"Sitten Jeesus alkoi soimata niitä kaupunkeja, joissa hän oli useimmat voimatekonsa tehnyt, siitä etteivät ne olleet tehneet parannusta:
'Voi sinua, Korasin! Voi sinua, Betsaida! Jos teidän kaduillanne tehdyt voimateot olisi tehty Tyroksessa tai Sidonissa, niiden asukkaat olisivat jo aikoja sitten verhoutuneet säkkiin ja tuhkaan ja kääntyneet. Minä sanon teille: Tyros ja Sidon pääsevät tuomiopäivänä vähemmällä kuin te.
Entä sinä, Kapernaum, korotetaanko sinut muka taivaaseen? Alas sinut syöstään, alas tuonelaan saakka! Jos sinun kaduillasi tehdyt voimateot olisi tehty Sodomassa, se olisi pystyssä vielä tänäkin päivänä. Minä sanon: Sodoman maa pääsee tuomiopäivänä vähemmällä kuin sinä.'"
Matt. 11:20-24 [kr92] [kr38]
Peruskoulun kolmannella ja neljännellä luokalla minulla oli etuoikeus saada luokanvalvojaksi vaativa opettaja. Hän teki kaltaiselleni vilkkaalle pojan nilkille selväksi kaksi asiaa: 1) mitä tarkoittaa työnteko ja 2) kuka on auktoriteetti luokassa. Vaikka hän oli vaativa, hän ei ollut missään nimessä etäinen tai pelottava persoona. Päinvastoin hän tuntui huomaavan aina, jos jokin asia pelotti tai oli muuten vialla. Häntä ei myöskään tarvinnut pelätä, ellei itse antanut siihen aihetta.
Kävi kuitenkin niin, että muutamien typerien pilojen ja varomattomien sanojeni vuoksi opin tuntemaan hänestä myös sen pelätyn puolen. Vieläkin muistan yhden kahdenkeskisistä keskusteluistamme. Keskustelu käsitteli pieneksi pojaksi ilmeisen rumaa kielenkäyttöäni, josta luokan tytöt olivat mielestäni aiheettomasti kannelleet (eivät tosin ensimmäistä kertaa). Ensin jouduin luettelemaan opettajalle kaikki käyttämäni pahat sanat. Sen jälkeen pyysimme niitä Taivaan Isältä yhdessä anteeksi. Lopuksi opettaja sanoi minulle, ettei hän uskonut minun puhuvan sen rivompia sanoja kuin muutkaan pojat, mutta hän otti minut puhutteluun sen tähden, että tiesi vanhempieni olevan uskovia ihmisiä.
Opettajani näki minut eri asemassa, koska hän tiesi minun saaneen kristillisen kasvatuksen. Olin saanut 'enemmän', joten vastuuni oli suurempi. Ja näinhän vastuukysymykset periaatteessa ovat; tietämättömyydestä ei rangaista, mutta erityisaseman väärinkäytöstä rangaistaan sitäkin kovemmin.
Samasta periaatteesta on kyse on Matteuksen evankeliumin tekstissä, jonka Luukas on sisällyttänyt evankeliumiinsa, tosin hieman vähän eri muodossa ja asiayhteydessä kuin Matteuksen versio (Luuk. 10:13-15).
Voi, sinua!
Tekstissä Jeesus mainitsee yhteensä kuusi kaupunkia: Sodoma, Tyros, Sidon, Korasin, Betsaida ja Kapernaum. Sodomaa lukuunottamatta kaikki kaupungit olivat yhä olemassa Jeesuksen aikana. Kolme ensimmäistä kaupunkia ovat 'vertailuryhmä' kolmelle jälkimmäiselle, joille voi-huudot varsinaisesti oli suunnattu.
Ensimmäisestä kolmesta kaupungista Jeesus sanoo, että ne pääsevät tuomiopäivänä helpommalla kuin nämä jälkimmäiset. Kerrataanpa vähän, mitä tiedämme näistä kolmesta vertailuryhmän kaupungista.
Sodoma
Sodoman miellämme häpeilemättömän julkisynnin kehdoksi, mitä se merkitsi myös Jeesuksen aikalaisille. Puhe kaupunkeja odottavasta tuomiosta ja rinnastus Sodomaan sai kuulijat muistelemaan hedelmällisen ja rikkaan Sodoman kaupunkivaltion hävitystä (1. Moos. 18:16-19:29).
Jeesuksen aikaan eli pari tuhatta vuotta Sodoman hävityksen jälkeen kaupunki oli edelleen uudelleenrakentamaton alue Kuolleen meren pohjassa niin kuin se on vielä nykyäänkin. Monet hävitetyt kaupungit on rakennettu uudestaan - Sodomaa ei ole. Se on täydellinen vertauskuva Jumalan tuomiosta ja rangaistuksen lopullisuudesta.
Jeesus ei kuitenkaan mainitse Sodomaa puheessaan siksi, mitä sen kaduilla harjoitettiin, vaan siksi, mitä sen kaduilla ei koskaan kuultu. Nimittäin ennen sen hävitystä kaupungissa ei tiettävästi käynyt profeettaa tai jumalanmiestä julistamassa parannuksen saarnaa, ja taisipa hurskaan Lootin todistus kotikaupungissaan jäädä sekin vähän puolitiehen. Niinpä Jeesus yllättää kuulijansa sanomalla:
"Jos Kapernaumin kaduilla tehdyt voimateot olisi tehty Sodomassa, se olisi pystyssä vielä tänäkin päivänä."
Toisin sanoen Jeesuksen Kapernaumissa tekemä julistustyö ja ihmeet olisivat aikanaan riittäneet kääntämään sodomalaisten sydämet Jumalan puoleen. Mutta mikä Sodomalle olisi riittänyt, ei riittänyt vakuuttamaan Kapernaumia.
Jatkuu--
http://www.kotisatama.net/fi/raamattujasana/viikonsana/sana.php?paivays=2004-08-02
'Voi sinua, Korasin! Voi sinua, Betsaida! Jos teidän kaduillanne tehdyt voimateot olisi tehty Tyroksessa tai Sidonissa, niiden asukkaat olisivat jo aikoja sitten verhoutuneet säkkiin ja tuhkaan ja kääntyneet. Minä sanon teille: Tyros ja Sidon pääsevät tuomiopäivänä vähemmällä kuin te.
Entä sinä, Kapernaum, korotetaanko sinut muka taivaaseen? Alas sinut syöstään, alas tuonelaan saakka! Jos sinun kaduillasi tehdyt voimateot olisi tehty Sodomassa, se olisi pystyssä vielä tänäkin päivänä. Minä sanon: Sodoman maa pääsee tuomiopäivänä vähemmällä kuin sinä.'"
Matt. 11:20-24 [kr92] [kr38]
Peruskoulun kolmannella ja neljännellä luokalla minulla oli etuoikeus saada luokanvalvojaksi vaativa opettaja. Hän teki kaltaiselleni vilkkaalle pojan nilkille selväksi kaksi asiaa: 1) mitä tarkoittaa työnteko ja 2) kuka on auktoriteetti luokassa. Vaikka hän oli vaativa, hän ei ollut missään nimessä etäinen tai pelottava persoona. Päinvastoin hän tuntui huomaavan aina, jos jokin asia pelotti tai oli muuten vialla. Häntä ei myöskään tarvinnut pelätä, ellei itse antanut siihen aihetta.
Kävi kuitenkin niin, että muutamien typerien pilojen ja varomattomien sanojeni vuoksi opin tuntemaan hänestä myös sen pelätyn puolen. Vieläkin muistan yhden kahdenkeskisistä keskusteluistamme. Keskustelu käsitteli pieneksi pojaksi ilmeisen rumaa kielenkäyttöäni, josta luokan tytöt olivat mielestäni aiheettomasti kannelleet (eivät tosin ensimmäistä kertaa). Ensin jouduin luettelemaan opettajalle kaikki käyttämäni pahat sanat. Sen jälkeen pyysimme niitä Taivaan Isältä yhdessä anteeksi. Lopuksi opettaja sanoi minulle, ettei hän uskonut minun puhuvan sen rivompia sanoja kuin muutkaan pojat, mutta hän otti minut puhutteluun sen tähden, että tiesi vanhempieni olevan uskovia ihmisiä.
Opettajani näki minut eri asemassa, koska hän tiesi minun saaneen kristillisen kasvatuksen. Olin saanut 'enemmän', joten vastuuni oli suurempi. Ja näinhän vastuukysymykset periaatteessa ovat; tietämättömyydestä ei rangaista, mutta erityisaseman väärinkäytöstä rangaistaan sitäkin kovemmin.
Samasta periaatteesta on kyse on Matteuksen evankeliumin tekstissä, jonka Luukas on sisällyttänyt evankeliumiinsa, tosin hieman vähän eri muodossa ja asiayhteydessä kuin Matteuksen versio (Luuk. 10:13-15).
Voi, sinua!
Tekstissä Jeesus mainitsee yhteensä kuusi kaupunkia: Sodoma, Tyros, Sidon, Korasin, Betsaida ja Kapernaum. Sodomaa lukuunottamatta kaikki kaupungit olivat yhä olemassa Jeesuksen aikana. Kolme ensimmäistä kaupunkia ovat 'vertailuryhmä' kolmelle jälkimmäiselle, joille voi-huudot varsinaisesti oli suunnattu.
Ensimmäisestä kolmesta kaupungista Jeesus sanoo, että ne pääsevät tuomiopäivänä helpommalla kuin nämä jälkimmäiset. Kerrataanpa vähän, mitä tiedämme näistä kolmesta vertailuryhmän kaupungista.
Sodoma
Sodoman miellämme häpeilemättömän julkisynnin kehdoksi, mitä se merkitsi myös Jeesuksen aikalaisille. Puhe kaupunkeja odottavasta tuomiosta ja rinnastus Sodomaan sai kuulijat muistelemaan hedelmällisen ja rikkaan Sodoman kaupunkivaltion hävitystä (1. Moos. 18:16-19:29).
Jeesuksen aikaan eli pari tuhatta vuotta Sodoman hävityksen jälkeen kaupunki oli edelleen uudelleenrakentamaton alue Kuolleen meren pohjassa niin kuin se on vielä nykyäänkin. Monet hävitetyt kaupungit on rakennettu uudestaan - Sodomaa ei ole. Se on täydellinen vertauskuva Jumalan tuomiosta ja rangaistuksen lopullisuudesta.
Jeesus ei kuitenkaan mainitse Sodomaa puheessaan siksi, mitä sen kaduilla harjoitettiin, vaan siksi, mitä sen kaduilla ei koskaan kuultu. Nimittäin ennen sen hävitystä kaupungissa ei tiettävästi käynyt profeettaa tai jumalanmiestä julistamassa parannuksen saarnaa, ja taisipa hurskaan Lootin todistus kotikaupungissaan jäädä sekin vähän puolitiehen. Niinpä Jeesus yllättää kuulijansa sanomalla:
"Jos Kapernaumin kaduilla tehdyt voimateot olisi tehty Sodomassa, se olisi pystyssä vielä tänäkin päivänä."
Toisin sanoen Jeesuksen Kapernaumissa tekemä julistustyö ja ihmeet olisivat aikanaan riittäneet kääntämään sodomalaisten sydämet Jumalan puoleen. Mutta mikä Sodomalle olisi riittänyt, ei riittänyt vakuuttamaan Kapernaumia.
Jatkuu--
http://www.kotisatama.net/fi/raamattujasana/viikonsana/sana.php?paivays=2004-08-02
Vastaukset 3
Vanhimmat
Aamen, aamen!!!
Kunnia Herralle
Ylistystä Jumalalle.