliivit ollaksesi täydellisempi äiti
korjaalaituriprkle kirjoitti:
muista tukiliivit ollaksesi täydellisempi äiti
Miksi menit puskaan ; )) Hyi sinua, et taida olla hyvä äiti ollenkaan.
- siilimuori3
Saavatko/uskaltavatko lapsesi puhua kanssasi elämässä tekemistäsi virheistä? Näitkö oman äitisi pyhimyksenä?
- siilimuori3
korppis kirjoitti:
Miksi menit puskaan ; )) Hyi sinua, et taida olla hyvä äiti ollenkaan.
Kenelle?
siilimuori3 kirjoitti:
Kenelle?
Minun ja poikien suhde on ehkä vaikea ymmärtää vanhemman joka on kasvattanut lapsensa parisuhteessa. Yhden vanhemman kasvattaessa lapsia ei ole läpikäymättömiä asioita. Olin isä ja äiti. Joten minä en ymmärrä miksi minun pitäisi kaivella ja syyllistää itseäni tai lapioida äitini haudasta. Äidissäni oli paljon samaa kuin minussa. Ihailin häntä. Minun ja nuoremman poikani suhde on samanlainen kuin äitini ja minun. Rakkautta ja ravistuksia, huutoa ja haleja. Esikoinen on katalisaattori välillämme.
Pyhimys joopati joo.- siilimuori3
korppis kirjoitti:
Minun ja poikien suhde on ehkä vaikea ymmärtää vanhemman joka on kasvattanut lapsensa parisuhteessa. Yhden vanhemman kasvattaessa lapsia ei ole läpikäymättömiä asioita. Olin isä ja äiti. Joten minä en ymmärrä miksi minun pitäisi kaivella ja syyllistää itseäni tai lapioida äitini haudasta. Äidissäni oli paljon samaa kuin minussa. Ihailin häntä. Minun ja nuoremman poikani suhde on samanlainen kuin äitini ja minun. Rakkautta ja ravistuksia, huutoa ja haleja. Esikoinen on katalisaattori välillämme.
Pyhimys joopati joo."Joten minä en ymmärrä miksi minun pitäisi kaivella ja syyllistää itseäni tai lapioida äitini haudasta".
Just joo. Siitähän tietenkin mielestäsi tässä aloituksessa on kysymys kaivelemisesta ja syyllistämisestä. Ja huomaa vielä sekin että aloitus ei kokenut korppista vaan yleensä palstaaisten suhdetta äitiinsä. - siilimuori3
siilimuori3 kirjoitti:
"Joten minä en ymmärrä miksi minun pitäisi kaivella ja syyllistää itseäni tai lapioida äitini haudasta".
Just joo. Siitähän tietenkin mielestäsi tässä aloituksessa on kysymys kaivelemisesta ja syyllistämisestä. Ja huomaa vielä sekin että aloitus ei kokenut korppista vaan yleensä palstaaisten suhdetta äitiinsä......siis koskenut
- korppis1
siilimuori3 kirjoitti:
.....siis koskenut
Voi vitsi, pitänee kirjoittaa mietteitä, jotka ovat palstalaisten ei minun.
- siilimuori3
korppis1 kirjoitti:
Voi vitsi, pitänee kirjoittaa mietteitä, jotka ovat palstalaisten ei minun.
Joo saahan sitä kaivella ja syyllistää ihtiään vaikka aloituksessa ei siitä ollutkaan kyse. Hän on hyvä vaan.
- kesi.vä
Olen menettänyt äitino jo vuosikymmeniä sitten. Nyt olisin aikuisempi kyselemään ja ymmärtämään hänen päätöksiään. Hyvä ja mielestäni liiankin uhrautuva äiti hän oli, kuten varmaan valtaosa sen ikäisiä äitejä oli.
Omien tyttärieni kanssa välit ovat mielestä vuosi vuodelta lähentyneet ja keskustelemme hyvinkin paljon, niin omistani kuin heidän asioitaan, maailman asioistakin.- siilimuori3
Tuota juuri aloituksessani tarkoitin, itsekin olen vasta nyt alkanut ajatella ja ymmärtämään elämäänsä uudelta laajemmalta kantilta, johtuneeko siitä kun olemme tavallaan eri tavoin lähentyneet nyt vaikka aikaisemminkin olemme olleet läheisiä.
- surullinen.minäkin
Itse ryhdyin yli 50-vuotiaana analysoimaan ja arvioimaan perheemme rooli- ja ihmissuhdekuvioita. Hämmästyin huomatessani, että äitini oli ollut varsinainen velmuileva pahis.
Hän halusi olla se ainoa henkilö, jota jokainen rakastaisi. Siksi hän keksi monenlaisia kuvioita, jolla vahvisti muiden perheenjäsenten välien negatiivisuutta. Sai isän piiskaamaan lapsia, puhui jokaiselle erikseen negatiivisia juttuja toisista, yksi kerrallaan, juoruilu "toisen kertomisista" yms.
Tosi ikävä tyyppi, joka sai paljon pahaa aikaan. Itse onneton. Surullista.- siilimuori3
Okei............ Kyllä tuossakin varmaan jollain lailla realisoituu se et kun itse alkaa olla jo elämää nähnyt alkaa huomata myös äidin elämän kiemuroita syy - ja seurasuusuhteineen. Minä mietin lähinnä sitä, mitkä kuviot äitini elämässä ovat vaikuttaneet siihen mikä tai millainen hän on nyt tai jos esimerkiksi lapsuutensa olisi ollut toisenlainen, olisiko elämänsä mennyt toisin. Minun äitini on joutunut hyvin pienensät slviämään ilman omaa isää ja äitiä. Ja sitä myötä oman ydinperheen mallia.
- ent.siivoojaparka
Taitaa olla taas se päivä vuodesta, kun omia vikojaan puolustellaan sillä minkälainen äiti on ollut.
Sehän se on ollut muotivirtaus jo kauan. Jotkut ovat oikein kirjoitelleet siitä kirjojakin, lapsuutensa vaikutuksesta heidän koko elämäänsä.
Pahimpia rikollisiakin puolustellaan kaivelemalla heidän lapsuuttaan ja äitinsä ja isoäitinsä mielenhäiriöitä.- siilimuori3
Sinä se olet oikein mestari ymmärtämään toisten kirjoitukset ja aloitukset väärin. Häpeäisit senkin sehvi.
- ent.siivoojaparka
siilimuori3 kirjoitti:
Sinä se olet oikein mestari ymmärtämään toisten kirjoitukset ja aloitukset väärin. Häpeäisit senkin sehvi.
"""" Milloin olette alkaneet oivaltaa että äidissä on myös niitä puutteita ja "vikoja" niin kuin jokaisessa meissä. Äitikin on tehnyt elämässään virheitä ja valintoja , jotka ovat vaikuttaneet myös lasten elämään. Saako näistä asioista puhua ääneen, esimerkiksi muille sisaruksille, miten he ovat asiat kokeneet?"""""
Väärinkö? Ymmärtänyt(kö)? - Siilimuori3
ent.siivoojaparka kirjoitti:
"""" Milloin olette alkaneet oivaltaa että äidissä on myös niitä puutteita ja "vikoja" niin kuin jokaisessa meissä. Äitikin on tehnyt elämässään virheitä ja valintoja , jotka ovat vaikuttaneet myös lasten elämään. Saako näistä asioista puhua ääneen, esimerkiksi muille sisaruksille, miten he ovat asiat kokeneet?"""""
Väärinkö? Ymmärtänyt(kö)?OMIA VIKOJAAN PUOLUSTELLAAN SILLÄ MILLAINEN ÄITI ON OLLUT. MUN TEKSTISSÄ SIITÄ EI TODELLAKAAN OLE KYSYMYS.
- ent.siivoojaparka
Siilimuori3 kirjoitti:
OMIA VIKOJAAN PUOLUSTELLAAN SILLÄ MILLAINEN ÄITI ON OLLUT. MUN TEKSTISSÄ SIITÄ EI TODELLAKAAN OLE KYSYMYS.
"""""Äitikin on tehnyt elämässään virheitä ja valintoja , jotka ovat vaikuttaneet myös lasten elämään."""""
- ent.siivoojaparka
Siilimuori3 kirjoitti:
OMIA VIKOJAAN PUOLUSTELLAAN SILLÄ MILLAINEN ÄITI ON OLLUT. MUN TEKSTISSÄ SIITÄ EI TODELLAKAAN OLE KYSYMYS.
Eläkä huuvvva!!!!!
- siilimuori3
ent.siivoojaparka kirjoitti:
"""""Äitikin on tehnyt elämässään virheitä ja valintoja , jotka ovat vaikuttaneet myös lasten elämään."""""
No eihän tuossa kopiossa yksilöidä niitä valintoja eikä VARSINKAAN puolustella omia tekoja. Taidat vastata omille mielikuvillesi.
- siilimuori3
ent.siivoojaparka kirjoitti:
Eläkä huuvvva!!!!!
Kaksi veetä liikaa.
- ent.siivoojaparka
siilimuori3 kirjoitti:
No eihän tuossa kopiossa yksilöidä niitä valintoja eikä VARSINKAAN puolustella omia tekoja. Taidat vastata omille mielikuvillesi.
"""... virheitä ja valintoja , jotka ovat vaikuttaneet myös lasten elämään."""""
- siilimuori3
ent.siivoojaparka kirjoitti:
"""... virheitä ja valintoja , jotka ovat vaikuttaneet myös lasten elämään."""""
No käypikö mielessä sellainen asia et mikä vanemmalle on ollut elämässään virhe voi lapsille olla loppuin lopuksi hyväksi. Tai tekemänsä valinta, ei kai kaikki valinnat ole huonoja. Ja kun katsoo esim meitsiä, joka on näin erinomainen, tulee eittämättä mieleen et kaikki virheet ja valinnat ovat hioneet tämän dimangin :D.
- ent.siivoojaparka
siilimuori3 kirjoitti:
No käypikö mielessä sellainen asia et mikä vanemmalle on ollut elämässään virhe voi lapsille olla loppuin lopuksi hyväksi. Tai tekemänsä valinta, ei kai kaikki valinnat ole huonoja. Ja kun katsoo esim meitsiä, joka on näin erinomainen, tulee eittämättä mieleen et kaikki virheet ja valinnat ovat hioneet tämän dimangin :D.
No nyt alan niinkun vähän ymmärtää, että ilman äitisi tekemää virhettä sinua ei olisi olemassakaan.
- siilimuori3
ent.siivoojaparka kirjoitti:
No nyt alan niinkun vähän ymmärtää, että ilman äitisi tekemää virhettä sinua ei olisi olemassakaan.
No voihan asian noinkin ilmaista :D.
- lapiomies1
Ihmiset pitäis tehdä tehtaassa, kahtena päivänä viikossa. Maanantaina ja tiistaina, joka toinen olis maanantaipäivän kappale. Ei tarvitsesi kaivella syyllisiä haudoistaan.
- Rakkaudellaolihinta
Kyllä minä niiin mieleni pahoitin silloin kun kerran yhtenä kauniina päivänä poksahti päähän, että minun oletetaan olevan vain vaimo ja äiti, ei mitään muuta. Siis minulla ei olisi ollut lupa olla muuta. Siitä se elämäni suurin taisto ja muutoksen haku ja vastarinta vanhoja oletuksia ja arvostuksia vastaan sitten alkoi. Jatkuen ...
- siilimuor3
Mikäs tuon poksauksen sai aikaan?
- Aloinymmärtämään
Tajunnan ja tietoisuuden herääminen kai. Oletettavasti.
Niin, äitikin on ihminen, omani oli. Kaikilla vanhemmilla on vaikeana tehtävänä kasvattaa lapsensa kelvollisiksi kansalaisiksi. Kelvollisiksi sen mittapuun mukaan, mitä kukin kelvollisena pitää. Siinä on ongelmaa kerrakseen. Pitää ottaa lapsen tarpeet, puolison tarpeet, yhteiskunnan tarpeet ja omat tarpeet huomioon ja siinä sivussa vielä pitäisi huomata ystävät, tuttavat ja sukulaiset.
Yhtälö muodostuu niin vaikeaksi, että sitä ei voi toteuttaa; on tehtävä valintoja, jotka eivät ole kaikille osapuolille parhaita mahdollisia.
On selvää, että myöhemmin noita valintoja voidaan arvioida ja ei aina niin korkealle arvosteta. Omaa huonouttaanko sitten yritetään selittää sillä, että haetaan syyllistä itsensä ulkopuolelta eli uskotellaan itselle ja muille, että on onnettomien olosuhteiden uhri. Mitä hyötyä tuosta on kenellekään? Kaikki ollaan aikamme kasvatteja ja sitten olosuhteiden uhreja.
Itse kannatan ajatusta, että nämä kortit on jaettu ja on itsestä kiinni kuinka hyvin niillä pelaa. Hyvä niin, jos yrittää pelata niin hyvin kuin vain taitaa. Turha syytellä huonoja kortteja; ei ne siitä yhtään syyttelemällä parane.
Minulla oli hyvät vanhemmat, parhaat mitä minulla oli. Isäsuhteeni oli vaikea, mutta äitisuhteeni ei niin vaikea. Siskolla oli todennäköisesti päin vastoin. Veljiä minulla oli useita, mutta siskoja vain yksi.- siilimuori3
Tuo on totta.
Ehkä minä kuitenkin tarkoitin aloituksellani sitä että itse olen oikeastaan vasta nyt alkanut nähdä äitini myös naisen ja vaimon roolissa tarkemmin. Aiemmin hän on ollut äiti minulle ja mummi lapsilleni. Ihan uuden näkökulman avaa se että millaisen naisen elämän äitini on saanut viettää. Miten kokenut suhteensa mieheensä, millaiset arvot hänen tietään siinä mielessä ovat ohjanneet. Ja miten lapsuutensa vaikuttanut näkemyksiinsä. Siis syyllistäminen ei ollenkaan ollut tarkoitus vaan pääsy syvempään ymmärrykseen omasta äidistä naisena. - joku-voi-auttaa
AkanUkko
9.5.2016 0:07 (ei liity aloitukseen)
Asiani on, koska tiedät paljon näistä tietsikoista ja minä en nyt ymmärrä yhtään mitään, niin miksi kone herjaa, että päivityksiä ei voi tehdä, koska "joku tuki" on...mitätön?
Kone on aivan "juntturtassa" ja lataa hitaasti. Musiikkia ei voi kuunnela, koska levy välillä "latailee", joten tangoon tulee liian pitkä tauko:))
Ai niin, Joku gookle chorme, ...kyllä sinä tiedät. joku-voi-auttaa kirjoitti:
AkanUkko
9.5.2016 0:07 (ei liity aloitukseen)
Asiani on, koska tiedät paljon näistä tietsikoista ja minä en nyt ymmärrä yhtään mitään, niin miksi kone herjaa, että päivityksiä ei voi tehdä, koska "joku tuki" on...mitätön?
Kone on aivan "juntturtassa" ja lataa hitaasti. Musiikkia ei voi kuunnela, koska levy välillä "latailee", joten tangoon tulee liian pitkä tauko:))
Ai niin, Joku gookle chorme, ...kyllä sinä tiedät.En tiedä tietokoneista paljoakaan, mutta ongelma vaikuttaa Windows:ilta. Kaikki ongelmat Widows:in kanssa kuuluvat Windows:in ominaisuuksiin; siinä ei ole koskaan mitään vikaa. Vika korjaantuu ihan itsekseen heti kun on installoinut Windows:in uudelleen (siis asentanut kaikkine ohjelmineen). Tottuneelta se vie pari päivää, mutta tottumattomalta kauemmin.
Itse en käytä Windows:ia juuri siksi, että siinä on noita kiusallisia ominaisuuksia. Käytän Linux pohjaista Ubuntua, joka toimii aina ripeästi. Ei tule taukoja edes kiperimpään polkkaankaan.
Anteeksi, mutta noilla esitiedoilla en paremmin voi auttaa.
Lapsi ei kyseenalaista vanhempiaan. Sellaiset jutut, minkä kanssa kasvat, tulee sun perusarvot. Sen olen saanut kokea.
Minun äitini oli täydellinen kunnes sain omia lapsia. Vasta sitten tajusin että valinnat mitkä hän oli tehnyt, ei ollut niin äidilliset, ne oli hänen omien etujen tavoittelua. Kerran nostin yhden niistä pöydälle, ja koetin saada aikaiseksi jotain, oikeuttakohan. Se ei mennyt kauhean hyvin, syy vieritettiin takaisin minun niskoille. Rakkaudesta häneen annoin asian olla. Vuosi ennen hänen kuolemaansa sain tietää että hän kaiken lisäksi oli valehdellut meille lapsille isästämme koko ajan.
Epäilen että hänen psyykkeensä ei kestänyt niitä valintoja mitkä hän oli tehnyt. Joutui sitten valehtelemaan. Olisiko se peräti sairastuttanut häntä? Jossain vaiheessa iski epävarmuus, mikä mun elämässä oli ollut totta ja mikä ei. Kadotin koko äidin. Nyt vasta, reilu vuosi kuolemastaan, alan pikkuhiljaa saada takaisin muistoja siitä kauniista äidistä.
Mun siskot ovat samanlaisia kuin moni täällä, ei saisi puhua mitään. Ei saa häväistä äitiä. Mitä siitä sitten? Hän on kuollut! Me eläämme. Isämme elää. Ja tajuamalla asioiden oikeat yhteydet annamme itsellemme ja varsinkin isällemme paremmat mahdollisuudet. En minä puhu pahaa äidistäni, ei hän ollut paha. Hän oli vaan rikki. Ja minusta ihminen joka vaan peittelee asioita on vähän rikki myös. Mulle on ainakin ollut tärkeää käydä läpi asioita ja saada niille ne oikeat, aikuisen perspektiivit. Se on tehnyt minusta vähemmän rikkinäisen.
En minäkään ole ollut maailman paras äiti. Olen tehnyt pahoja valintoja, tai jättänyt hyviä tekemättä. Mutta seison niiden takana vaikka hävettääkin joskus. Ja jotain hyvää olen tehnyt, koska mulla on maailman ihanimmat lapset.
Aviomuutta, ihmiset. Kokeilkaa miten vapauttava se on.- silimuori3
Minulla on kaksi siskoa, toinen huomattavasti nuorempi, voisi olla ikänsä puolesta oma lapseni. Toinen on pari kolme vuotta nuorempi. On ollut jotenkin jännä huomata että keskimmäisen siskon kanssa äidistä ei voi ottaa esiin asioita, jotka äidille eivät ole eduksi. Hän aivan kuin tyrmistyy ja menee sanattomaksi kun otan esille jonkun asian, jota hän ei halua äidissä nähdä. Tai en näekään ehkä, se lienee minun kokemukseni.
Eli siis hän näkee äitin äitinä, jota ei saa kritisoida edes meidän lasten välisissä keskusteluissa. Korostan että meillä on aina äidin kanssa ollut läheiset välit kuitenkin niin että hän ei mielellään ole koskaan puhunut ihan naisena olostaan meille lapsille tai nyt kun toimintakyky alkaa pikkasen onnahdella, ei kerro asioista. Johtuneeko siitä kun on niin pienestä joutunut itsestään huolta pitämään. Hänen on siis erinomaisen vaikea antautua autettavaksi. - korppis1
Huomenta ylisillä vielä makoilen@ eilen, vanhainkodin äitienpäiväjuhlassa lauloimme kaikille tuttuja lauluja. Vanhainkodin asukkaat suurin osa heistä olivat muissa maailmoissa. Lasteni mummu piti sylissään nallea, jota taputteli pyllylle kuin pientä vauvaa syötön jälkeen. Viimeisen laulun lopussa poikani petti. Äideistä parhain...sai minut kyyneliin. Minulla oli hyvä äiti. Lapset olivat hänelle tärkeitä, mutta hän kykeni luopumaan heistä kuten nuorimmasta veljestä, joka ikään kuin hylkäsi hänet avioeronsa aikoina. Äitini ei osannut antaa oikeita neuvoja. Vanhankansan ihmisenä pyysi veljeäni palaamaan vaimonsa luokse. Ei äiti osannut ajatella, että veljeni vaimo jätti hänet. Se neuvo loukkasi ja samalla kaikki vanhat katkeruudet vanhempia kohtaa saivat veljeni tekemään ratkaisun olla ottamatta yhteyttä äitiin. Olen kuten jo aikaisemmin kirjoitin äitini mielen geenien perijä. Minä olen tietoisesti hylännyt sisareni. Veljeni oli iltatähti ja häpesi vanhempiani. Minulle vanhempani olivat rakkaita. He antoivat minulle hyvän kasvualustan, kaipaan heitä. Kaikille lapsille äiti ei ole äiti vaan ihminen. Minulle äiti oli isäni vaimo, oman sisarusparvensa kantava voima äiti ja ystävä.
- korppis1
korppis1 kirjoitti:
Huomenta ylisillä vielä makoilen@ eilen, vanhainkodin äitienpäiväjuhlassa lauloimme kaikille tuttuja lauluja. Vanhainkodin asukkaat suurin osa heistä olivat muissa maailmoissa. Lasteni mummu piti sylissään nallea, jota taputteli pyllylle kuin pientä vauvaa syötön jälkeen. Viimeisen laulun lopussa poikani petti. Äideistä parhain...sai minut kyyneliin. Minulla oli hyvä äiti. Lapset olivat hänelle tärkeitä, mutta hän kykeni luopumaan heistä kuten nuorimmasta veljestä, joka ikään kuin hylkäsi hänet avioeronsa aikoina. Äitini ei osannut antaa oikeita neuvoja. Vanhankansan ihmisenä pyysi veljeäni palaamaan vaimonsa luokse. Ei äiti osannut ajatella, että veljeni vaimo jätti hänet. Se neuvo loukkasi ja samalla kaikki vanhat katkeruudet vanhempia kohtaa saivat veljeni tekemään ratkaisun olla ottamatta yhteyttä äitiin. Olen kuten jo aikaisemmin kirjoitin äitini mielen geenien perijä. Minä olen tietoisesti hylännyt sisareni. Veljeni oli iltatähti ja häpesi vanhempiani. Minulle vanhempani olivat rakkaita. He antoivat minulle hyvän kasvualustan, kaipaan heitä. Kaikille lapsille äiti ei ole äiti vaan ihminen. Minulle äiti oli isäni vaimo, oman sisarusparvensa kantava voima äiti ja ystävä.
korjausohjelma syöttää vääriä sanoja kuten pokkani joka tekstissä muuttui poikani.
- siilimuori3
korppis1 kirjoitti:
Huomenta ylisillä vielä makoilen@ eilen, vanhainkodin äitienpäiväjuhlassa lauloimme kaikille tuttuja lauluja. Vanhainkodin asukkaat suurin osa heistä olivat muissa maailmoissa. Lasteni mummu piti sylissään nallea, jota taputteli pyllylle kuin pientä vauvaa syötön jälkeen. Viimeisen laulun lopussa poikani petti. Äideistä parhain...sai minut kyyneliin. Minulla oli hyvä äiti. Lapset olivat hänelle tärkeitä, mutta hän kykeni luopumaan heistä kuten nuorimmasta veljestä, joka ikään kuin hylkäsi hänet avioeronsa aikoina. Äitini ei osannut antaa oikeita neuvoja. Vanhankansan ihmisenä pyysi veljeäni palaamaan vaimonsa luokse. Ei äiti osannut ajatella, että veljeni vaimo jätti hänet. Se neuvo loukkasi ja samalla kaikki vanhat katkeruudet vanhempia kohtaa saivat veljeni tekemään ratkaisun olla ottamatta yhteyttä äitiin. Olen kuten jo aikaisemmin kirjoitin äitini mielen geenien perijä. Minä olen tietoisesti hylännyt sisareni. Veljeni oli iltatähti ja häpesi vanhempiani. Minulle vanhempani olivat rakkaita. He antoivat minulle hyvän kasvualustan, kaipaan heitä. Kaikille lapsille äiti ei ole äiti vaan ihminen. Minulle äiti oli isäni vaimo, oman sisarusparvensa kantava voima äiti ja ystävä.
Voiko äiti olla ystävä jolle kerrotaan kaikki?
- Pysyikin
En ehkä kertonut kaikkea, mutta juttelin ja kerroin paljon. En silloin tajunnut miksi, vasta vuosikymmeniä myöhemmin ymmärsin että ehkä siksi, että umpimielinen ja hukuksissa oleva ihminen olisi pysynyt pinnalla.
- Psykoterapeutitar
Yön yli haudutettuja äitienpäivämietteitä, joita eilen tuli muutaman äidin kanssa pohdittua. Yksi on äiti ilman, että on koskaan asunut lapsensa kanssa. Toinen on äiti, jolla on pienet lapset ja hoidettavat omat vanhemmat. Yksi äiti elää kotoa muuttavien lasten aikaa.
Pohdimme sitä, millaisena lapset kokevat lapsuutensa ja äidin osan siinä. Jokainen oli vahvasti sitä mieltä, että on ensin ihminen ja nainen ja sen pohjalta vasta äiti. Täytyy osata ottaa vastuu itsestään ja omista tekemisistään ja valinnoistaan. Täytyy osata olla avoin ja kestää erilaista kritiikkiäkin.
Jos itse myöntää olevansa epätäydellinen ja hyväksyy sen, niin silloin lastenkin on helpompi elää, kun tiedostavat ihmisen inhimillisen epätäydellisyyden.
Äitini ei halunnut äitiyttä, eikä halunnut olla äiti ja niitä hän korosti puheessaan jatkuvasti. En tiennyt, mitä hän halusi, mutta kylmä suhtautuminen lapsiin jätti lapset sisältä kylmiksi. Sellaista en toivo kenellekään!- siilimuori3
Eli teidän pohdintanne koski naisen eri rooleja, teitä itseäne äitinä?
Mikähän äidistänne oli tehnyt sellaisen kuin oli? Kuitenkin hän on lapsia/lapsen tehnyt? - Psykoterapeutitar
siilimuori3 kirjoitti:
Eli teidän pohdintanne koski naisen eri rooleja, teitä itseäne äitinä?
Mikähän äidistänne oli tehnyt sellaisen kuin oli? Kuitenkin hän on lapsia/lapsen tehnyt?Lähinnä mietimme, miten kaikki näimme tilanteet, joihin elämä ihmisiä heittää ja miten tilanteet näyttäytyvät eri puolilta katsottuna.
Eikä siinä kielteisesti äitiyteen suhtautuvalla ehkä ole muuta syytä, kun puutteelliset ehkäisytiedot, eikä aborttiakaan jokaisen raskauden kohdalla saanut. Eitoivotuista raskauksista sitten kärsimme kaikki.
- korppis1
Äiti voi olla ystävä jolle kerrotaan asioita, joita ei muille kerrota. Oman äidin avoimuus välittyi minuun ja minusta lapsiini. Tiedän sukuni asioita, joita serkkuni eivät tiedä. Jo lapsena tiesin, että isäni ja äitini rakastavat toisiaan ja rakastelivat keskenään. Kerroin äidille myös rakastuessani tunteitteni ilot ja surut. Samoin poikani ovat kertoneet minulle sellaisia asioita joista, näin uskon harva äidilleen kertoo. Avoimuutta voi kierrättää.
- siilimuori3
Avoimuus on kahden kauppa ja sitä ei voi vängällä vääntää :).
Minun äitini ei ole minun ystäväni vaanhän on minun äitini. Haluan säästää häntä ikäviltä asioilta mikäli suinkin pystyn. Esimerkiksi jos sairastusin vakavasti, en äidilleni sitä kertoisi kuin viime tipassa koska tiedän että hänen sydämensä murtuisi.Miesasioitani hänen kanssaan en myöskään pohtisi, vain ne jotka ovat kaikkien nähtävillä, siis konkreettiset asiat. Ystävyys on muualla kuin äidin ja lapsen välisissä suhteissa. Ei minun tyttärenikään ole minun ystäväni vaikka läheisiä olemmekin. Lasten ei tarvitse tietää äidistä kaikkea, minun mielestäni. siilimuori3 kirjoitti:
Avoimuus on kahden kauppa ja sitä ei voi vängällä vääntää :).
Minun äitini ei ole minun ystäväni vaanhän on minun äitini. Haluan säästää häntä ikäviltä asioilta mikäli suinkin pystyn. Esimerkiksi jos sairastusin vakavasti, en äidilleni sitä kertoisi kuin viime tipassa koska tiedän että hänen sydämensä murtuisi.Miesasioitani hänen kanssaan en myöskään pohtisi, vain ne jotka ovat kaikkien nähtävillä, siis konkreettiset asiat. Ystävyys on muualla kuin äidin ja lapsen välisissä suhteissa. Ei minun tyttärenikään ole minun ystäväni vaikka läheisiä olemmekin. Lasten ei tarvitse tietää äidistä kaikkea, minun mielestäni.Olen aina ajatellut, että avoimuus on luonnekysymys ei kapankäyntiä.
Äitisi tuntuu olevan särkyvää sorttia.
Ei kaikki äidit säry, on äitejä, jotka tykkäävät kun lapset rakastuvat ja ovat onnellisia.
Eikä mikään ystävyys ole sitä, että kaikki asiat ystävästä tiedetään.
Sairaudet, parisuhteiden rikkoutumiset niissä jokainen ihminen tarvitsee läheisen tukea, minulle se oli äiti. Suhteemme oli paljon muutakin kuin äitienpäiväruusu äitienpäivänä ja lanelliyöpaita jouluna.- siilimuori3
korpikirjailija kirjoitti:
Olen aina ajatellut, että avoimuus on luonnekysymys ei kapankäyntiä.
Äitisi tuntuu olevan särkyvää sorttia.
Ei kaikki äidit säry, on äitejä, jotka tykkäävät kun lapset rakastuvat ja ovat onnellisia.
Eikä mikään ystävyys ole sitä, että kaikki asiat ystävästä tiedetään.
Sairaudet, parisuhteiden rikkoutumiset niissä jokainen ihminen tarvitsee läheisen tukea, minulle se oli äiti. Suhteemme oli paljon muutakin kuin äitienpäiväruusu äitienpäivänä ja lanelliyöpaita jouluna.Avoimuudella on monta ulottuvuutta riippuen kohteista. Voihan tietysti sanoa olevan särkymäherkkyyttä jos suree lastensa puolesta heidän surujaan. Ja se et lapsi haluaa säästää äiteensä tältä surulta. Minusta sitä sanotaan myös äidin ja lapsen väliseksi rakkaudeksi.
Eikä ole särkymisestä kyse jos on sitä mieltä että aikuinen ihminen ei jaa äidin kanssa kaikkea. Sitä kutsutaan aikuistumiseksi. Ystävä nimenomaan on hän joka tietää minusta kaiken, jakaa kanssani kaiken ja silti pitää minusta :).
Niin me olemme erilaisia. Minun sairauteni, parisuhteitteni karikot jakoi ystäväni ja muut murheeni jakoivat ystäväni. Minun äiti-lapsi -suhteeeni perustuu siihen et äiti on minulle aina äiti, lapsilleni mummi. Se sisältää paljon muutakin kuin ruusun ja yöpaidan juhlapyhinä. Mutta ei niitä asioita jotka on varattu ainoastaan ja vain ystävälle. - korppis1
siilimuori3 kirjoitti:
Avoimuudella on monta ulottuvuutta riippuen kohteista. Voihan tietysti sanoa olevan särkymäherkkyyttä jos suree lastensa puolesta heidän surujaan. Ja se et lapsi haluaa säästää äiteensä tältä surulta. Minusta sitä sanotaan myös äidin ja lapsen väliseksi rakkaudeksi.
Eikä ole särkymisestä kyse jos on sitä mieltä että aikuinen ihminen ei jaa äidin kanssa kaikkea. Sitä kutsutaan aikuistumiseksi. Ystävä nimenomaan on hän joka tietää minusta kaiken, jakaa kanssani kaiken ja silti pitää minusta :).
Niin me olemme erilaisia. Minun sairauteni, parisuhteitteni karikot jakoi ystäväni ja muut murheeni jakoivat ystäväni. Minun äiti-lapsi -suhteeeni perustuu siihen et äiti on minulle aina äiti, lapsilleni mummi. Se sisältää paljon muutakin kuin ruusun ja yöpaidan juhlapyhinä. Mutta ei niitä asioita jotka on varattu ainoastaan ja vain ystävälle.Eli äiti ei ole ihminen vaan äiti.
- siilimuori3
korppis1 kirjoitti:
Eli äiti ei ole ihminen vaan äiti.
Bojong!
Äiti ei ole ystävä vaan äiti. - korppis1
siilimuori3 kirjoitti:
Bojong!
Äiti ei ole ystävä vaan äiti.Äiti on nainen, hänellä on tehtävänimike työssään, ehkä on kotirouva tai eläkeläinen. Hän on aviovaimo, miniä, ystävä, serkku, kaveri, hän on tytär vanhemmilleen. Hän voi olla sairas, terve, dementiaa poteva tai lapseksi taantunut käärö sängynpohjalla. Hänellä on nimi.
- siilimuori3
korppis1 kirjoitti:
Äiti on nainen, hänellä on tehtävänimike työssään, ehkä on kotirouva tai eläkeläinen. Hän on aviovaimo, miniä, ystävä, serkku, kaveri, hän on tytär vanhemmilleen. Hän voi olla sairas, terve, dementiaa poteva tai lapseksi taantunut käärö sängynpohjalla. Hänellä on nimi.
Ihanko totta?
Kiva kun aloitukseni sai sinut pohtimaan asiaa omasta näkökulmatasi. Sinulla se on tuollainen, jollain muulla toisenlainen.
Täs kohden ketjua kuitenkin kyse oli siitä voiko äiti olla ystävä. - Korppis1
siilimuori3 kirjoitti:
Ihanko totta?
Kiva kun aloitukseni sai sinut pohtimaan asiaa omasta näkökulmatasi. Sinulla se on tuollainen, jollain muulla toisenlainen.
Täs kohden ketjua kuitenkin kyse oli siitä voiko äiti olla ystävä.Aloituksessa kirjaamasi asiat lipuvat käsistäsi, et pysty pitämään asiaa koossa. Aloituksessa kysyit.
"et milloin teille on tullut mieleen et äitikin on ihminen eikä äiti pelkästään? Milloin olette alkaneet oivaltaa että äidissä on myös niitä puutteita ja "vikoja" niin kuin jokaisessa meissä".
Olet jankutijankuti tyyppi. Testasin näillä kommenteilla kuinka mielesi on ailahtelevainen ja muuttuu sen mukaan kuka sinulle kommentoi.
Kun vastaaja olen minä tai antipatioittesi haamu, mikään vastaus ei kelpaa ja sen toki tiesin tehdessäni sinulle kyssäreitä ; )
Vielä yksi kyssäri...haluaisin vielä tietää.....
Miten sinun lapsesi ja uusioperheesi lapset esittelevät sinut ystävilleen? - siilimuori3
Korppis1 kirjoitti:
Aloituksessa kirjaamasi asiat lipuvat käsistäsi, et pysty pitämään asiaa koossa. Aloituksessa kysyit.
"et milloin teille on tullut mieleen et äitikin on ihminen eikä äiti pelkästään? Milloin olette alkaneet oivaltaa että äidissä on myös niitä puutteita ja "vikoja" niin kuin jokaisessa meissä".
Olet jankutijankuti tyyppi. Testasin näillä kommenteilla kuinka mielesi on ailahtelevainen ja muuttuu sen mukaan kuka sinulle kommentoi.
Kun vastaaja olen minä tai antipatioittesi haamu, mikään vastaus ei kelpaa ja sen toki tiesin tehdessäni sinulle kyssäreitä ; )
Vielä yksi kyssäri...haluaisin vielä tietää.....
Miten sinun lapsesi ja uusioperheesi lapset esittelevät sinut ystävilleen?Ketju elää ja aihe sen mukana. Vai että testasit ;).
Ei kai minulla ole uusperhekuvioita, olet varmaan erehtynyt tai jotain. siilimuori3 kirjoitti:
Ketju elää ja aihe sen mukana. Vai että testasit ;).
Ei kai minulla ole uusperhekuvioita, olet varmaan erehtynyt tai jotain.Vastaapas nyt kysymykseeni, oletko tyttäriesi ystäville vain äiti. Ja miehesi pojille äitipuoli, tai kai sinulla on nimikin?
- siilimuori3
korppis kirjoitti:
Vastaapas nyt kysymykseeni, oletko tyttäriesi ystäville vain äiti. Ja miehesi pojille äitipuoli, tai kai sinulla on nimikin?
Miten se liittyy aloituksen aiheeseen. Tyhmä kysymys johon en näe aihetta jankuttaa,,,;)
siilimuori3 kirjoitti:
Miten se liittyy aloituksen aiheeseen. Tyhmä kysymys johon en näe aihetta jankuttaa,,,;)
Eihän tämäkään sinun kommenttisi lastenkasvatusketjussa liittynyt aloituksen aiheeseen.
Kirjoitit minulle.
"Kilju sinä vain sänkypuuhissasi palstalla, vapaaehtoistyöntekijä :DD."- siilimuori3
korppis kirjoitti:
Eihän tämäkään sinun kommenttisi lastenkasvatusketjussa liittynyt aloituksen aiheeseen.
Kirjoitit minulle.
"Kilju sinä vain sänkypuuhissasi palstalla, vapaaehtoistyöntekijä :DD."Noni. Nyt sitten tyypilliseen tyyliisi alkaa kaikkien ketjujen sanomisten yhdistely :D.
Sitäpaitsi itse olet kiljumisesi korvessa esille tuonut. Mikäpä hänessä ;). - Korppis1
siilimuori3 kirjoitti:
Noni. Nyt sitten tyypilliseen tyyliisi alkaa kaikkien ketjujen sanomisten yhdistely :D.
Sitäpaitsi itse olet kiljumisesi korvessa esille tuonut. Mikäpä hänessä ;).En muuten ole, vaan olen kysynyt siivojalta, milloin hän viimeksi huusi sängyssä. Tästä se alkoi, sinä tietenkin teit kommentistasi omia johtopäätöksiä ja fantasia kuvia minusta huutamassa, mikäpä hänessä.
- siilimuori3
Korppis1 kirjoitti:
En muuten ole, vaan olen kysynyt siivojalta, milloin hän viimeksi huusi sängyssä. Tästä se alkoi, sinä tietenkin teit kommentistasi omia johtopäätöksiä ja fantasia kuvia minusta huutamassa, mikäpä hänessä.
No en usko että olen täällä ainoa joka liittää nuo öiset kiljumiset korvessa juuri sinuun. Mutta mikäpä siinä, saahan sitä kiljua kun kiljututtaa ;DD.
Mistä kommentistani? Vai oliko se sittenkin sinun oma kommenttisi ;)?
Ja toisaalta vaikea täällä on toisten johtopäätöksiä tehdä, pakko tyytyä ihan omiin. Koominen kuva ei sen puoleen :DD. siilimuori3 kirjoitti:
No en usko että olen täällä ainoa joka liittää nuo öiset kiljumiset korvessa juuri sinuun. Mutta mikäpä siinä, saahan sitä kiljua kun kiljututtaa ;DD.
Mistä kommentistani? Vai oliko se sittenkin sinun oma kommenttisi ;)?
Ja toisaalta vaikea täällä on toisten johtopäätöksiä tehdä, pakko tyytyä ihan omiin. Koominen kuva ei sen puoleen :DD.Ketkä muut taas jälleen kerran.
Taitaa olla seksielämäsi laimeaa jos kuvitelmatkin rakastelemisesta ovat koomisia. No, tietty olen ymmärtänyt, että seksi ei ole suotavaa sinun äitikuvallesi.- siilimuori3
korppis kirjoitti:
Ketkä muut taas jälleen kerran.
Taitaa olla seksielämäsi laimeaa jos kuvitelmatkin rakastelemisesta ovat koomisia. No, tietty olen ymmärtänyt, että seksi ei ole suotavaa sinun äitikuvallesi.Ei minun vaan Korppis ulvomassa kuulaassa korven illassa tai yössä.
Ymmärrys hoi äly älä jätä jankuti.
Siihen aikaankin, kun minulla oli äiti oikein.
Vaikka nuttu menikin välillä kanssaan nurin.
Eli alle 10V.
Oli äiti rakas ja kultainen, halittavakin.
Kun tuli teini-ikä, se vanha äiti katosi ja tilalle tuli perheen nainen.
Isän puoliso.
Nimekseenkin tuli toisinaan "tuo äite".
-
Nyttemmin, etenkin 60 en enää ymmärrä koko äiti-keskustelua.
Riittäkööt onnittelut ja kiitokset vain sisimmässä.
Niin joo, äitini on jo kuollut.
Säästyin ehkä todella höperöltä naiselta.
Haudallansa käyn, kunnioittaen seison asennossa.
Kuten monet muutkin miehet maallansa.
Se on sivistynyttä käytöstä, sekä elämälle kiitos.
-
Lapseni sallin edelleenkin tulla tyköni.
Mutta selväksi olen tehnyt, etteivät sotke ympyröitäni ennen-kuin en enää
tunnista heitä.
-
Tämä ei ole mitenkään moite, saati iva.
Korkeintaan minulle itselleni.
H.- siilimuori3
Yllättävän aiheeseen liittyvä sinunnäköisesi kommentti. Vaikka sanoit ettet muka ymmärrä tätä keskustelua, kuitenkin osallistuit kivasti. Toit esille omaa suhdettasi äitiisi ja myös lapsiisi.
Äiti on "titteli" äidillä on nimi, minulla nimi, sen laitan kaikkiin postilähetyksiin joita tyttärelle lähetän. Lempinimiä on kaksi, niitä saa käyttää, pidän kuitenkin eniten omasta oikeasta nimestäni, näin vanhemmiten. Tytär puhuu äidistä, se on kiva juttu.
- siilimuori3
korpikirjailija kirjoitti:
Minua pojat kutsuvat pääsääntöisesti etunimellä.
Aijaa. Mun lapselta kysyttiin pienenä mun nimeä niin kyllä hän oli ehdottoman varma et se nimi oli Äiti.
- Heikunkeikku
siilimuori3 kirjoitti:
Aijaa. Mun lapselta kysyttiin pienenä mun nimeä niin kyllä hän oli ehdottoman varma et se nimi oli Äiti.
Mun nuorin poika aina mua äitiksi sanoi, mutta kun oltiin Kanarialla uimarannalla, niin rannalta poika huusi mua etunimellä. Tuntui oudolta, koska ei koskaan kutsunut mua etunimeltä. Kysyin häneltä, että kuinka nyt yhtäkkiä et äitiksi sanonutkaan, niin hän katsoi mua vähä sillee ku "voi-eks-ny-älyä"-ilmeellä ja sanoi: Luuleksä että oot ainut äiti tällä uimarannalla. Enhän mä voinut huutaa äitiä, ku sittenhän KAIKKI äitit olis kääntynyt kattomaan :)
- siilimuori3
Heikunkeikku kirjoitti:
Mun nuorin poika aina mua äitiksi sanoi, mutta kun oltiin Kanarialla uimarannalla, niin rannalta poika huusi mua etunimellä. Tuntui oudolta, koska ei koskaan kutsunut mua etunimeltä. Kysyin häneltä, että kuinka nyt yhtäkkiä et äitiksi sanonutkaan, niin hän katsoi mua vähä sillee ku "voi-eks-ny-älyä"-ilmeellä ja sanoi: Luuleksä että oot ainut äiti tällä uimarannalla. Enhän mä voinut huutaa äitiä, ku sittenhän KAIKKI äitit olis kääntynyt kattomaan :)
Fiksu poika :). Muistan kun lapset oli pieniä ja olin jossain ilman heitä liikenteessä ja joku huusi äitiä ni tuli sellanen tunne et muahan ne huutaa :).
- Korppis1
siilimuori3 kirjoitti:
Fiksu poika :). Muistan kun lapset oli pieniä ja olin jossain ilman heitä liikenteessä ja joku huusi äitiä ni tuli sellanen tunne et muahan ne huutaa :).
Minulle ei tullut koskaan tunne, että lapseni tarkoittavat jotain toista henkilöä kun he huusivat Mandiiii ; )
- minun-äitini-paras-oli
Korppis1 kirjoitti:
Minulle ei tullut koskaan tunne, että lapseni tarkoittavat jotain toista henkilöä kun he huusivat Mandiiii ; )
"Minulle ei tullut koskaan tunne, että lapseni tarkoittavat jotain toista henkilöä kun he huusivat Mandiiii" ; )
Kyllä on jo huomattu, kuinka erinomainen olet ja lapsesikin vielä!!
Meillä typerät vanhemmat jouduimme tyytymään vain iskään ja äitiin (äiskään), kunnes muutuimme papaksi ja mummiksi.
Näin Pääkaupunki perheenä en koskaan ole kuullut meidän muuttuneen mutsiksi ja fatsiksi, mikä on ollut kiitettävä ilmiö. Naiset ovat tätejä ja miehet setiä heidän puheissa. Koskaan ei mitään liikanimityksiä.
Olen jonkusen kirjeen saanut nimellä Äiti, mutta osoite on ollut oikea! Jotenkin vitsikästä kirjoittaa noin, mukamas? - Korppis1
minun-äitini-paras-oli kirjoitti:
"Minulle ei tullut koskaan tunne, että lapseni tarkoittavat jotain toista henkilöä kun he huusivat Mandiiii" ; )
Kyllä on jo huomattu, kuinka erinomainen olet ja lapsesikin vielä!!
Meillä typerät vanhemmat jouduimme tyytymään vain iskään ja äitiin (äiskään), kunnes muutuimme papaksi ja mummiksi.
Näin Pääkaupunki perheenä en koskaan ole kuullut meidän muuttuneen mutsiksi ja fatsiksi, mikä on ollut kiitettävä ilmiö. Naiset ovat tätejä ja miehet setiä heidän puheissa. Koskaan ei mitään liikanimityksiä.
Olen jonkusen kirjeen saanut nimellä Äiti, mutta osoite on ollut oikea! Jotenkin vitsikästä kirjoittaa noin, mukamas?Ihan asiallinen kannanotto, mutta mitä tekee nämä lauseet kommentissasi?
"Kyllä on jo HUOMATTU kuinka erinomainen olet ja lapsesikin vielä!!"
"MEILLÄ typerät vanhemmat"jne.
Olen joskus miettinyt miten minut palstalla otettaisiin jos alkaisin nimittämään itseäni typeräksi. Lisäksi jos alkaisin kirjoittamaan " ME" siis ketkä me minä ja pyykkipojatko? Minä ja variksenpojatko...ollaan huomattu, että ...; DD
No, nyt lähden fysioterapeutin vastaanotolle ja mökille lannoitushommiin.
Istuntoni päättyy nyt.
Seuraavaksi siili kysyy, tuliko hyvä kakka. - siilimuori3
Korppis1 kirjoitti:
Ihan asiallinen kannanotto, mutta mitä tekee nämä lauseet kommentissasi?
"Kyllä on jo HUOMATTU kuinka erinomainen olet ja lapsesikin vielä!!"
"MEILLÄ typerät vanhemmat"jne.
Olen joskus miettinyt miten minut palstalla otettaisiin jos alkaisin nimittämään itseäni typeräksi. Lisäksi jos alkaisin kirjoittamaan " ME" siis ketkä me minä ja pyykkipojatko? Minä ja variksenpojatko...ollaan huomattu, että ...; DD
No, nyt lähden fysioterapeutin vastaanotolle ja mökille lannoitushommiin.
Istuntoni päättyy nyt.
Seuraavaksi siili kysyy, tuliko hyvä kakka.No ei kait sitä kannata kysyä kun sehän on selvä että sulla on palstan paras kakka ja muut kadehtivat sitä :DDDDD.
- korppis1
siilimuori3 kirjoitti:
No ei kait sitä kannata kysyä kun sehän on selvä että sulla on palstan paras kakka ja muut kadehtivat sitä :DDDDD.
Me vai ketkä muut ;)
- siilimuori3
korppis1 kirjoitti:
Me vai ketkä muut ;)
Muut palstalaiset.
- siilimuori3
korppis kirjoitti:
Ketkä muut palstalaiset?
No muut paitsi sinä kun eikös sun kakkas ole se paras? Ja ne MUUT kadehtii.
siilimuori3 kirjoitti:
No muut paitsi sinä kun eikös sun kakkas ole se paras? Ja ne MUUT kadehtii.
Katsoin tänään Prismaa.
Kuinka ollakaan tajusin, minun kakastani voisi olla apu vähemmän erinomaisille ihmisille saavuttamaan minun erinomaisuuteni.
Amerikassa laihojen kakka on jo pillereissä auttamassa lihavia laihtumaan.
Joten koska kakkani on parempaa kuin muiden, se pitää pistää kiertoon. Kenekään ei kannata olla minulle enää kateellinen. Kaikki voi saavuttaa erinomaisuuteni.
Erinomaisesta kakastani tehdään pillereitä, jotka auttavat vähemmän erinomaisia ihmisiä saamaan kehoonsa minussa eläviä erinomaisia mikroopeja, jotka auttavat heitä saamaan erinomaisuuteni mikropeja omaan kehoonsa.
So simble, kakka kiertoon ; )))- eppu2
korppis kirjoitti:
Katsoin tänään Prismaa.
Kuinka ollakaan tajusin, minun kakastani voisi olla apu vähemmän erinomaisille ihmisille saavuttamaan minun erinomaisuuteni.
Amerikassa laihojen kakka on jo pillereissä auttamassa lihavia laihtumaan.
Joten koska kakkani on parempaa kuin muiden, se pitää pistää kiertoon. Kenekään ei kannata olla minulle enää kateellinen. Kaikki voi saavuttaa erinomaisuuteni.
Erinomaisesta kakastani tehdään pillereitä, jotka auttavat vähemmän erinomaisia ihmisiä saamaan kehoonsa minussa eläviä erinomaisia mikroopeja, jotka auttavat heitä saamaan erinomaisuuteni mikropeja omaan kehoonsa.
So simble, kakka kiertoon ; )))Clostridium difficile-bakteerin aiheuttamaa vaikeaa ripulia (usein antibiootin aiheuttama), hoidetaan ulosteensiirrolla.
- siilimuori3
eppu2 kirjoitti:
Clostridium difficile-bakteerin aiheuttamaa vaikeaa ripulia (usein antibiootin aiheuttama), hoidetaan ulosteensiirrolla.
Juu sitten kunn on ensin kokeiltu metronidazol ja vancomycin. Lisäksi ulosteen luovuttajaksi ei kelpaa kuka tahansa korppis :).
siilimuori3 kirjoitti:
Juu sitten kunn on ensin kokeiltu metronidazol ja vancomycin. Lisäksi ulosteen luovuttajaksi ei kelpaa kuka tahansa korppis :).
Uskonhan minä, että kaikki ei kelpaa kakan luovuttajaksi. Erinomaisuuttanihan olet korostanut. Kakanikin suhteen olet tullut siihen tulokseen, että se on erinomaista. Ymmärhän myös, että erinomaisuuaste pitää luovuttajalla olla korkea jos halutaan,että kakkapilleri tepsisi "muihin palstalaisiin", heihin joilta tämä ominaisuus puuttuu. Näihin johtopäätöksiin olen tullut lukiessani kirjoituksistasi.
Kaksi kakkapötkylää hengailivat keskenään. Ripulikakka yritti päästä mukaan, mutta ei kelvannut joukkoon. Kakkapötkylät kun olivat koviksia.
Eli johtopäätökseni, ehkä voisit päästä ripulikakan luovuttajaksi, minä en olen verran kovis tyyppi.
Kävin jo kakalla, joten hyvillä mielin riennän kohti tämän päivän haasteita ; ))- siilimuori3
korppis kirjoitti:
Uskonhan minä, että kaikki ei kelpaa kakan luovuttajaksi. Erinomaisuuttanihan olet korostanut. Kakanikin suhteen olet tullut siihen tulokseen, että se on erinomaista. Ymmärhän myös, että erinomaisuuaste pitää luovuttajalla olla korkea jos halutaan,että kakkapilleri tepsisi "muihin palstalaisiin", heihin joilta tämä ominaisuus puuttuu. Näihin johtopäätöksiin olen tullut lukiessani kirjoituksistasi.
Kaksi kakkapötkylää hengailivat keskenään. Ripulikakka yritti päästä mukaan, mutta ei kelvannut joukkoon. Kakkapötkylät kun olivat koviksia.
Eli johtopäätökseni, ehkä voisit päästä ripulikakan luovuttajaksi, minä en olen verran kovis tyyppi.
Kävin jo kakalla, joten hyvillä mielin riennän kohti tämän päivän haasteita ; ))Jankuti.
- eppu2
siilimuori3 kirjoitti:
Juu sitten kunn on ensin kokeiltu metronidazol ja vancomycin. Lisäksi ulosteen luovuttajaksi ei kelpaa kuka tahansa korppis :).
Sitäpä tarkoitin vaikealla, ensin kokeillaan muut konstit.
Äidiksi mun muksut on myös aina minua kutsuneet. Mamá, Mom, Mum, Mamma, Morsan, Ma jne....mutta jos joku vinkaisisi Palomaaa niin en varmaan edes kääntäisi päätäni ;) Mulla on nyt jo tarpeeksi tekemistä kun käytän usein toista etunimeäni ja monet nettituttavat ei edes tiedä oikeaa nimeäni vaan kutsuvat minua jollain takavuosien nikillä...
***
Kyllä äiti voi olla myös ystävä. Mutta ensisijaisesti äiti.Tää on mielenkiintoinen subjekti, miksi kukin itsensä lastensa nimityksissä kokee.
Onko kirjoittajan mielestä äiti nimitys pyhempi, syvempi (rakkaus) merkitys kuin äitiään etunimellä kutsuvilla.
Itse en ikinä sanonut äitiäni nimeltä. Lapseni alkoivat kutsumaan minua nimelläni, mutta tietty he kutsuivat minua myös äidiksi. Mummit olivat lapsilleni Liisa-mummi ja Hilppa-mummi.
Nyt aikuisena lapseni esittelevät minut ystävilleen. Äitini, Mandi; )korppis kirjoitti:
Tää on mielenkiintoinen subjekti, miksi kukin itsensä lastensa nimityksissä kokee.
Onko kirjoittajan mielestä äiti nimitys pyhempi, syvempi (rakkaus) merkitys kuin äitiään etunimellä kutsuvilla.
Itse en ikinä sanonut äitiäni nimeltä. Lapseni alkoivat kutsumaan minua nimelläni, mutta tietty he kutsuivat minua myös äidiksi. Mummit olivat lapsilleni Liisa-mummi ja Hilppa-mummi.
Nyt aikuisena lapseni esittelevät minut ystävilleen. Äitini, Mandi; )Äiti voi lapsella olla (useimmiten) vain yksi. Se tuntuu läheisemmältä, henkilökohtaisemmalta, intiimimmältä, kuin nimeltä kutsuminen. (Pahasti muistisairas äitini ei muistanut enää minua viimeisenä elinvuotenaan ja kun siskoni puhuivat minusta ja kysyivät etkä sinä tosiaankaan muista Palomaa niinhän sanoi...no...niitä sen nimisiä on niin paljon.) Tämä sama pätee toisinpäin myös: äidilläni oli sama etunimi kuin tädilläni ja samannimisiä on vieläkin vanhemmassa polvessa pilvin pimein. En tarkoita sillä että jotain sekaannusta tulisi vaan sitä että se ei tunnu yhtä läheiseltä, varsinkin jos suvussa on useampia samannimisiä.
- Korppis1
Paloma.se.co kirjoitti:
Äiti voi lapsella olla (useimmiten) vain yksi. Se tuntuu läheisemmältä, henkilökohtaisemmalta, intiimimmältä, kuin nimeltä kutsuminen. (Pahasti muistisairas äitini ei muistanut enää minua viimeisenä elinvuotenaan ja kun siskoni puhuivat minusta ja kysyivät etkä sinä tosiaankaan muista Palomaa niinhän sanoi...no...niitä sen nimisiä on niin paljon.) Tämä sama pätee toisinpäin myös: äidilläni oli sama etunimi kuin tädilläni ja samannimisiä on vieläkin vanhemmassa polvessa pilvin pimein. En tarkoita sillä että jotain sekaannusta tulisi vaan sitä että se ei tunnu yhtä läheiseltä, varsinkin jos suvussa on useampia samannimisiä.
Muistan hämmentyneeni kun ensi kertaa kuulin erään uusioperheen pienen pojan kutsuvan tuttavaani äidiksi.
Siihen oli luonnollinen selitys, lapsen äiti oli kuollut kun poika oli vauva ja uusi vaimo oli äiti. Miehen vanhempien tyttärien kanssa hänellä oli ajoittain ongelmia.
Uusioperheet ovat erikoisia kokoonpanoja. Uusioperheissä sekoittuvat nimet ja tittelit. Kuka on äiti ja kenelle, äidin oikeudet ja velvollisuudet perheessä. Saako äitipuoli kasvattaa lapsia äitinä.
Riitatilanteissa tulee helposti eteen. "Et ole minun äiti." Jäin miettimään sitä äidin roolia. Riippuisiko se omasta ja lasten luonteesta ja temperamentista että kuinka laajasti tai läheisesti se koetaan?
Vaikka tietysti toivon että voin olla lapsille myös ystävä, niin en koe että he ovat mun ystäviä. En kerro heille kaikkea omasta eletystä elämästä ja sekaisesta sielunmaisemasta, mutta haluan mielellään kuulla ihan kaiken mitä heidän elämässä tapahtuu.
Monet erottelee itsensä erilaisiin rooleihin. On Nainen, tytär, naapuri, raataja, ym... Ite koen että voin olla noita kaikkia erikseenkin, mutta silti olen aina äiti. Kun siihen virkapukuun astuin, en ole missään vaiheessa voinut sitä lopettaa. Sillä on ollut suurin vaikutus mun olemukseen ja kehitykseen.Korppis1 kirjoitti:
Muistan hämmentyneeni kun ensi kertaa kuulin erään uusioperheen pienen pojan kutsuvan tuttavaani äidiksi.
Siihen oli luonnollinen selitys, lapsen äiti oli kuollut kun poika oli vauva ja uusi vaimo oli äiti. Miehen vanhempien tyttärien kanssa hänellä oli ajoittain ongelmia.
Uusioperheet ovat erikoisia kokoonpanoja. Uusioperheissä sekoittuvat nimet ja tittelit. Kuka on äiti ja kenelle, äidin oikeudet ja velvollisuudet perheessä. Saako äitipuoli kasvattaa lapsia äitinä.
Riitatilanteissa tulee helposti eteen. "Et ole minun äiti."USA:ssa asuva veljeni pitää taas normaalina ja luonnollisena että poikien vaimot kutsuvat häntä isäksi (dad) ja vaimoa (poikien äiti) äidiksi "Mom". Minun korvaani se kuullostaa vähintäänkin kummalliselta että appia ja anoppia kutsutaan iskäksi ja äidiksi.
- Korppis1
Paloma.se.co kirjoitti:
USA:ssa asuva veljeni pitää taas normaalina ja luonnollisena että poikien vaimot kutsuvat häntä isäksi (dad) ja vaimoa (poikien äiti) äidiksi "Mom". Minun korvaani se kuullostaa vähintäänkin kummalliselta että appia ja anoppia kutsutaan iskäksi ja äidiksi.
Kultuuri ero. Englannin kielessä kuten tiedät kutsutaan appea, father in law. Lie lyhennös tuo dad.
- Korppis1
Korppis1 kirjoitti:
Kultuuri ero. Englannin kielessä kuten tiedät kutsutaan appea, father in law. Lie lyhennös tuo dad.
Uskon, että esikoiseni kutsui minua nimeltä koska oli hoidossa anoppilassa ja siellä tietenkin olin Mandi appiukolleni ja anopilleni. Poika tottui käyttämään nimeäni ja kuopus seurasi iso veljensä esimerkkiä. Jotta ei jäisi epäselväksi, olin myös äiti ja olen vieläkin. Minä rakastan sinua äiti, kuulin viimeksi sunnuntaina.
- lapsen-tunteet
Paloma.se.co kirjoitti:
USA:ssa asuva veljeni pitää taas normaalina ja luonnollisena että poikien vaimot kutsuvat häntä isäksi (dad) ja vaimoa (poikien äiti) äidiksi "Mom". Minun korvaani se kuullostaa vähintäänkin kummalliselta että appia ja anoppia kutsutaan iskäksi ja äidiksi.
"veljeni pitää taas normaalina" , kuten minun veljeni, joka alkoi seurustelemaan naisen kanssa, jolla oli poika. Tämä poika (7-v) oli kysynyt luvan, että voiko hän kutsua veljeäni isäksi ja "lupahan " tuli.
Toisaalta huvittavaksi tulikin pienen kylän yhteisö, jossa pikku poika kutsui veljeäni isäksi ja kyläläiset oli varmoja, että isähän se on ja avoliitossa elävät, kuten elivätkin, mutta veljeni ei ollut isä.
"Karmea" totuus valkeni kyläläisille, kun veljeni kuoli ja perillisiä ei ollutkaan muita, kuin me sisarukset!
Ne on niitä pikkukylien "murheita", kuten täälläkin nuo arvailut, että kukas se olikaan, joka kirjoitti joskus niin, sillä kenenkään päähän ei pälkähdä, että samanlaisia tarinoita voi löytyä useita? Vai löytyykö? Korppis1 kirjoitti:
Kultuuri ero. Englannin kielessä kuten tiedät kutsutaan appea, father in law. Lie lyhennös tuo dad.
Kulttuuriero, tietenkin, mutta luulen että siihen liittyy muutakin, esim. juuri tuo tyypillinen amerikkalainen perhekeskeisyys, joka korostuu etenkin vanhoillisissa perheissä. (Oletko koskaan katsellut amerikkalaistan 50-luvulla tehtyä leffaa jossa nuori mies kosii tyttöystäväänsä ja sitten menee tulevan appensa kanssa puhumaan ja sanoo että haluaa ottaa tyttären pois isänsä käsistä?) Elikkä kun tyttö menee naimisiin niinhän saa ikäänkuin toiset vanhemmat, muutenkin kuin vain nimeltään (father-in-law ja mother-in-law) ja merkiksi siitä että hänet on otettu perheeseen häntä kehoitetaan kutsumaan appiaan isäksi ja anoppiaan äidiksi.
lapsen-tunteet kirjoitti:
"veljeni pitää taas normaalina" , kuten minun veljeni, joka alkoi seurustelemaan naisen kanssa, jolla oli poika. Tämä poika (7-v) oli kysynyt luvan, että voiko hän kutsua veljeäni isäksi ja "lupahan " tuli.
Toisaalta huvittavaksi tulikin pienen kylän yhteisö, jossa pikku poika kutsui veljeäni isäksi ja kyläläiset oli varmoja, että isähän se on ja avoliitossa elävät, kuten elivätkin, mutta veljeni ei ollut isä.
"Karmea" totuus valkeni kyläläisille, kun veljeni kuoli ja perillisiä ei ollutkaan muita, kuin me sisarukset!
Ne on niitä pikkukylien "murheita", kuten täälläkin nuo arvailut, että kukas se olikaan, joka kirjoitti joskus niin, sillä kenenkään päähän ei pälkähdä, että samanlaisia tarinoita voi löytyä useita? Vai löytyykö?Kyllä minustakin tuntuu normaalilta kutsua isäpuolta tai äitipuolta isäksi ja äidiksi vaikka eivät olisikaan biologisia vanhempia. Vaikka uusiopari ei olisikaan naimisissa, jos isäpuoli vetää aktiivisesti isän roolia, on paikalla, kasvattaa ja rakastaa niin ilman muuta on normaalia että lapsi kutsuu häntä isäksi.
- mimmimum-..mi
Itsellä ensimmäinen äitienpäivä.. ilman omaa äitiä.. Aina jokin asia muistuttaa että häntä ei enää ole....löytyy onnittelukortti ....tai valokuvaan osuu katse... En voi sanoa että äitini olisi ollut ystäväni ...vaan äiti... en hänelle kaikkea kertonut... Elämässämme on paljon eri vaiheita....myöskin sillä äiti ihmisellä...Viimeiset vuotensa yritin tehdä mahdollisimman helpoksi ....muistisairaana palvelutalossa....
- tööttt
harvemmin naiset taitaa edustaa mitään yliluonnollisia voimia - kehon ja voimien rajallisuus olisi ihmisten aina tunnistettava - ei pärjää äänettömänä hiirenä - ei liioin alatikarjuvana leijonana tai muuna petona edes kaikkien seksihysterioiden aikakausina - voi tietysti yhteiskunnalle olla tuotanto- ja tuottavuuskysymys, jos naiset ovat niin alistetussa asemassa - mitään henkilökohtaista hyvinvointia se kuitenkaan milloinkaan tuottanut ihmisille minään aikakausina ikuinen orjuus ja raatajan osa - joku jo totesi äitinsä sangen kieroksi ja lieroksi - jos elämä oli niin raakaa ja armotonta että väänsi kuin tunturien pohjatuulet sitkeäksi ja kieroksi, matalaksi kuin pohjan varvikot - tai jalattomiksi nukeiksi isompien leikkeihin kuin entiset geishat, vieraan heimon sotaorjiksi otetut naiset typistettyine jalkoineen - joilla ei edes kävellä voinut. Yhtä kaikki - kun jokaisen elämässä on ihmiskunnan historia kertomuksina ja kuvauksina menneisyydestä läsnä, samoin nykyhetki kaikkine aatevirtauksineen ja viirauksineen, tulevaisuus luottamuksena ja uskona ihmisyyteen kirkkaissa lastensilmissä -
- onhan ihmiskulttuureissa ainakin taide ja uskonnot, jotka hyvin tuovat esiin paitsi ihmisten tuntoja ja luovuutta niin hyvässä kuin pahassa - -
myös sitä vajausta kun ihminen väsyy ja uupuu - vammautuu, mitä omaisetkin kavahtaa ja häpeää, ei liioin halua pitää mitään yhteyttä ja jota raakalamaisimmat säälimättä hyväksikäyttää oman kulttuurinsa ylläpitämiseksi- monet pitävät rahasta puhumista suurena syntinä - ilman sitäkään ei maailmassa kukaan erityisen hyvin pärjää eikä keppikerjäläisen osa erityisen kadehdittava ole - suomalaiskulttuureissa ainoaksi vapaaksi mainitussa umpihangessa, kapaloissa tai kahleissa ole koskaan - elämässä on kaiken aikaa läsnä niin näkyvä kuin näkymätön maailma, jonka kanssa selviytyminen ja edes jotenkin pärjääminen tai ei - oppia silti ikä kaikki - missä ei voimalla pärjää, voi taidoista olla enempi apua - mitään myötäsyntyisiä joka alan asiantuntijoita harvemmin äiditkään eivät ole - oppimiseenkin kai heilläkin oikeus? Ja väsyäkin välillä saa kaiken maailman rääkeissä ja kulahtaneitten kierrätyksissä.- koitasuudelleen
Vaikeasti hahmotettavaa on tekstisi, yhtä pitkää pötköä. Hengästyttää jo lukeminen.
- siilimuori3
Äidin ihmisyydestä ulosteensiirtoon rönsyili tämä ketju. Ihan tuppaa hymmyilyttämään mut kai tää nyt oli sitten tässä, ainaki mun osalta.
Heleää helluntaita kaikille satoi tai paistoi. Nautitaan lumettomasta ajasta :).- Kakkajuttu
En jaksanut kahlata koko ketjua läpi kun jossain vilahti toisen kakan syömisestä. Vai lienenkö tajunnut päin mäntyä nopealla vilkaisulla. Varmuuden vuoksi silti: ulosteensiirto ei tarkoita sen tuotteen syömistä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1711111
Anteeksipyynnöstä
Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän132857- 84793
- 51738
Olisitko oikeasti valmis rikkomaan
Perheesi? En haluaisi sitä, mutta ne on teidän välisiä asioita. Voin olla sinulle vain kaverikin… ei paineita. Minä kesk55539Stubb munasi - Suomessa kuuluu liputtaa Suomen lipulla
Presidentinlinnan ja Mäntyniemen salkoihin nostettiin sateenkaariliput lauantaina. Suurin osa kansasta ei varmasti pidä295533Voisin jopa maksaa että saisin nähdä sut mies
Miten helvetissä joku voi olla tollanen kotihiiri. Edes mä en ole noin paha ku sä! Miten sua voi ikinä edes nähdä ?37531Martinan tarve valehdella.
Miksiköhän Martina valehtelee niin paljon,onko hän tietoinen siitä että valheistaan jää useimmiten kiinni? Esimerkkinä t215489- 49477
Pakkomielle
Tahdon pyytää anteeksi, että olen kaivannut sinua kaikki nämä vuodet ja olet ollut minulle pakkomielle. Nyt on aika pääs45472