Kelpoisimmat selviävät. Kelpoisuutta voidaan ilmaista prosentteina. Mutaation seurauksena joku saa esimerkiksi kymmenen prosenttia enemmän elinkelpoisia jälkeläisiä kuin muut populaatiossa keksimäärin. Alleeli yleistyy ja evoluutio toimii. Jee.
Ihmisen ja apinan ero on vähintään 1%, jopa 20 prosenttia. Yhden prosentin ero vastaa 30 miljoonaa eroa DNA:ssa, koska DNA:n koko on kolme miljardia emäsparia.
Laskutehtävä: Oletetaan, että kukin mutaatio on tuonut 10% kelpoisuusedun muihin yksilöihin verrattuna. Kuinka paljon ihmisen kelpoisuus on lisääntynyt ihmisen ja apinan yhteisestä esi-isästä lähtien?
Ihmisen ja apinan ero on vähintään 1%, jopa 20 prosenttia. Yhden prosentin ero vastaa 30 miljoonaa eroa DNA:ssa, koska DNA:n koko on kolme miljardia emäsparia.
Laskutehtävä: Oletetaan, että kukin mutaatio on tuonut 10% kelpoisuusedun muihin yksilöihin verrattuna. Kuinka paljon ihmisen kelpoisuus on lisääntynyt ihmisen ja apinan yhteisestä esi-isästä lähtien?
Vastaukset 29
Vanhimmat
Sotket asioita niin, että et itsekään ymmärrä mistä puhut.
Esimerkiksi mustan surman aikana mutaatio, joka suojasi taudilta tarjosi useiden kymmenien prosenttien valintaedun, koska sen mutaation mahdollisuus jäädä henkiin taudin riehuessa oli kymmeniä prosentteja korkeampi kuin heidän, joilla mutaatoita ei ollut. Kyse oli siis yhdestä mutaatiosta (nimeltään CCR5 delta 32).
Varmasti jotkut mutaatiot tarjoavat suuren valintaedun, mutta miten voi olla kymmeniä miljoonia suuren valintaedun tarjoavia mutaatioita?
Mustan surman suojaa vastaavia mutaatiota pitäisi tapahtua sukupolvea kohden lähemmäs sata kappaletta lineaarisesti laskien.
Voisitko täsmentää, miten sotken asioita.
Kuvittelet, että genomien eroavuusprosentti näyttää suoraan myös kelpoisuuden eroavuuden. Aivan järjetön ajatus.
Missä minä tuollaista kuvittelen?
Epäjumalankieltäjän esimerkki osoittaa, että mutaatio yleistyy, kun se tarjoaa kelpoisuusedun. Meillä on 30 - 500 miljoonaa mutaatiota verrattuna apinaan (ero 1% - 15%). Kuinka monella mutaatiolla on ollut kelpoisuusetu? Kuinka suuri se on ollut? Miten ne mutaatiot ovat levinneet, joilla ei ole ollut kelpoisuusetua?
Voisiko epäjumalankieltäjä opettaa lisää evoluutiosta, kun minä kerran sotken asioita.
Me emme ole mutatoituneet yhdestäkään nykyapinasta, joten kummankaan lajin mutaatioiden määrää ei voi tietää genomien nykyisiä eroja tutkimalla.
Epäkieltäjä kertokoon lisää, jos viitsii ja jaksaa.
Tuohan nyt on itsestään selvyys. Tiedämme mainiosti, että apinan ja ihmisen ero on lähempänä kymmentä prosenttia. Tuo ero on syntynyt yhteisen esi-isämme jälkeen noin 7 miljoonaa vuotta sitten. Arvattavasti noin puolet erosta on syntynyt apinan sukupuussa ja toinen puoli ihmisen sukupuussa. Alkuperäinen arvioni 30 miljoonasta mutaatiosta ihmisen sukupuussa vastaa kahden prosentin eroa apinan ja ihmisen välillä. Oletettavasti molemmissa sukupuissa on syntynyt likimain yhtä paljon mutaatioita. Laitoin tahallani noin pienen luvun, kun arvasin, että evot kiemurtelevat tästä.
Mutaatioiden tarkkaa määrää emme luonnollisesti voi tietää, mutta kun ero ihmisen ja apinan välillä on vähintään pari sataa miljoonaa, niin oletettavasti se jakaantuu likimain tasan molempien sukuhaarojen välille. Eli kelpoisimman valittavaksi jää vähintään 30 miljoonaa mutaatiota, mutta todennäköisemmin sata miljoonaa mutaatiota.
Selitelkääpä nyt lisää Epjumalankieltäjä ja TH
Yrität suorittaa laskentaa tuntematta ja huomioimatta oleellisia muuttujia. Kretumalliin siis. Lopputuloksella ei siis liiemmin ole merkitystä.
Mitä ovat nuo oleelliset muuttujat?
Oletat ainakin genomin kaikkien erojen syntymisen mutaatioilla, jokaisen mutaation säilymisen (ei katoamista uudella mutaatiolla sekä) ilmiasuun (kelpoisuuteen) vaikuttamattomien (neuraalien) mutaatioiden olemattomuuden.
Koska genetiikka ei kuulu tiedeharrastuksiini, jätän lisäpohdinnat toisille.
Perimässä tällä hetkellä oleva prosentin - 15% ero vastaa 30 - 400 miljoonaa emäsparin eroa. Se on nyt havaittavissa oleva tosiasia, eikä sitä tarvitse olettaa. En oleta, että kaikki mutaatiot olisivat säilyneet, enkä oleta että jokainen mutaatio vaikuttaa kelpoisuuteen.
Tiedän, että evoluutioteorian mukaan kelpoisuutta lisäävät mutaatioiden kautta syntyneet alleelit leviävät nopeasti populaatiossa. Neutraaleissa mutaatioissa leviäminen on todella hidasta ja todennäköisin vaihtoehto on, että mutaatio häviää geneettisen ajautumisen vuoksi. Siis tämä on tietoa. Kysy Molocilta, jos et usko.
Tässä ois tämä kirjoitus mitä fiksummat on täällä aiemmin tarjonnut. Siinä kai on vastaukset sun kysymyksiin.
http://sandwalk.blogspot.fi/2012/01/whats-difference-between-human-and.html
Kiitoksia hyvästä linkistä ja ensimmäisestä asiallisesta vastauksesta.
Jotakin tuollaista minäkin odotin.
Itse asiassa odotin heti alunperin asiasisällöltään tuota kommenttia. Linkin kirjoitus on tehty ennen kuin on havaittu, että genomissa on roskaa paljon vähemmän kuin luultiin. Kun otetaan huomioon että mutaatioista vähintään kymmenen prosenttia on tapahtunut DNA:n kelpoisuuteen vaikuttavalla aktiivisella alueella, selitettäväksi jää 2-4 miljoonaa mutaatiota. Sekin on aivan liian paljon, jos oletetaan niiden lisänneen merkittävästi kelpoisuutta.
Siis alkuperäinen kysymykseni jää edelleen ilman vastausta, mutta 30 miljoonaa on pienentynyt kolmeen miljoonaan.
Viisasteluyrityksesi uppoavat enää enintään tiukimpiin kanssauskoviisi.
Aivan naurettava avaus. Pannaan 50 alastonta ihmistä elelemään paviaanien kanssa samoille laitumille niin nähtäisiin. Paviaanit söisivät muutamassa kuukaudessa koko porukan. Siinä sinun kelpoisuutesi.
Hei piippelitruutta,elä viitsi enää edes yrittää.
Sinulta ei kertakaikkiaan se "evon kaato" onnistu.
Nolaat vain itsesi kerta toisensa jälkeen.
Miksi evoluutio ei ole tuottanut evoluutiouskoville ajatteluun kelpoisia aivoja? Nytkin te luette kaikki tekstit aina väärin eli ette ymmärrä mitä tekstit todella sanoo.
Teidän oma teorianne sanoo selkeästi: vahvimmat ja kelpoisimmat jäävät eloon tässä olemassaolon taistelussa ja jatkavat sukua. (?)
Miten tämä näkyy reaalitodellisuudessa? Heikkolahjaisimmat tuottaa ajattelukyvyttömiä evoluutiouskovia. Televisiota katsellessa ei juuri näe mitään eroa huippuyliopistojen tieteellisessa työssä ja Pohjois-Korean puoluekokouksen väessä jossa kaikki taputtaa käsiään yhteen huutaen "hurraata" sille mitä kaikkea on saavutettu.
Tämäkö se se inhimilisen älyn huippuko? Laumasieluisuus joka on eliminoinut kriittisen ajattelun kyvyn kokonaan.
Kaikki on pakkomielteisesti yhtä mieltä huutaen ja käsiä taputtaen.
Lauman kanssa 100 %:n yksimielisyys lienee sitä selviytymistä olemassaolon taistossa. Kun olet yhtä mieltä laumasi kanssa olet myös vahva ja voimakas.
Evoluutiouskovat ovat toistensa kanssa pakkomielteisesti yhtä. Toisinajattelu, kerettiläisyys, on pannaan julistettu tässä olemassaolon taistossa.
Yksi ideologia, yksi mieli, yksi usko on teistä tieteellistä voimaa. Teidän pakkomielteinen kelpoisuus näkyy vallan hyvin omassa vahvassa uskomuksessanne.
Evoluutioteoria antaa näennäisen selityksen kaikkeen.
>>Teidän oma teorianne sanoo selkeästi: vahvimmat ja kelpoisimmat jäävät eloon tässä olemassaolon taistelussa ja jatkavat sukua. (?)<<
Ei sano.
Johtopäätöksenä on tietysti aivopieru, jos perustaa ajattelunsa olkiukkoon.
>>Evoluutioteoria antaa näennäisen selityksen kaikkeen.<<
Uskovaiselle tyypillistä projisointia: kun uskovaisen oppi pyrkii nimenomaan olemaan jonkinlainen "kaiken teoria", hän kuvittelee, että hänen opilleen kilpailijaksi kuvittelemansa evoluutioteoria myös on sellainen.
Etkö yhtään katsele tv:n luonto-ohjelmia? Nämähän niitä evoluutio-opin aivopesuohjelmia on suurille massoille.
Kyllä näillä ohjelmilla suuret massat saadaan evoluutioopin talutukseen.
Et vaan halua tätä myöntää.
"Kyllä näillä ohjelmilla suuret massat saadaan evoluutioopin talutukseen."
Mitäpä jos ottaisit katsetta peiliin: Evoluutio on uhka vain evoluutiota tarkoituksella vääristeleville kiihkouskovaisille.
Ovatko muista luonnonilmiöistä (vaikkapa hirmumyrskyistä) kertovat ohjelmat myös "aivopesua"? Jos eivät ole, niin millä perusteella?
Ihmisen ja apinan ero? Ihminenhän on apina yhtälailla kuin vaikkapa oranki...
Mielenkiintoista kieroilua nuo prosentit, 10% paremmin sopeutuva.. Tarkoitatko että keskimäärin populaatio A joka omaa mutaation saa 10% enemmän jälkeläisiä kuin populaatio B jolla ei ole kyseistä mutaatiota? Vai mitä koitat sanoa?
Yleisesti puhutaan tällä palstalla ihmisen ja apinan geneettisestä erosta. Ero on suuri ja edellyttää apinalajista riippumatta kymmeniä - satoja miljoonia mutaatioita yhteisen esi-isämme jälkeen.
Evoluution peruskäsitteistä voit lukea tuolta:
https://ikronholm.net/2013/06/30/peruskasitteista-ii/
Siellä lukee: "Evoluutio on alleelifrekvenssien muutosta populaatiossa.” ja "Mutaatiot tuottavat uusi alleeleja ja vanhat alleelit korvautuvat uusilla evoluution kuluessa. Luonnonvalinta on tärkein alleelifrekvenssejä muuttava voima."
Evoluutiossa kelpoisuutta lisäävä mutaatio syntyy aina yhdestä yksilössä. Tämä saa merkittävästi enemmän (esim. 10%) jälkeläisiä kelpoisuusedun vuoksi. Alleeli alaa yleistyä populaatiossa.
Ylempänä epäjumalankiertäjä tarjosi erinomaisen esimerkin kelpoisuusedusta ja alleelin yleistymisestä mustan surman aikaan.
Kieroilematon kysymys kuuluu, miten on mahdollista että ihmisellä on ollut kymmeniä miljoonia merkittävästi kelpoisuutta lisääviä mutaatioita?
>>Kieroilematon kysymys kuuluu, miten on mahdollista että ihmisellä on ollut kymmeniä miljoonia merkittävästi kelpoisuutta lisääviä mutaatioita?<<
Kun ihmisellä on geenejä suuruusluokkaa 100 000 kpl, kymmenet miljoonat merkittävästi kelpoisuutta lisäävät mutaatiot eivät välttämättä ole lainkaan olleet "tarpeen".
Geenejä on kyllä ihmisellä vaan semmoset 20 000 kpl. Joskus 15-20 vuotta sitten niitä luultiin olevan ton verran mitä kirjotit.
Multinilkki esittelemässä jälleen typeryyttään.
>
>
>
>
>
>
>
<
Höpö höpö. Voidaan vain sanoa, että jonkin genotyypin suhteen suuremman kelpoisuuden omaavalla yksilöllä on suurempi todennäköisyys tuottaa lisääntymiskykyisiä yksilöitä kuin pienemmän kyseisen kelpoisuuden omaavalla yksilöllä.
<
Kumpaahan kelpoisuuden suhdelukua multinilkki nyt tarkoittaa? Absoluuttista vai suhteellista?
<
Onko lestoilla jokin mutaatio (esim. herkkäuskoisuutta ja lammasmaisuutta lisäävä mutaatio) kun he tuottavat enemmän elinkelpoisia (mutta todennäköisemmin tyhmempiä) yksilöitä kuin ei-lestat?
Ja tottakai evoluutio toimii. Et sinäkään olisi täällä typeryyttäsi esittelemässä ilman evoluutiota.
<
Siis minkä apinalajin ja ihmislajin välisestä erosta puhut? Ihminenkin on apinalaji.
<
Määrittelehän meille tarkemmin mistä eroista nyt puhut lajien Homo sapiens ja esimerkiksi Pan troglodytes välillä?
<
Määrittele kuinka monta tuollaista "10% kelpoisuuseron" mutaatiota lasket siis olevan?
<
Minkä apinalajin?
kun yhdistämme pari sipiläläistä lestaa, kukin antaa 12% suvakkihyödyn, pari Zzzyskoovitsti-juutalaista, kukin tuottaa 8% sekoomusedun ja pari SLEY- Räkä Päsästä, niin saadaan jo jumaluutta lähenetenelvä emäsjärjestys.