Mielestäni on näin:
Entelekia ikuista ja luomatonta. Ei sen olemassaoloon tarvita Jumalaa, vaan Jumala itse on sen tulosta. Entelekia tarkoittaa kaiken järjestymistä. Evoluutio ja on elollista luotoa kokevaa kehitystä ja osa entelekiaa.
Mitään täydellistä ei synny tyhjästä vaan kehityksen ansioista. Kun tuo täydellinen on syntynyt, niin Hän haluaa rakkautensa vuoksi edistää kaltaistensa olentojen lisääntymistä.
Olemassaolossa on luomattomana myös äly. Meillä ihmisillä on tuosta älystä osuus, ikuinen ja luomaton osa meissä. Se ansiosta meistä voi tulla Jumalan kaltaisia eli sellaisia, joiksi meidät on luotu tulemaan, jos toteutamme siihen kuuluvat ehdot.
Tämä todistaa entelekiasta:
Kirjassa ”Kosminen kylvö” (Gummerus 1981, s. 59) biologi Hoimar v. Ditfurt kertoo usein mainitusta yksinkertaisesta kokeesta:
”Vuonna 1953 nuori amerikkalainen tutkija Stanley Miller, Nobelin palkinnon saaneen kuuluisan Harold Hreyn oppilas, sulki lasilaitteistoon niitä yksinkertaisia epäorgaanisia molekyylejä, joita hänen opettajansa oli sanonut olleen erityisen runsaasti maapallon ilmakehässä maapallon ollessa alkutilassaan: hiilidioksidia, metaania, ammoniakkia ja molekylaarista vertyä. Hän kierrätti liuosta joitakin päiviä laitteistossa, antoi sen vuoroin höyrystyä, vuoroin tiivistyä 'sateeksi', ja toi mukaan ulkoiseksi energialähteeksi sähköpurkauksia, joilla hän jäljitteli niitä voimakkaita ukkosia, joita esiintyi alkumaapallon ilmakehässä.
Jokainen edes välttävää biologian opetusta saanut koululainen tietää nykyisin jutun lopun. Millerin ällistyttävän yksinkertainen yritys jäljitellä laitteistollaan niitä olosuhteita, jotka vallitsivat vielä elottoman maapallon pinnalla, johti siihen, että laitteistossa syntyi eräitä elämän biologisia rakenneosia, erityisesti aminohappojen muodossa. Tähän asti on pidetty vaikeana, jopa mahdottomana selittää miten tällaisia 'biopolymeereja' voisi syntyä ei-biologisissa olosuhteissa. Kovin aiheettomasti, kuten Miller osoitti kokeellaan. energialähteeksi sähköpurkauksia, joilla hän jäljitteli niitä voimakkaita ukkosia, joita esiintyi alkumaapallon ilmakehässä.
syntyä ei-biologisissa olosuhteissa. Kovin aiheettomasti, kuten Miller osoitti kokeellaan.”
Alkeishiukkaset tai muut aineen pienimmät esiintymismuodot kokoontuvat yhä monimutkaisemmiksi aineiksi, ensin atomeiksi ja sitten molekyyleiksi. Makrokosmoksessa aine kokoontuu suuriksi kappaleiksi ja kappaleet edelleen järjestelmiksi kuten aurinkokunniksi ja linnunradoiksi ja kenties linnunradatkin keskenään järjestelmiksi. Tässä kaikessa voi havaita entelekian periaatteen toteutumista.
Monimutkaisin tunnettu mikrokosmoksen ilmiö on elämää ylläpitävä DNA-molekyyli, jonka pystyy jakautumaan toiseksi samanlaiseksi ja yhtymään toiseen hiukan erilaiseen DNA-molekyyliin. Tästä yhtymisestä alkaa kehittyä elävä yksilö yhä uusien jakautumisten ja DNA-molekyyliin sisältyvän informaation vaikutuksesta. Entelekia on pystynyt hämmästyttäviin saavutuksiin, kunnes sen tulos ihmisenä alkaa itsekin ihmetellä omaa olemassaoloaan ja sen tarkoitusta. On esimerkiksi ihmeellistä, että kaikki yksilöt ovat erilaisia identtisiä kaksosia lukuun ottamatta. On väitetty, ettei olisi olemassa myöskään kahta samanlaista lumihiutaletta, koska lumikiteen muoto voi vaihdella niin paljon huolimatta perusmuodon samankaltaisuudesta.
Entelekia ikuista ja luomatonta. Ei sen olemassaoloon tarvita Jumalaa, vaan Jumala itse on sen tulosta. Entelekia tarkoittaa kaiken järjestymistä. Evoluutio ja on elollista luotoa kokevaa kehitystä ja osa entelekiaa.
Mitään täydellistä ei synny tyhjästä vaan kehityksen ansioista. Kun tuo täydellinen on syntynyt, niin Hän haluaa rakkautensa vuoksi edistää kaltaistensa olentojen lisääntymistä.
Olemassaolossa on luomattomana myös äly. Meillä ihmisillä on tuosta älystä osuus, ikuinen ja luomaton osa meissä. Se ansiosta meistä voi tulla Jumalan kaltaisia eli sellaisia, joiksi meidät on luotu tulemaan, jos toteutamme siihen kuuluvat ehdot.
Tämä todistaa entelekiasta:
Kirjassa ”Kosminen kylvö” (Gummerus 1981, s. 59) biologi Hoimar v. Ditfurt kertoo usein mainitusta yksinkertaisesta kokeesta:
”Vuonna 1953 nuori amerikkalainen tutkija Stanley Miller, Nobelin palkinnon saaneen kuuluisan Harold Hreyn oppilas, sulki lasilaitteistoon niitä yksinkertaisia epäorgaanisia molekyylejä, joita hänen opettajansa oli sanonut olleen erityisen runsaasti maapallon ilmakehässä maapallon ollessa alkutilassaan: hiilidioksidia, metaania, ammoniakkia ja molekylaarista vertyä. Hän kierrätti liuosta joitakin päiviä laitteistossa, antoi sen vuoroin höyrystyä, vuoroin tiivistyä 'sateeksi', ja toi mukaan ulkoiseksi energialähteeksi sähköpurkauksia, joilla hän jäljitteli niitä voimakkaita ukkosia, joita esiintyi alkumaapallon ilmakehässä.
Jokainen edes välttävää biologian opetusta saanut koululainen tietää nykyisin jutun lopun. Millerin ällistyttävän yksinkertainen yritys jäljitellä laitteistollaan niitä olosuhteita, jotka vallitsivat vielä elottoman maapallon pinnalla, johti siihen, että laitteistossa syntyi eräitä elämän biologisia rakenneosia, erityisesti aminohappojen muodossa. Tähän asti on pidetty vaikeana, jopa mahdottomana selittää miten tällaisia 'biopolymeereja' voisi syntyä ei-biologisissa olosuhteissa. Kovin aiheettomasti, kuten Miller osoitti kokeellaan. energialähteeksi sähköpurkauksia, joilla hän jäljitteli niitä voimakkaita ukkosia, joita esiintyi alkumaapallon ilmakehässä.
syntyä ei-biologisissa olosuhteissa. Kovin aiheettomasti, kuten Miller osoitti kokeellaan.”
Alkeishiukkaset tai muut aineen pienimmät esiintymismuodot kokoontuvat yhä monimutkaisemmiksi aineiksi, ensin atomeiksi ja sitten molekyyleiksi. Makrokosmoksessa aine kokoontuu suuriksi kappaleiksi ja kappaleet edelleen järjestelmiksi kuten aurinkokunniksi ja linnunradoiksi ja kenties linnunradatkin keskenään järjestelmiksi. Tässä kaikessa voi havaita entelekian periaatteen toteutumista.
Monimutkaisin tunnettu mikrokosmoksen ilmiö on elämää ylläpitävä DNA-molekyyli, jonka pystyy jakautumaan toiseksi samanlaiseksi ja yhtymään toiseen hiukan erilaiseen DNA-molekyyliin. Tästä yhtymisestä alkaa kehittyä elävä yksilö yhä uusien jakautumisten ja DNA-molekyyliin sisältyvän informaation vaikutuksesta. Entelekia on pystynyt hämmästyttäviin saavutuksiin, kunnes sen tulos ihmisenä alkaa itsekin ihmetellä omaa olemassaoloaan ja sen tarkoitusta. On esimerkiksi ihmeellistä, että kaikki yksilöt ovat erilaisia identtisiä kaksosia lukuun ottamatta. On väitetty, ettei olisi olemassa myöskään kahta samanlaista lumihiutaletta, koska lumikiteen muoto voi vaihdella niin paljon huolimatta perusmuodon samankaltaisuudesta.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Eikö kukaan uskalla tai osaa ottaa kantaa?
Jumala on ihmisten mielikuvituksen tuotetta. Ei sen kummempaa.
Identtiset kaksoset ovat kyllä erilaisia hekin.
Näetkö suunan, johon kehitys johtaa? Miksi tapahtuu kehitystä?
Olosuhteiden muuttuessa kehityksen suunta muuttuu. Sama "kehitys" tapahtuu vaikkapa tietokoneohjelmilla simuloimalla.
Muutoksia tapahtuu, niin lajien kuin yksilöiden kohdalla, mutta ei muutoksilla ole suuntaa johonkin parempaan saati täydelliseen, adjektiivit ovat oman lajimme höpinöitä. Evoluutiolla ei ole suuntaa eikä tiettyä päämäärää.
Suuri muutoksen aiheuttaja on sattuma, siksihän mekin täällä olemme ja 95-99% kaikista maapalloilla eläneistä lajeista oli jo hävinnyt jo ennen ihmisen ilmaantumista - olivatko ne päätyneet täydellisyyteen ? Mikä olisi täydellistä ja joissain olosuhteissa täydellinen olisi katastrofi toisissa.
Uskonnotkin tarjoavat erilaisia täydellisyyksiä täkyinä, valinnanvaraa täytyykin olla myös uskonnoissa, koska emme yksilöinä edes kuvitelmissa pidä samoja asioita hyvinä.
Lajit on ehkä biologisesti "ohjelmoitu" kuolemaan sukuputtoon samoin kuin yksilöt kuolemaan, poikkeuksia säännöstä ei vielä ole havaittu ja pitäisi olla jos muu olisi mahdollista, elämää pallollamme on ollut jo niin kauan.
Maa ja kaikki elämä sillä tuhoutuu lopullisesti viimeistään kun aurinkomme alkaa sammua. Siinä pikkupallon ja sen suuria itsestään kuvitelleen kädellisen apinalajin kohtalo - saatamme vaikka olla ollut elämän huvinäytelmä? Siltä tuntuu kun laji alkaa kuvitella jumalia, sitten itsensä jumaliksi ja jumaluus näkyy vaikka niin että uskomme jumalina naivamme tuonpuoleisessa haaremillista naisia ja hallitsevamme ikuisesti kukin omaa planeettaa sen jumalana.Sen lisäksi elämme "perheinä"...
Tämä "hyvän" saamme käyttöön jos maallisessa elämässä olemme uskoneet Mormoninkirjan todeksi, älynneet solmia ikuisia sinetöintiliittoja temppeleissä ja sitä ennen maksaneet kymmenykset jollekin tietylle kirkkolaitokselle jotta yleensä pääsimme noihin temppeleihin ja seremonioihin. Ilmaisiksihan emme voi kuvitella kuvitelmiammekaan .
Mitä ymmärrät sillä tarkoitetun, kun sanottiin, että ihminen luotiin maan tomusta?
Mihin suuntaan muuttuu? Kehityskelpoiset säilyvät.
Nuorena miehenä ihmettelin maailman järjettömyyttä siinä tavattavan pahan vuoksi. Oppimani periaatteet tuntuivat velvoittavan oikeisiin ratkaisuihin mm. siveyden säilyttämisessä. Nuorena ei ollut mahdollisuutta ajatella perheen perustamista ennen opintojen valmistumista ja työpaikan saamista. Jos maailmassa ei ole mitään järkeä, olisiko ihmisen valinnoillakaan niin väliä? Eikö voisi antaa siveyden vaatimusten olla omassa lokerossaan ja toimia tarpeidensa mukaan? – Olin kävelemässä tyttöystäväni kanssa syksyisenä iltana meren rannalla. Esitin mielessäni aivan tosissani kysymyksen: onko maailmassa järkeä? Sain vastauksen, jonka myöhemmin puin runon muotoon:
Mitä on tämä kaikki meri ja maa,
merenranta ja rantamaa?
Mitä ihmisen tunne ja mitä ei saa?
Onko järkeä missään, kysyn vaan?
Olen valmis. Vastatkaa!
Oli vaan ja aavistaa
sai nuori mies ja kavahtaa:
oli kulkenut polkua ennenkin
Jokin
merenrantaa pitkin.
Kysymykseeni vastattiin tavalla, joka oli yleistä ilmoitusta minulle henkilökohtaisesti. Jotain nousi korkealle yläpuolelleni takaviistoon. Katsoin sen kautta itseäni ja ajatuksiani. Huomasin olevani aika tyhmä, koska en ollut ottanut huomioon sitä, etten mitenkään voi olla ainoa olento, joka olisi ajatellut tällaisia asioita. Joku oli jo aikoja sitten kulkenut niiden kehitysvaiheiden kautta, joita minä olin parhaillaan kulkemassa.
Vaikka kysymyksessä olisi ollut vain silloin tällöin erityisesti väsyneellä esiintyvä déjà-vu –ilmiö eli tunne, että sama on tapahtunut aikaisemminkin, niin silti elämys kysymykseni yhteydessä antoi viisautta, jota minulla ei maailman ymmärtämisessä ollut aikaisemmin.
Kiitos hyvästä runosta!
Luomistarinat ovat tarinoita, muinaiset ihmiset yrittivät selittää olevaa ilman mitään tietoa selitysten pohjaksi. Luomistarinoissa ei juuri mikään ole faktillisesti oikein ja ne ovat ristiriidassa jopa keskenäään. Ei niistä voi saada mitään tietoa muuta kuin että esim. Raamatun kussakin tarinassa uskottiin maailma oman jumalan luomaksi.
Maan mullan " tomu" rakennusaineenamme ei ole kirjaimellisesti otettava muutoin kuin että materiaalimme on omalta planeetalta, joka puolestaan on muinaisten tähtien tuhon jäänteistä. Saatamme olla avaruusolentoja muutoinkin kuin asuinpaikan vuoksi, eihän vielä tiedetä onko elämä saapunut planeetallemme vaikka jonkun asteroidin tai muun avaruusmötikän mukana.
Tiede hoitaa faktat oikein eikä diletanttien oma sekavellilihasoppakeitos anna mitään lisäarvoa sen paremmin tieteelle/tiedolle kuin vanhojen uskontojen tarinoille/uskolle.
Kiitos! - Haudan povestako seuraat nettikirjoittelua?
Minun mielestäni maan tomusta tarkoittaa sitä, että ihmisen ruumis luotiin kehityksen kautta muista elämän muodoista.
Luomiskertomus on tietenkin vertauskuvallinen, kuten profeettamme Kimball on sanonut.
Kehityskelpoisia ovat siis ameebat, bakteerit ja kaiken maailman sittiäiset. Ne ovat selviytyneet muutoksista hyvin. Samoin olisi mm. maailmanlaajuisen ydinkatastrofin kohdatessa. No, sinänsä totta, että ääriolosuhteita sietävien lisäksi myös muutoskykyiset selviävät paremmin kuin kyvttömät. Se on puhtaan matemaattinen ilmiö myös tietokonesimulaatioissa.
Tokihan ihmiskunta on sivistynyt vuosien ja vuosituhansien myötä. Ennen esim. moniavioisuus oli normaalia, mutta sittemmin sivistyneesä maailmassa ei enää ollut. Takapakkeja tosin on tullut mm. 1800-luvulla, kun eräs uskonnon perustaja ei ollut siveellinen. Et ollut sinäkään, kun aloitit seksisuhteen toisen nasen kanssa ollessasi vielä edellisen kanssa naimisissa.
Tarinahan sanoo muuta, siinä on valmis Aatami jonka kyljestä irrotetaan kylkipala eevaksi ja hänkin on heti valmis palvelukseen. Kirjoittaja tarinassa leikkii heprean sanoilla: maa on adamah ja aatami Adam.
"ei maan päällä ollut vielä yhtään pensasta eikä edes ruoho ollut noussut esiin, sillä Jahve Jumala ei ollut antanut sateen kastella maata eikä ihmistä vielä ollut maata viljelemässä."Tekijä olettaa että sade ja kasvit liittyvät ihmiseen ja niitä ei ole tarvittu ennen kuin oli ihmisiä. Saapumisjärjestyshän on toinen. Olemme sitäpaitsi alkuisin merestä, emme maasta, ja yhä kehitymme vedessä. Missä tarinassa muuten ovat muut ihmislajit -jos alamme tulkita tarinaa evolutiivisesti?
Jälleen kerran osoitat, ettet ymmärrä vertauskuvallisuutta, vaan kaikki tulisi sanoa kirjaimellisesti oikein. Luomiskertomus on tietenkin vertauskuvallinen. Se antaa aineksia hahmottaa ihmisen asemaa hengellisessä mielessä. Täsmällisempi ilmaisu ei ole ihmiskielellä mahdollisesta ainakaan kaikille niin, että olennainen olisi mahdollista ymmärtää.