VOIKO NETIN KAUTTA ALKANUT SUHDE TODELLA TOIMIA ?!

tuo voisi toimia.en tiedä.ihmetyttää tuo tarve parisuhteeseen.itse olen ihan tyytyväinen näinkin.tänään juuri luin että joka ihmisellä on n.20 ihanteellista kumppania maailmanlaajuisesti(eli aika vähän)epätodennäköistä että niihin koskaan törmää.eli ihan sama kenet otat.ihmiset on loppujen lopuksi aika samanlaisia.varsinkin miehet-)

Voihan se varmaan toimiakin. Mutta voi olla toisinkin päin. Itselleni tuli netin kautta tutuuksi niin taivaallisen ihanan tuntuinen mies. Luoja -ajattelin. Tätä miestäkö koko tämän pitkän elämän olen odottanut!

Mutta sitten valkeni totuus; mies metsästi naisia niin netissä kuin kasvotustenkin. Olinkin yksi niistä monista! Olikin oikea valehtelija, kieroonkasvanut temputtelija. Ja keinot olivat monet, karmee tyyppi. Todellinen liero! Harmitti että olin joutunut siihen tilanteeseen. Mutta opinpahan olemaan tosi varovainen kaiken netteilyn suhteen. Tämähän oon oikea paratiisi kieroutuneille pervoilijoille. Ja niitä valitettavasti on täällä.

Toki oikeita ihmisiäkin on, myös täällä. Toivon kaikkea hyvää sinulle!

Tutustuimme netin välityksellä.
Oikeastaan puolivahingossa.
Emme kumpikaan etsineet seuraa.

Jokatapauksessa kirjoittelimme ensin aika kauan.
Ilman taka-ajatuksia.
Minä yh, ja oli ihan kiva kirjoitella jonkun kanssa.
Kuinka ollakaan, eräänä päivänä tuli meili, että voiko hän soittaa.
Kauan mietin, uskallanko numeroni antaa.
Olen liiankin varovainen.
Onneksi uskalsin.

Hän soitti ja sitten soitin minä ja koko ajan kirjoiteltiinkin.
Puoli vuotta sen jälkeen, kun ensi kerran puhelimessa juteltiin, päätimme tavata.
kyllä jännitti :o)
Mutta tapasimme "kaupungilla" jossa oli molemmille perääntymisen mahdollisuus.

Sillä hetkellä kun toisemme näimme, molemmilta lähti niin sanotusti jalat alta.
Muuta ei ole tarvittu.
Olemme onnellisesti yhdessä.
Rakastuneina.

Kumpikin kokenut pettymyksiä, joten tälläinen hidas alku oli meille sopiva vaihtoehto.
Monesti olen miettinyt että, ellemme olisi tutustuneet netin välityksellä, emme olisi todennäköisesti tutustuneet ollenkaan.
En olisi uskaltanut lähestyä "tuon näköistä" miestä.
Kun ensin tutustui hänen sisimpäänsä ja sitten vasta näki hänet, oli se meille oikea tapa.

Siis, ei hänessä mitään vikaa ole näöllisesti, mut tyyli on vain ihan eri kun minulla :o)
Joten, kyllä netissä voi tutustua elämänsä rakkauteen.
Ja suhteemme todellakin toimii!!!!
Jos tulee sellaisia asioita, mistä on vaikea jutella, niin eikun toiselle meiliä laittamaan.....
Silloin selviää ne vaikeatkin asiat ja yhteiselo sujuu.

alkoi, kun vastasin mieheni ilmoitukseen. Meilailimme pari kertaa ja sitten hän pyysi puhelinnumeroani. Parina ekana päivänä puhuttiin puhelimessa tuntikausia ja todella tuntui synkkavaan. Aluksi meidän piti tavata muutamia viikkoja myöhemmin, mutta hän ei malttanut odottaa ja sovittiin treffit, käytiin syömässä ja parissa baarissa. Oli todella mukavaa ja edelleen on, olemme seurustelleet kohta kaksi vuotta, eikä seurustelun aloitusta tarvinnut mitenkään erikseen miettiä, voisin melkein sanoa, että suhde alkoi ensimmäisistä treffeistä. Olemme onnellisia ja suunnittelemme yhteistä kotia ja tulevaisuutta. Olen löytänyt todellisen unelmieni miehen.

Olin tätä ennen käynyt joillakin nettitreffeillä, siis tavannut ihan livenä, kaikki olivat ihan ok miehiä, jotka eivät vaan olleet minua varten. Välillä ihmettelen nettideittailun saamaa huonoa mainetta, onhan se tietysti niin, että siellä liikkuu paljon feikkejä, mutta kuinka moni meistä on niin hyvä ihmistuntija, että voi tehdä oikeat johtopäätökset jostain baarituttavuudesta?

Uskoisin, että kaikenlaisella deittailulla on riskinsä, saattaa törmätä unelmien tyyppiin tai vastaavasti täydelliseen huijariin, koskaan ei tiedä, täytyy vaan pitää jalat maassa, eikä kannata uskoa ihan kaikkea mitä sinulle sanotaan. Itse olen olen kokemuksesta oppinut epäilemään lähes kaikkea mitä joku vieras kertoo itsestään, joskus asiat vaan kuulostavat liian hyviltä ollakseen totta ja monesti sitä sitten ovatkin.

Kysyt voiko netistä alkanut suhde toimia...voin sanoa sen mitä tahdot kuulla: se voi toimia. Mutta ei homma ole niin yksinkertainen...se on ihan kiinni teistä kahdesta...

Joskus kauan kauan sitten kun olin yhtä tavallinen kuin kuka tahansa muu...tutustuin erääseen olentoon netin kautta...sitä ennen olin vakuuttunut ettei enkeleitä vaella maanpäällä...olin väärässä...

2 vuotta puhuimme asioista taivaan ja maan väliltä...joskus ilta seitsemästä aina aamuviiteen...2 kk siitä 2 vuodesta me seurustelimme...siihen miksi kaikki päättyi voin kai vain todeta että se mikä on liian hyvää ollakseen totta, ei ole totta...katsoin parhaakseni juosta kuin piru olisi ollut kintereillä ja siitä päivästä lähtien olen katunut päätöstäni...

Joku sanoo varmasti ettei netin kautta voi saada mitään pysyvää...älä usko heitä...sen enempää kuin minuakaan... Ainut keino millä saat tietää totuuden on että otat riskin että kaikki paljastuu lopulta illuusioksi...tai sitten kasvaa legenda...Onnea yritykseen...

*Olento lähti astelemaan pimeyteen josta ilmestyikin...kääntyen vielä kertaalleen katsomaan toista* yksi juttu vielä...pyysit varoitusta...jos joskus tulee hetki että onni riippuu siitä että jättäisit kaiken tutun ja turvallisen ja muuttaisit hänen luokseen...tee niin...älä epäröi kuunnella sydäntäsi..se ei koskaan valehtele...

Me tapasimme mieheni kanssa Jippiin Energychatissä. Melkein puoli vuotta juteltiin niitä näitä koneella ennenkuin uskalsimme tavata, turvallisesti baarissa ;) Olimme samalta pieneltä paikkakunnalta ja pelkäsimme tuntevamme toisemme. Toisin kuitenkin kävi.
Emme olleet koskaan tavanneet vaikka meillä oli paljon yhteisiä tuttuja. Ekojen treffien jälkeen olimme kumpikin niin ihastuneita että siitä se lähti. Kohta ollaan 3 vuotta seurusteltu, vajaa kaksi vuotta sitten ostimme yhteisen asunnon ja nyt jouluna menimme kihloihin =) Ja häät luvassa vuonna 2006.

Eli miksi netistä ei voisi löytää kumppania?

Ja ikää meillä on jo 27 ja 31, eli ei ihan teinejä enää :D

Voi se onnistua...
Olen muuttamassa yhteen miesystäväni kanssa jonka tapasin nettitreffien kautta.
Meillä on kummallakin lapsia joten on jouduttu todella tarkkaan miettiä meitä kahta.
Rakastamme toisiamme ja todella viihymme yhdessä.

Onnea vaan etsimällesi... On se tuolla jossakin.

Tutustuin nykyiseen kumppaniini deitti-ilmoitukseni avulla. Ensin meilailimme ja soittelimme, ja pian tapasimme. Tapailu muuttui pian vakavammaksi seurusteluksi, ja nyt suunnittelemme tulevaisuutta yhdessä.

Kokemus on ollut minulle erityisen arvokas, koska pitkä avioliittoni päättyi eroon 1,5 vuotta sitten.

Aiemminkin olin tutustunut muutamaan fiksuun naiseen netin avulla, ja pari heistä on pysynyt ystävänä edelleen, vaikka kaveriastetta pidemmälle ei koskaan edettykään. Netin avulla olen siis paitsi löytänyt elämänkumppanin, myös hyviä ystäviä. Ehkä minulla on ollut tuuriakin, mutta omat kokemukseni ovat todella myönteisiä.

Moni löytää partnerin baarista, ja jostain kumman syystä sitä ei kyseenalaisteta, vaikka siellä näet ihmisestä pelkän ulkokuoren ennen kuin tiedät hänestä yhtään mitään - usein vielä enemmän tai vähemmän promilleissa.

Sen verran neuvoisin, että kannattaa toki olla varovainen ja käyttää runsaasti aikaa toiseen tutustumiseen - netissä kun on niin helppo vääristellä totuutta, ja kaikki eivät ole liikkeellä puhtaat jauhot pussissa.
Jotkut haluavat olla pitempään pelkässä teksti/puheyhteydessä ennen ensitapaamista, mutta itse suosin nopeaa tapaamista, koska täytyyhän toisen miellyttää myös ulkoisesti.

Onnea sinunkin "oikean" etsintään! :))

Ei tosin minulla, mutta eipä muuallakaan.

Miksi kukaan ei kerro suoraan, missä vika? Minusta se on vääränlaista "hienotunteisuutta".

vajaa puoli vuotta sitten, kolmisen kuukautta on seurusteltu ja paremmin toimii kuin sen edellisen, baaritiskiltä pokatun kanssa ;)

Mitä näitä nettisysteemejä mollaamaan? Eiväthän ne ole kuin nykyaikainen versio perinteisestä kirjeenvaihdosta.

Et ole haihattelija, anna mennä vaan. Ei homman onnistuminen ole kiinni siitä missä tai miten sen kumppanin tapaat.

Voi se toimiakin ja tietenkin riippuu sitä mitä hakee. Varovainen kannattaa naisen kuitenkin aina olla. Olen mies ja käyny 5 kertaa nettideitillä ja kahdesti oon päässy samana iltana sänkyynkin saakka, mikä on ollu tavotekkin jos vastapuoli on miellyttänyt. Ihan järkeviä ja mukavia ihmisiä mun nettideitit on ollu.

Voi toimia siinä kuin muullakin tavalla olisi tutustunut. Nykyinen mieheni on ns. chatti tuttavuus. Tutustuimme ensin chatin kautta, myöhemmin soiteltiin, sitten jo tavattiin. Nyt ollaan oltu 2 vuotta yhdessä, eikä loppua näy. Se kuva, jonka hänestä olin luonut chatin kautta, piti paikkansa myös todellisuudessa. Eli olimme toisillemme rehellisiä alusta asti. Löysin todellisen sielunkumppanin :)

Onnea!

olin lukenut ilmoja yli 2v,vastannut 3 ilmoon ja tämä on nyt sitä suurta rakkautta.minulle tunne siitä että tästä tulee vielä jotain SUURTA iski voimakkaasti,vaikka epätoivo kyllä vaivasi aika ajoin onkohan minulle eronneelle 54v miehelle vielä ihansopivaa naista olemassa.ajattelin että täältä city:stä tämä voi kyllä löytyä!muutama meili vaihdettiin ja molemmat olimme samaa mieltä,että on parempi tavata pian jolloin selviää minkälaisen ihmisen kanssa on kirjoitellut.tämä toimi meidän kohdalla hienosti.edelliseltä kun pyysin p;numeroa loppuivat meilit:ei ollut minua varten.olemme tosionnelisia että kohtasimme toisemme!!!!!!!!!!

Olen deittaillut useamman vuoden aikana silloin tällöin. Miehet ovat olleet meilien perusteella tehdyn mielikuvan mukaisia, mitään näkyvämpää 'vikaa' en ole heistä keksinyt. Mutta live-tapaamisessa silti tapahtuu se tärkein, eli vetovoiman laatu ja määrä selviää vasta lopullisesti!! Hyvin harvassa ovat ne klick-kohtaamiset ainakin omalla kohdallani, vaikka meilien ja puheluden perusteella sitä onkin hieman odottanut.. Eli tapaaminen on aina riski, kemiat joko natsaa tai ei! Ehkä 1/10 on sellainen, jonka kanssa voi ajatella jatkoa, mutta suurin osa deittitapaamisista unohtuu samantien kun on treffit ovat ohi. Muutama hyvä ystävä on jäänyt elämääni, muutama kepeä romanssi on takana joita voi mustella hymyillen. Vain yksi ns. rakastuminen ja monta tapaamista jotka eivät ole koskettaneet millään tavalla, siinä minun saldoni.

Arpapeliä deittailu on, mutta mielestäni se kannattaa! Ketään näistä tapaamistani miehistä en olisi luultavasti koskaan kohdannut muulla tavalla, joten ilman muuta suosittelen nettideittailua. En ole törmännyt kertaakaan hörhöihin, enkä pettureihin, vaan fiksuihin tervejärkisiin miehiin ( no ok, muutama ukkomies on alkuvaiheessa jättänyt kertomatta sen että kantaa jonkun muun antamaa sormusta nimettömässään.) Meilallessa pystyy jo aika nopeasti tekemään huomioita ja rakentamaan luottamusta, tai kirjeenvaihto voi päättyä parin meilin jälkeen, kun hokaa ettei ajatukset kulje samansuuntaisesti..

Onnea deittailuusi!

Joo, ajattelin vaan ilmoittaa että netistä alkanut suhteemme on kohta täyttänyt vuoden, kun juhlistamme vuosipäivää. Emme tosin tavanneet Suomi24:n kautta, vaan eräässä chatissä.

Joskus aikoinaan (2001) ensimmäinen suhteeni alkoi netistä myös. Silloin tapasin täydellisen tytön, jonka kanssa en tosin enää ole. Hänen kanssaan olin 1.5 vuotta.

Joten miksei voisi toimia netistä alkanut suhde?

Toki se rahaa vaatii matkusteluun (bussi), kun ei vielä omaa ajokorttia ole, mutta jos niistä maksuista yli pääsee, niin hommat pitäisi hoitua tosi hyvin.

Toki se vaatii paljon ponnisteluja molemmilta, että pitävät suhteen hyvänä eikä pelkää toisen pettävän, kun mahdollista välimatkaa on.

Nyt eletään tietotekniikan valtakautta, joten siinä missä TV-treffiohjelmat jäävät jälkeen, puskee netti voimalla yli. Nykyään hyvät treffipalstat ja muut deittipalvelut tarjoavat niin paljon profiileja käyttäjämäärien lisääntymisen vuoksi, joten nettisuhteiden onnistumisprosentit vain kasvavat, kun "se oikea" on profiloitavissa alati kasvavasta ihmisten joukosta.

Tsemppiä.

Tutuistuin chatissa mieheen joka jäi ensi jutustelulta mieleen viime keväänä.
Juttelimme uudestaan monesti kunnes helluntaina
tapasimme keskustassa bussipysäkillä
Ja uskomaton kesä takana yhdessä ja
nyt asumme jo saman katon alla ja etsimme
yhteistä kotia olemme nelikymppisiä
ja kummallakin elämänkokemusta takana.
Terkuin Merit ja bussipysäkkimies

Kyllä voi toimia!
Minä, joka ehdottomasti olin myös sitä mieltä, ettei ainakaan mistään netin kautta voi löytää sitä oikeaa, olin väärässä.
Neljä ja puoli vuotta sitten tapasin netissä elämäni miehen. Heti syttyi tunne siitä, että TÄSSÄ!! Kirjoitustyyli kun kertoo niin paljon, ja siinä voi halutessaan kertoa niin paljon...

Olin sitä mieltä, ettei sitten ainakaan vähään aikaan tavata vaan kirjoitellaan vaan turvallisesti... No mutta eipä mennyt kuin viikko niin oli aivan pakko tavata ja varmistua siitä, että onko tämä todella totta. JA SE OLI!!

Olimme kihloissa 3kk päästä tapaamisesta ja naimisissa 6kk päästä. Nyt olemme olleet naimisissa 4 vuotta ja meillä on kaksi ihanaa yhteistä lasta. Ja olemme edelleen todella onnellisia!
Minulla oli lisäksi entisestä liitosta yksi lapsi, joten tämä ei edes ollut niitä helpoimpia pohjia aloittaa uutta suhdetta, mutta kuten sanottu, olemme edelleen onnellisia ja täysin varmoja siitä, että löysimme kumppanin loppuiäksi.

Siispä onnea matkaan kaikille samanlaisessa hakutilanteessa oleville - kyllä tämä voi toimia!!

Miksipä netti olisi huonompi tapaamispaikka kuin mikään muukaan...
Kaikenlaista tänne nettiin mahtuu ja se pitää aina muistaa...
Yleisin virhe varmaan nettitreffailussa on liian suuret toiveet vastapuolesta.
Pitää muistaa, että vaikkapa baarissa tapaamista ihmisistä suurin osa on sellaisia jotka ei säväytä millään tavalla... sama pätee sitten nettiinkin...
Itse olen kokenut nettitreffien parissa etupäässä huonoja kokemuksia... (Naisetkin näköjään valehtelee surutta jne...)
Mutta olen minä seurustellutkin reilun vuoden nettissä tapaamani naisen kanssa...

Totta tosiaan netistä voi löytää sen oikean. olen harrastanut treffailua netissä jo pidemmän aikaan ja täytyy kyllä myöntää et kaikenlaisia "tallaajia" sieltä löytyy :)
Mut itselleni kävi niin tässä loppukesästä, et laitoin ilmoituksen deitti.nettiin ja vastauksia tuli muutamia, yksi vastaus oli kuitenkin ylitse muiden.
Vaihdettiin sit puhelinnumeroita ja ekakerran tavattiin lokakuun alussa ja heti siitä lähtien tunne oli se et tämä se on!
Lokakuun lopussa alettiin "virallisesti" seurustella, eli yli 2 kk on takana ja voin sanoo et hyvin menee. Joulun vietin anoppilassa ja minusta tuntuu ja onkin sanottu et oon pidetty vävykokelas.
Tulevaisuutta on suunniteltu niin, että hän lopettaa työt nykyisessä paikassa keväällä ja muuttaa mun luo asumaan =)
Onnellisempaa miestä tuskin löytyy tällä hetkellä.

Eli siis tosiaan netistäkin sen oikean voi löytää, joten rohkeasti vaan vastailemaan ilmoituksiin tai laittamaan omaa, mut muistakaa olla varovaisia, siellä kuitenkin liikkuu kaikenlaisia huijareita! =)

Kyllä sitä voi. Netin kautta kerkee tutustuu rauhassa ja hyvin. Kunhan ei oo heti ruinaamassa tapaamista. Itsekkin seurustelen netin kautta tapaamani tytön kanssa. Tosin ei sitä kyllä täysin opi toista tuntemaan netin/puhelimen välityksellä joten toisesta voi paljastua vielä paljon hyviä/huonoja puolia myöhemmin...

Pitkään juteltiin sätissä.

Sitten vaihdettiin puhelinnumerot.

Seuraavana nähtiin ja nyt ollaan seurusteltu 1.5 vuotta. Ensimmäisestä juttelutuokiosta on 3 vuotta aikaa.

Eli hitaasti tutustuttiin ja asiassa edettiin,koska kumpikin halusi pitää toisen vain ystävänä.

Mutta... kun sitten viimein nähtiin,siitäkai se sitten lähtikin vasta eteenpäin :)

Nyt meillä on mahtava suhde,molempien lapset on ottanut meidät molemmat hyvin vastaan ja nautimme toistemme seurasta.
Ilman sättiä koskaan emme olisi varmasti toisiimme törmänneet jo pelkästään maantieteellisistä syistä...

NETTISUHTEET EIVÄT TOIMI!!!!

Jep. Ite oon aina nauranu noille nettijutuille/suhteille mut sit ite löysinkin mun poikaystäväni netistä:D Kaipa Se toimii, ainakin siltä näyttää:)...Muutama kuukaus vasta oltu mutta onnellinen olen ja tiivisti tapaillaan..Et ole ollenkaan outo(ja jos olet niin kai sit minäkin:D) Kyllähän mikä tahansa suhde voi kestää vaikka kuinka pitkään..ei voi määrittää kumpi suhde toimisi kauemmin- netistä löydetty kumppani vai ihan jostain muualta:) Riippuu minkälaisia olette kumpikin:)

Tiedän yhden tutun parin, joka tapasi netissä, on ollut nyt n. vuoden yhdessä ja mennyt kihloihin, tyttö muutti hiljattain pojan luo asumaan.

Itse olen kerran tavannut city.fi-stä löytämäni miehen kanssa, ja hieman petyin. Minulla oli suuret odotukset, koska meilien ja sittemmin messenger-keskustelujen perusteella mies oli fiksu ja ajatteli itse muiden mielipiteistä välittämättä. Sitä hän olikin, mutta kuvien perusteella ajattelin hänen olevan erilainen, hän osoittautui kasvoiltaan eri näköiseksi, lyhyemmäksi ja lihavammaksi kuin kuvissa. Olin luonut mielikuvan, joka ei vastannut todellisuutta.

Minulle oli liikaa se, että hän ei harrastanut minkäänlaista liikuntaa, kun itse se kuuluu olennaisena osana elämääni. Tiedä häntä sitten tuomitsinko liian nopeasti, mutta tapaamisessa kemiat eivät natsanneet, ja miksi edes alkaa seurustelemaan ihmisen kanssa joka tuntuu vain kaverilta.

Joten neuvoni on, että kaikki parit eivät voi onnistua, mutta eihän niin ole tosielämässäkään. Kokeile, ja tavata kannattaa piankin, jos haluaa kumppanin tosielämään, voi olla että "tuhlaa" aikaa turhaan, vaikka mies vaikuttaisi ihannemieheltä.

Meilläpä kävi niin hassusti, että "tapasimme" netissä, eli luin ilmoituksen, jossa korostettiin että haetaan vain ja ainoastaan ystävää, eikä muuta. Vastasin siihen vilpittömällä mielellä ja rehellisesti ja kun tapasimme pian parin mailin jälkeen, olimmekin jo onnellisesti ihastuneita... Se ei ihan oikeasti ollut kummallakaan aikomuksena.

Seurasi tapailua kiihtyvällä vauhdilla, tutustumista ja lopulta seurustelua. (Seksiä vasta aika pitkän ajan jälkeen, jos sellainen detalji jotakuta kiinnostaa). Nyt olemmekin naimisissa ja erittäin onnellisesti! En olisi voinut edes kuvitella löytäväni niin hyvää puolisoa.

Tällä hetkellä näköpiirissä ei ole mitään syytä, mikä voisi onneemme rakoja tuottaa, mutta tietysti maailma on arvaamaton. Sama pätää yhtä lailla baarissa alkaneisiin ja muihinkin suhteisiin.

Baarista, koulusta ja työpaikalta olin jo yrittänyt ja seurustelusuhteet päättyivät aina ennen pitkää, useimmiten huonosti.

Mielestäni netti on ihan yhtä hyvä paikka löytää kumppani, kuin muutkin paikat. Jokaisella tavalla voi myös epäonnistua. Mistä ikinä kumppanisi löydätkin, toivottavasti olet onnellinen kuten minä!

Miksi ei voisi? Tosin saa olla alkuun todella varovainen ja "tutka" avoimena,että osaa seuloa nettituttavuuksista rehelliset ihmiset. Paljon on huijareita, mutta kyllä joukossa on myös todella rehellisiä ja luotettavia ihmisiä. Itse tutustuin rakkaaseeni netissä, jo pari vuotta sitten. Siinä jokapäivä jutellessamme ja toisiimme tutustuessamme, olemme molemmat huomanneet, että olemme kuin luodut toisillemme. Sekin on hyvä huomata, että ainakin on rakastuttu toistemme sisimpään, ajatuksiin jne, Koska alkuun olimme molemmat tosi varovaisia tietojen antamisessa. Pikkuhiljaa hyvä tulee! Kiitos netti, että soit mahdollisuuden tavata ihmisen, jota muuten en olisi todennäköisesti tavannut. Meillä menee hyvin edelleen!

En lukenu ees noita muitten viästejä, mut ite oon sitä miältä et kyllähän se nettisuhde voi toimii ja toimiiki...=)!
Ite tapasin oman tyttöni netis...Josta se aika nopsastiki kehitty siihen vaiheeseen että kävin tapaamas kyseistä typyy...Ja nyt ollaan seurusteltu jo yli 4 vuotta Onnellisesti!
Kamuki löysi netin kautta typyn itelleen ja on seurustellu sen kans jo melkee vuoden...=)!
Että kyllä se nettisuhdekki toimii vaikka monesti oon kuullu ihmisiltä että ei toimisi...!

Voi toimia. Mutta voi olla myös että ei toimi alkuunsa. Sellaista se on kaikkien suhteiden kanssa, alkoivat maassa kuussa netissä tai pepissä.

Rohkeasti eteenpäin!

Juuri menin naimisiin miehen kanssa jonka löysin deitti-netistä, yhdessä on oltu jo 4 v.

Kapakasta löytää ihmisiä jotka käyvät kapakoissa.

Niin kyllähän se voi onnistua, kuten kaikki muutkin suhteet, jotka ovat alkaneet kapakassa ym. Mutta kyllä netissä prosentit löytää kumppani jota todella etsii on vaikeata. Jännitystähän se tuo elämään, mutta suurimmalla osalla se jää siihen. Veikkaan, että 70-80% meistä naisista etsii vakavampaa suhdetta netistä ja valitettavasti suurin osa miehistä hakee vain seksikumppaneita, ei siis sitä vakampaa niin kuin me naiset.

Joka tapauksessa haet sitten kumppania netistä tai muualta on se eronneelle hyvin usein samansuuntainen kuin ex-kin oli (tämä on havaintoja todellisuudesta). Seuratkaapa vain itsekin asiaa.

Eli hae kummppania sieltä mistä edellisenkin löysit ja missä itse viihdyt, niin saat ehkä mieleisen. ;o)

Kyllä voi. Meillä tulee kohta kahdeksan vuotta mieheni kanssa.

Ei voi...netissä ei ole normaaleja ihmisiä vaan KAIKKI ovat sisäänpäinkääntyneitä finninaamoja jotka yön pimeinä tunteina tsättäävät ja tyydyttävät himojaan. Omien aivojen käyttö sallittu myös täällä palstalla. :P

olin juuri lauantaina häissä, joiden morsiuspari oli tavannut toisensa internetissä chatissa. eli toivon tosiaankin, että netti suhde voi kestää!

MOI!!

Siis kun monet on sitä mieltä et puoliso löytyy ravintolasta ja jne.. niin mun mielestä esim chatissä tutustuu paremmin, tokihan valehtelijoita riittää sielläkin, mutta niin myös hakuammunnalla ravintolassa.
Itse löysin seurustelukumppanin aika monen chat tapaamisen jälkeen, en oikeestaan edes hakenut vaan oli kiva tutustua uusiin ihmisiin, ja sitten vaan kävi niin että rakastuin. No aluillaan tää tosin vasta on mutta ihanaa.
Ei sun mun mielestä kannata pelätä, enmmän varmaan harmittas jos et tapais ja jäisit miettimään et mitä teist olisi voinut tulla. voihan se olla että petytkin, mutta niin voisit pettyä myös ravintolasuhteeseen, tai kaverin kaveriin ja jne..Rohkeutta peliin ja toivottavasti kaikki menee hyvin.

Paras ystävättäreni löysi nykyisen puolisonsa netin kautta kunhan ensin sinne uskaltautui menemään allekirjoittaneen yllytyksestä. He kaksi on kyllä niin kuin vain vakka ja kansi voi olla, joten en näe syytä miksi ei voisi toimia. Myös eräs entinen luokkatoverini meni naimisiin netistä tapaamansa miehen kanssa.

Totta kai paljon on huijareita ym. liikkeellä. Mutta käsi sydämelle ihmiset, eikö niitä huijareita ole myös oikeassa elämässä jossa he pahoittavat toisten mielen?

Rohkeutta Epätietoinen, järki päässä ja sydän mukana joten anna mennä vaan. Tsemppiä ja onnea matkaan! =)

Tottakai netin kautta alkanut suhde voi toimia. Itse löysin netin kautta 5 vuotta sitten elämäni rakkauden.Olen ollut 2 vuotta onnellisesti kihloissa ja häitä suunnittelemme:)

mistä tietää kuka on luotettava näin netin kautta?Aika vaikeaa arvioida toista ja jos onkin huijari,miten siitä pääsee helposti irti,koska on kaikenlaista ihmistä.Jotkin osaa valehdella-uskottavasti!

Siitä mitä hakee ja kohtaako molempien toiveet. Oma "suhde" toiminut oikein hyvin, vaikka ei seurustellakaan. Niin ja oikeita tapaamisia tarvitaan enemmänkin kuin se yksi.

Tapasin mieheni sattumalta chatissa noin kuusi vuotta sitten. Ei edes kuviteltu, että viaton juttelu musiikista johtaisi lopulta tapaamiseen ja yhteiseen elämään. Nyt ollaan asuttu yhdessä viisi vuotta ja häitä suunnitellaan kesälle 2006. Eli mun mielestä netissä voi tavata sen oikean ihan samalla tavalla, kun jossain muuallakin.

Yleensä vastapuolelta löytyy AIVAN SAIRAAN RUMA tyyppi,joka ei saisi pillua/mulkkua vaikka käteen lyötäisiin,puhumattakaan mitä korvien välissä puhaltaa.

Miun ystäväpiirissä on 2 pariskuntaa jotka ovat jo perustaneet perheen nettituttavuutensa kanssa. Miulla itselläni on deittinetin kautta alkanut suhde kestänyt jo kaksi vuotta. Silloin kun etsin netin kautta seuraa tapasin lähes 50 miestä, joista nykyinen mieheni on toinen kenen kanssa seurustelu onnistuu. Pelkän viestittelynkin perusteella osasin jo lopussa erottaa jyvät akanoista enkä enää lähtenyt kenen tahansa kanssa treffeille. Aluksi kun en etsinyt seuraa niin vakavissani käytin aikaani myös säälittävämpien miekkosten tapaamiseen, kunnes väsyin siihen ja aloin seuloa treffattavia kirjallisen ilmaisun avulla... Sitkeyttä treffailu vaatii ja itse en koskaan kirjotellut ihmisten kanssa viikko tolkulla vaan ehdotin mahd. pian tapaamista, koska vain tapaaminen kertoo totuuden...

Omasta kokemuksesta voin todeta, että voi toimia ja meillä myös toimii. Tapasin nykyisen puolisoni netin kautta ja miksi se olisi huonompi tapa kuin jokin muu? Itse en harrasta kapakoita, tansseja ym. joten kaikki sellaiset vaihtoehdot tapaamisiin ovat poissuljettuja. Töitä teen omassa yrityksessä yksin ja työ on myös pääharrastukseni. Oli helppoa ja mukavaa lukea ilmoituksia netissä ja vastata sellaiselle ihmiselle jonka koki kiinnostavaksi. Kaikki eivät ole sitä mitä sanovat mutta niinhän se on siellä ravintoloissakin. Terve harkinta mukaan ja antaa ajan näyttää mikä toinen on miehiään tai naisiaan. Jos toinen ihminen tuntuu mielenkiintoiselta, anna itsellesi ja hänelle tilaisuus mutta etene rauhallisesti. Itse olen ollut "nettisuhteeni" kanssa yhdessä jo pian 5 ihanaa vuotta enkä usko, että olisimme ikinä kohdanneet muuten.

Toki netistä alkanut suhde voi toimia. Miksi netti olisi sen kummallisempi tapaamispaikka kuin muutkaan. Kovin hartaita rakkaudentunnustuksia tuskin kannattaa tehdä/ uskoa, ennen kuin on tavannut toisen, sillä siinä kasvokkain tapaamisessahan ne kemiat viimein punnitaan.

Itsekin olen tavannut mieheni chatissa. Yhdessä ollaan seitsemättä vuotta, niistä 2 ja puoli vuotta naimisissa ja olemme erittäin onnellisia. :o)

Kyllä kannattaa rakentaa ihmissuhdetta netin kautta. Se on hieno tapa nykyaikana tutustua ja keskustella ja sitten jos ajatukset alkavat tuntua yhteisiltä niin siitä on helppo jatkaa kun tuntee jo jollainlailla toisen ihmisen. Minulla on nyt elämänkumppani nettisuhteen jälkeen ja hyvin on mennyt. Asumme yhdessä ja nettisuhde loi siihen hyvän pohjan. Polkumme on yhteinen ja haluamme elää yhdessä elämäämme eteenpäin. Me keskustelimme parisen kuukautta ja sen jälkeen tapasimme ja parin kuukauden päästä jo asuimme yhdessä joten olemme hyvä esimerkki siitä että Netti toi meidät toisillemme koska välimatkamme oli kolmesensataa kilometriä ja muuten emme varmasti olisi ikinä tavanneet, joten voimme siitä nettiä kiittää ja olemme onnellisia yhdessä. Joten rohkeutta vaan ja nettiin kirjoittelemaan.

Ei kai se suhteen onnistuminen riipu siitä missä/miten on tavannut, vaan suhteen onnistuminen riippuu henkilöistä itsestään.

Ihan yhtä järkevää on pohtia, että jos on tavannut kumppaninsta baarissa/ yökerhossa/ netissä/ saunassa/ alastonlaskuvarjohypyssä/ suojeluskuntatalolla/ lenkillä/ työnvälitystoimistossa /tms..., niin onnistuuko suhde.

Voihan se toimia, ainakin mulla toimi. Tavattiin chatissa, sit sähköposteja, tekstareita, puheluita, tapaaminen ja se oli siinä. Nyt ollaan oltu aviossa yli kaksi vuotta ja tukevasti rakastuneita toisiimme edelleen.

Morjens.minulla on oma ilmoitus suomi24 treffit.Ilmoitus on ollut noin 4kk ja vastauksia minun toiveitteni mukaisia ei ole tullut.minä etsin pysyvämpää suhdetta,mutta kiireettömästi kummallekin,aivan rauhassa.Minulla on pikkuinen tyttö ja olen hänen yhteihuoltajana,se voi karsia vastauksiakin.On tosi vaikea tutustua toiseen netin kautta,tosin jos vaihtaa pian valokuvia..paras olisi tavata ja jutella tietysti.Tässä deitti jutussa on se juttu,monenko kanssa viestittelee,,uskooko että toinen on todella kiinnostunut,,sekoittuuko haku liialliseen viestien määrään,saako heistä selvää..kestääkö päämäärässä millaista ihmistä hakee,tosi tarkoitus voi joskus päättyä seikkailuun,mutta jostain se on alettava se tuttavuus.Itse koitan vielä vähän aikaa mutta alan jo katsella vaatekaappini hengareita,olisko siellä paitaa jonka silittäisi ja lähtis vaikka naistentansseihin:)Nämä asiat ovat niin herkkiä ja palaset joskus hukassa..mutta sitä ei tiedä tosiaankaan missä se oikea yhteinen sielukkuus kohtaa.käys katsoo miehet etelä-savo härkä62mli,olen antanut rehellisen kuvani itsestäni,jos kiinnostuit, viestittele!

Mulla ainakin on ihan hyvä suhde nettiin.

Näyttää olevan sama kaikilla treffisivuilla että vastaajina tuntuu olevan henkilöitä, jotka ovat aivan jotain muuta kuin mitä väittävät olevansa.
Se on pakko alkaa etsiä tuttavia tanssikapakoista, tai muista paikoista, joissa näkee henkilön heti.
Aina katkeaa yhteys kun jonkin ajan kuluttua kysytään puhelinnumeroa!!

Viisi vuotta ollaan oltu yhdessä! =) Netin kautta tutustuttiin. Kirjoiteltiin ja soiteltiin ensin ja sitten jännittävään ensitapaamiseen. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä! :)

Onnea matkaan!

Kyllä voi ja heti eka tapaamisella tiesimme, että sovimme yhteen. Rakastuimme ja asumme nyt yhdessä. Vaatii vaan tuuria, että näin hyvin käy.

kyllä voi ja niin tapahtuu kokoajan, ihan samallatavalla kuin jossain muillakin foorumeilla. Oman rakkaani tapasin suomi24 kesätreffeillä. elämä on hänen kanssaan ihanaa ja aitoa. kun en löytänyt kunnollista miestä lähialueelta päätin ulottaa suuremmille merille eli netin kautta kaikille sopiville jotka ilmoni lukivat.vastauksia sain satoja, sieltä pian jyvät erottuivat akanoista, eka lukemalta tiesin että tää se on.
rakkaani asuu 130 km päässä mutta se ei ole haitannut ollenkaan. Suhde on kiinteä, lämmin ja kiihkeä! Nam, suosittelen! Tätä miestä en olisi koskaan missään muualla olisi voinut tavata. ja se, että osaa käyttää nettiä sen verran opn aina plussaa, uleensä ihmiset siellä selvinpäin eikä savua eikä örvellystä vaan omassa rauhassa saa kirjoittaa ja lukea ja vaihtaa ajatuksia eikä ulkonäkö karkoita eikä muut häiritse.

Oman kokemuksen mukaan suurin osa on aivan peruskansaa, joka on päättänyt yrittää onneaan. Itse laitoin muutaman ilmoituksen, mailailin useiden kanssa enemmän tai vähemmän ja päädyin lopulta treffeille mailien perusteella mielestäni parhaimman vaihtoehdon kanssa. Homma oli sillä selvä, löysin itselleni loistavan siipan. :D

Jos vain pitää järjestänsä kiinni, pystyy kyllä valkkaamaan oikeita ja aitoja ihmisiä! Tietenkään ei voi ennustaa onko juuri tapaamasi ihminen se ainut ja oikea; itse olen seurustellut kohta vuoden nettituttavuuden kanssa eikä loppua näy. Toisaalta eräs ystäväni, joka on jo useammin löytänyt miehen juuri netistä on eronnut jokaisesta. Kokeilemalla se selviää.

Vuosi oltu jo yhdessä ja täällä netissä tavattiin 24:n chatin kautta. Riippuu varmaan miten aitoja osapuolet heti alun alkaen ovat vai etsivätkö hetken huumaa. Meillä menee hyvin.=)

voi.mistä tahansa alkanut suhde voi toimia.

chatissa nykyiseen avovaimooni. Nyt 3 vuotta yhdessä, ja niistä 2 vuotta kihloissa! :)

Kaikkihan on mahdollista, tuskin kukaan naimisiin menee suoraan netin kautta. Kumppaneita löytyy mitä ihmeellisimmillä tavoilla. Jos se on toimiakseen, niin se toimii, jos ei niin sitten ei.

Olen tavannut "sen oikean" netin kautta ja olen tosi onnellinen. Nykyisin ollaan siis vakituisessa suhteessa ja omaa kotia rakennetaan.

Hyvä puoli netin kautta tapaamisessa on se, että voit etsiä just sellaista kumppania kuin haluat ja rajata heti alkuun pois sellaiset vaihtoehdot, jotka eivät ole itsesi kannalta sopivia. Mä löysin lähes täydellisen kumppanin, just niillä ominaisuuksilla varustettuna kuin mä halusin. Kiltti, rehellinen, hyvännäköinen ja luotettava kumppani, aivan ihana. Eka kirjoiteltiin noin 1 kk ja sitten soiteltiin muutamia kertoja, tapailtiin joitakin kertoja ja sitten huomattiin, että sovitaan tosi hyvin yhteen, alettiin seurustella ja nykyisin tosiaan sitten asutaan yhdessä ja ollaan tosi onnellisia molemmat. Paremmin mä siis onnistuin kumppanin löytään netin kautta kuin baarista tai jostai harrastuksen kautta.

NO EI VOI,PRKL!

..kyllä suhde voi toimia :)
Itse löysin elämäni rakkaan netin kautta ja rakastuneita ollaan :)
Asiat sujuu ja vauvakin on tulossa :)
Ei se että netin kautta tavattiin,niin eihän siinä ole sen ihmeellisempää kuin että olisin kultaani törmännyt jossain kadun kulmassa tai kapakassa...

:) Että sellaista....

Hei,

tapasin kihlattuni reilut kaksi vuotta sitten netin kautta. Olin tavannut useita ihmisiä, jotka tuntuivat kirjoitusten ja puhelujen pohjalta mukavilta vaan sitten tapaaminen muutti asian. Ei niin, että ihmiset eivät olisi olleet fiksuja ja mukavan oloisia useimmat tavattuammekin.

Vaan seurustelun aloittamiseen ja rakastumiseen tarvitaan kuitenkin se tietoisuus/tunne, mitä se onkaan, että haluan tavata toistekin ja vielä molemmin puolisena. Jotain kipinää se on. Olin jo hieman väsynytkin tapaamaan ketään, kun ajattelin vielä yhdelle kirjoitella. Ja sitten hän jo saapuikin....

Ja niin se alkoi ja jatkuu: seurustelu, kihloihin ja häät ovat ajatuksissa. On hyvä olla yhdessä.

Netti on yksi tapa tavata ihmisiä. Mielestäni varsin näppärä vielä. Tutustuminen tapahtuu eri järjestyksessä kuin esim. harrastuksen ravintolailtojen yms. kautta. Tässä ensin tutustutaan ajatuksiin ja myöhemmin toisen ulkonäköön, mimiikkaan ja käyttäytymistapoihin.

Onko sillä merkitystä missä tapaa ihmisiä? Minulle netti oli hyvä!

Tapasin mieheni Sinkut.netin kautta jätettyäni itse sinne ilmoituksen. Sain kauhean määrän vastauksia, mutta ainoastaan kahteen vastasin. Toiselle kirjoittaminen jäi yhteen kertaan, mutta mieheni kanssa kirjoittelu jatkui, sitten soiteltiin ja läheteltiin tekstareita. Lopulta tavattiin, aika piankin, ja eka illasta asti molemmista tuntui että on löytänyt jotakin aitoa ja todellista :) Siitä alkoi meidän suhteemme.
Nyt on sitten omakotitalo ja kolme suloista pientä poikaa ja rakkautta riittää, vaikka joskus tietysti myös erimielisyyttäkin :)
Kapakoissa en enää aikoihin viitsinyt käydä edes ennen mieheni tapaamista, kun siellä tuntui riittävän ainoastaan puolisoaan pettämään halukkaita ukkomiehiä, jotka aluksi esittivät vapaata, huoh...
Eipä kyllä ole kumpikaan kapakoissa käynyt yhdessäoloaikanammekaan, kun ei todellakaan ole mitään syytä mennä.
"Vieläkin umpirakastunut topline" :)

mistä sen tietää toimiiko mikään suhde,on se sitten netin kautta taikka muuten löydetty kumppani ..
ja ei kait se sitovaa ole vaikka tapaisikin chatin jälkeen..luulis olevan vielä palautusoikeus.:-))

Minun entinen mieheni on löytänyt netin kautta uuden seurustelukumppanin.
Sääliksi käy se nainen joka hänen kelkkaansa on lähtenyt,ei tiedä että näennäisen mukavan ja rauhallisen miehen takana piilee alkoholisti ja patologinen valehtelija,sairaalloisen mustasukkainen itsekäs ihminen joka ei anna mitään mutta vaatii kaiken.Kiusasi minua henkisesti vuosikausia.
Pahimmalta tuntuu se että exän uusi kumppani on eronnut ainakin kahdesta suhteesta ja hänellä on lapsia.En voi sekaantua mitenkään asiaan,exä on naiselle kertonut että minä olen alkoholisti,valehtelija ja minulla oli vieraita miehiä.Hän on kertonut että minä olin aina tyytymätön kaikkeen vaikka hän miten yritti minulle olla hyvä ja kiltti.Hän on kertonut että minä olen huono äiti ja itsekäs ihminen joka ajattelee vain omaa etuaan.
En soisi kenellekkään sellaista elämää mitä minulla oli ja sen vuoksi tuntuu sen hyväuskoisen naisen puolesta tosi pahalta.
He etenevät suhteessaan todella nopeasti,minä neuvoisin kaikkia että edetkää rauhassa.Varmistakaa suhteen kestävyys ennen kuin esittelette uuden kumppanin lapsille.Miettikää miksi se toinen ihminen on halunnut erota,siihen on aina joku syy.

Viime helmikuussa satoin katsomaan TV:stä nelosen chattia ja vastasin yhteen viestiin.Mies vaikutti mukavalta ja jo muutaman päivän kuluttua pyysin häntä käymään luonani.Olimme tuolloin tekstitelleet ja puhuneet suuret puhelinlaskut. No,sovimme että hän on ainakin yhen yön luonani koska tuli toiselta paikkakunnalta ja katsoisimme sitten jatkoa...sillä samalla reissulla mies on edelleenkin. Parin kuukauden kuluttua tapaamisestamme hän irtisanoi kämppänsä.Kesällä muutettiin virallisesti yhteen asumaan kun löydettiin kiva kaksio ja kaikki on todella hyvin! Välillä mietin minkälaista olisi ollut seurustella hänen kanssaan eikä heti kimpsuja kasata yhteen,mutta nyt molemmat oppivat toisen huonot puolet nopeasti ja vieläkin hyvin menee.... :)

täällä parit menevät avo-, avio- ja muihin liittoihin.

Elävät ihan normaalin pituisia suhteita, kuten muutenkin elämässä kohdanneet.

Joku sanoo jopa, että Sätti On paras tapa tutustua ihmisen ajatuksiin ennenkuin tapaa ensimmäisen kerran, lisättynä puheluilla.

Minulla ei ole henk.koht. kokemuksia näistä, mutta tarpeeksi isot pojat ovat kertoneet :D

* se-oli-huhua *
'cuccuu'

että jaksat istua, jos ette tapaa, voihan se luvata tulla tulla mutta ei tule kuitenkaan, itsensä täällä särkee varsinkin jos rakastuu, ole varovainen...

Miksei netistäkin vois löytää jonkunlaisen kumppanin? Nykyään kun savuttomia baarejakaan ei taida olla - tai jos on niin savuttomuus kestää korkeintaan yhden päivän viikosta ja siitäkin vain ensimmäiset 4 tuntia:) Eli SAVUTTOMIA BAAREJA lisää kiitos, että niissä jaksais edes käydä. Toisaalta ei huvita tavata täysin pierussa olevaa naista/tyttöä.
Että näin!

Kokemus:Olin jo luovuttanut et ei baareista tms. ainakaan elämänkumppania löydy - kun sit laitoin ilmon 9-yhdistää palstalle. Kaikenmoiset äijänköriläät otti yhteyttä ja mun piti ottaa ilmo pois vaan unohdin, koska kaikki oli aivan muuta mitä etsin. Tapasinkin muutaman. Oli aivan feikkejä ja muita omituistenotusten kerholaisia. Sit tuli yks aamu viesti johon unenpöpperössä vastasin. Vähän kyllä töykeestikin. Soiteltiin pari kertaa ja kas siinä se oli. Tosin tyrin meidän ekat treffitkin täydellisesti. Sen vaan tuntee tuolla sisimmässään et siinä se on. Nyt 2 vuotta yhdessä. Siitä 8kk naimisissa enkä perhana vaihtais ukkooni vaikka mitä luvattais. Et kaikki on mahdollista.

Varoitus: Kaikki paska ei haise! Pitää aika hyvin suodattaa jyvät akanoista.

Neuvo: Epätietoisuus päättyy kun vaan yrittää eikä luovuta. Rimassakin on aina vähän pudottamisen varaa. Ei sellaista täydellistä miestä/naista olekaan. Pienet virheet voivatkin olla just se "kaunistus".
Tsemppiä!

Kyllä mielestäni. Tutustuin Jackin ihmeellisessä huoneessa naiseen, jonka kanssa menin myöhemmin kihloihin. Kolme vuotta oltiin yhdessä. Siinä vaiheessa ei ole enää mitään merkitystä mitä kautta on sen alkututustumisen tehnyt, kun on ollut yhdessä vuosia.

Netti on vain yksi media, jonka kautta tutustumisen voi tehdä ja jos molemmat osaa ilmaista itseään ja ovat rehellisiä, niin voi löytää itselleen sopivan persoonan. Ensimmäisen tapaamisen jälkeen kaikki jokatapauksessa on tavanomaista.

siitä hyvä esimerkki.
4 vuotta yhdessä, 2 vuotta naimisissa. Tapasimme silloien MTV chatin kautta. Vaikka tapaamismuoto olikin vähän normaalista poikkeava niin nyt meidän suhteemme on ihan normaali, mitä se nyt ikinä tarkoittaakin.

Eilen tuli täyteen kolme vuotta siitä kun miesystäväni vastasi netissä olleeseen viestiini. Parin vuoden ajan meilasimme, soittelimme ja tapailimme. Reilu vuosi sitten muutimme yhteen, nyt olemme kihloissa ja suunnittelemme häitä. Usko siis vaan että nettisuhdekin voi onnistua! Hyvä puoli on siinä että ensin ihastuu sen toisen ihmisen ajatuksiin ja tapaan ilmaista itseään, sitten vasta näkee ulkomuodon. Minusta netin kautta tapaaminen on erinomainen tapa löytää "se oikea"!

Kokemuksesta voin sanoa, että netin kautta voi löytää "Sen Oikean".

Olen tavannut mieheni vuonna 1997 Kiss FM:n nettisivuilla. Menimme naimisiin vuonna 1999 ja meillä on kaksi lasta (vanhempi täyttää tänään viisi)

Taustoista voin kertoa, että kumpikaan meistä ei ollut suhdetta hakemassa netissä, itse lähdin ulkomaille kaksi viikkoa ensimmäisen nettikeskustelumme jälkeen. Tällöin yhteyttä pidettiin kirjeellä ja puhelimitse. Kun palasin Suomeen 4 kuukauden kuluttua, tunsimme toisemme jo aika hyvin ja siitä asti olemme olleet yhdessä.

Onnea sinulle, muista ettei se, miten olette tavanneet, merkitse pitkässä juoksussa mitään. Jos teidän on yhdessä hyvä olla, se on tärkeintä!

Tapasimme nykyisen avomieheni kanssa reilu kuusi vuotta sitten deitti.netin välityksellä. Ensin elimme kaukosuhteessa, sitten yhteiseen talouteen. Ensi kesänä olemme menossa naimisiin.

Enempi taitaa olla kiinni niistä henkilökemioista kuin sitten että onko tavattu heti naamatusten vaiko sitten näin virtuaalisesti ;)

Tavattiin chatissa. Nyt kuusivuotta yhdessä, yksi vuosi naimisissa, yksi lapsi ja toinen tulossa. Ja talo rakenteilla :)
T:Onnellinen

Enpä tiedä missä vika (varmaan itsessäni),monia olen tavannut mutta jokin aina "tökkää".Yritän kai liikaa ja vastapuoli perääntyy.Olen vain sellainen että haluan tuoda itseni avoimesti esiin ja odotan tietenkin että vastakumppani myös toimii näin.Olenkohan liian hätäinen?Sitä en kyllä epäile ettei joku löytyisi,pitää vaan odotella,kaiketi?

Minä tapasin nykyisen avovaimoni n. 2 vuotta sitten chatissa. Olemme asuneet reilun vuoden yhdessä ja huhtikuun alussa syntyy perheenlisäystä. Eihän sillä ole mitään väliä mitä kautta toiseen tutustuu, jos kemiat natsaa yhteen. Me ainakin viihdytään toistemme seurassa ja ollaan onnellisia.

Netti suhde voi todellakin toimia...samahan se on missä ja miten ihmiseen tutustuu jos vaan muuten synkkaa.
Tapasin nykyisen avomieheni netissä...suomen toiselta puolelta...pari kertaa kävin kylässä viikonloppureissulla ja sanotaanko että kolmen viikon päästä jo asuin tämän netissä tapaamani miehen kanssa...
Tapanani ei ole ollut ikinä tehdä mitään näin nopeasti ja hätiköidysti...mutta tällä kertaa vaan kaikki napsahti paikalleen...
Täällä sitä asusutellaan tampereen kupeessa ja olen todella onnellinen!!!

Jonna

Mun mieheni veli tapasi nykyisen vaimonsa netissä, asuivat silloin kaukana toisistaan (välissä 500 km)
Nykyisin asuvat itserakentamassaan omakotitalossa ja ovat vuoden ikäisen vaavin vanhemmat...Ja hyvin menee...

Vain rumat ihmiset löytää toisensa netistä. Hauskoja tarinoita kyllä riittää vaikka muille jakaa noista ensimäisistä kohtaamisesta livenä =D

Vain rumat ihmiset lötää toisensa netistä, näin se on.

Siis miksei voisi toimia? Näkeehän sen tavallisistakin tutustumistilanteista, ettei kaikki johda mihinkään. Mielestäni ei ole yhtä oikeaa tapaa tutustua toiseen. Netti on yksi varteenotettava väline tutustumiseen siinä missä toiset käyttävät hyväkseen ravintolaa, harrastuksia, työtä jne.

Kaverini tutustui netin kautta erääseen mieheen ja vajaan vuoden tuntemisen jälkeen heidät viime kesänä vihittiin. Ja pian vihkimisen jälkeen he ostivat omakotitalon ja nyt he asuvat yhdessä. Ja suunnitelmissa on perheenlisäys tulevaisuudessa.

yhdellä kokeilulla natsas, jo 7 vuotta oltu :)

ne voivat tomia riippuu aivan ihmisestä että onko sillä innostusta tällaiseen ja pystyykö todellakin luottamaan.toinen ihminen on toisessa päässä ruutua ei sen kummempaa.molemmat voi pohtia samoja asioita että toimiiko vai ei.sitä ei voi jokaisen puolesta osata sanoo että toimiiko vaiko ei!se todellakin on ihmisestä kiinni.minulla se ainakin toimii hyvin.

Tunnen pariskunnan joka tutustui toisiinsa netin kautta, se alkoi ystävyytenä ja siitä pikkuhiljaa muuttu sit rakkaudeksi. Kihlautuivat jokin aika sitten ja taitaapa olla lisäystäkki tulossa ;)
Että kyllä se voi toimia, se oikea voi tulla vastaan juuri siellä=) Mie ainaski oon asiassa sun puolella!! Rohkeasti vaan.
hyvät jatkot & onnea =)

Itse tapasin nykyisen kultani netissä. Myöhemmin tavattiin oikeasti ja se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Ollaan nyt oltu 10 kk yhdessä ;)

Tuolta voit lukea meidän onnellisen parisuhteen tarinan, joka alkoi netissä:

http://www.outpimp.com/?x=471370

:)

Omakohtainen kokemus löytyy... Tavattiin tsätis miehen kans 2001 loppuvuodesta. Silloin kumpikaan ei kyl ettiny uutta tuttavuutta. Mut juttuun tultiin erityisen hyvin joten jatkettiin jutustelua puolisen vuotta ruudulla ennenkun siirryttiin puhelinvaiheeseen. Sitä kesti toisen puol vuotta ja sit nähtiin eli vuosi ensitapaamisesta netissä. Siinä ajassa alkoi pikkuhiljaa tutustua toiseen jo senkin takia hyvin, että kaikki mitä tunsi piti pukea sanoiksi kun eihän sitä voinut näyttää toiselle. Näin jälkeenpäin ajateltuna, se oli hyväkin niin. Tiesi toisesta todella paljon henkilökohtaisia ajatuksia ja tapoja ennenkuin oli tavannutkaan. Nykyään asutaan yhdessä ja hyvin menee. Kyllä se netinkin kautta alkanut suhde voi toimia siinä missä muuallakin alkaneet. Sen voin allekirjoittaa hyvillä mielin. Rakkauden tuleminen elämään ei katso paikkaa eikä aikaa. Se tulee jos on tullakseen. Toivottavasti teillä on tulossa yhtä paljon mukavia hetkiä ja aikoja yhdessä kun meilläkin on ollut. Onnea matkaan :)

Helposti huomaa, että vastaajista suurin osa on yksi ja sama henkilö, jonka tehtävänä on hankkia lisää asiakkaita tämän lafkan chatteihin!

Jos se nettisuhde niin hienosti menisi, niin mitäs sitä täällä taas roikutaan? Ei mene läpi!

Itse seurustelin melkein kolme vuotta henkilön kanssa jonka tapasin netissä. Mutta kaikesta huolimatta erosimme katkerasti.. Mutta tsemppiä yritykselle. Ei ota jos ei annakaan.

Vuosi yhdessä, kihlat, ja 4kk asuttu kimpassa. Kaikki alkoi IRC:istä. There is no life like no-life sanon minä.

Eli miksi ei voisi toimia? Ihan samanlainen kohtauspaikka tä on kuin mikätahansa muutkin.

näin cätin tai noitten netissä olevien sinkut ym. kautta pari vuotta sitten noin 10 naista. Hyi saatana minkä näkösiä. Aivan, sis. kauneus parasta. Kahden kanssa ei voinu edes kahvilla mennä, äkkiä karkuun!!! Onhan se niin, että jos on normaali henkisesti ja ulkoisesti, ei tarvitse sokkona etsiä. Itse käyn tanssimassa, siis ns. lavatansseissa. Sieltä!!
Miehet, suosittelen. Mutta tietysti jos ei taso vaatimuksia, täältä vaan.
Varmaan löytyy xxxl, yh.
Hyi saat....!

Miksi näitäkin "ihmeitä" ei muka tapahtuisi. Itse elän vakaan onnellista suhdetta miehen kanssa joka samassa sätissä oli aikanaan, hmmmm siis yli 5 vuotta sitten ;o).
Eli, rohkeasti mutta ehdottoman viisaasti ja varovasti kokeilemaan.

kaksi vuotta salasuhdetta ensin netissä sitten livenä nyt menossa viidesvuosi ja asutaa yhessä hienosti menny.

Kiss fm:n sätissä muutenvaan epämääräistä juttua kirjoitelleena ei tavoitteena treffata ketään. Muutamia tuli livenäkin nähtyä ja käytyä kaffella tjsp. Tämän yhden kanssa tullut niin hyvin juttuun että helmikuussa tulee 4 vuotta täyteen ja 2,5v saman katon alla

Tiedän yhden pariskunnan joka tapasi netissä. Nyt ne on muutaman vuoden asunut yhdessä ja heillä on kummallakin oma tietsikka makuuhuoneen nurkissa. Siellä ne chattailee toisilleen illat pitkät =D

Minä tapasin mieheni netin, tai oikeammin ilmoituksen, kautta ja hyvin kävi; sormus nimettömässä. Tosin edellisen miesnettituttavan kanssa ei käynyt yhtä hyvin, muttei huonostikaan. Minusta netti on hyvä paikka tutustua. Parempi ainakin kuin baari. :D Ainoa haittapuoli on se, että käytännössä ihminen voi olla aika erilainen kuin henkiseltä tasolta, joten ennen sitoumuksia kannattaa tutustua hyvin kumpaankin puoleen.

Eipä kai tuo täältä kumppanin löytyminen poikkea millään tavalla mistään muista tavoista. Jos henkilöillä kemiat synkkaa ja muut asiat arkipäivissä pitemmän päällekin niin eikun siitä vain elämän menoa jatkamaan ja hyvillä mielin.

Kyllä voi löytää kumppanin netistä. Itse löysin avomieheni netin kautta ja ollaan oltu nyt yhessä kolme vuotta ja meillä on vajaa kaksi vuotias lapsonen.
Myös mieheni sisko seurustelee ja asuu tällä hetkellä onnellisesti netistä tapaamansa miehen kanssa.

Lykkyä tykö;kyllä se täysin mahdollista.
Tosin haluan korostaa terveen järjen käyttöä ja varovaisuutta; netissä on myös hullua sakkia!
Eli mä tein niin,että pyysin valokuvaa joko nettiin tai kirjeitse ennenkuin lähdin tapaamaan. ja kirjoittelin melko pitkään,ennen tapaamisia. ja koskaan en täysin tarkkaan kertonut itsestäni esim.asuinpaikkaa tai puh.nroa. kerran yksi tyyppi sai ongittua puh.nroni ja jäi sitten roikkumaan minussa kun sanoin etten halua pitää enää yhteyttä. ja tapaamiset kandee järkätä yleiselle paikalle ensin!

Hei!
Itse olen vuosien varrella muutamia tavannut sekä chatista että treffi-palstan kautta. Hyvän intuition ansiosta ei kohdalleni ole sattunut todella ikäviä tapauksia. Jos juttu jotenkin ns. haiskahtaa ei kannate lähteä edes tapaamaan. Tapaamani miehet ovat olleet ihan tavallisia ihmisiä mutta kun ei kolahda niin ei, puolin tai toisin (uskon tietynlaiseen rakastumiseen ensi silmäyksellä). Chatin kautta en uskonutkaan enää viime aikoina löytäväni ketään, siellä väki tuntuu olevan enemmän tai vähemmän feikkiä. Pitkästä aikaa laitoin sitten syksyllä treffi-ilmoituksen, ja sitä kautta tutustuin mieheen jonka kanssa sitten tavattiin aika piankin. Hänkin oli aikaisemmin tavannut muutaman naisen. Kolahdus kävi molemmin puolin heti tavatessamme! Aika näyttää miten jatkossa.
Vihjeeksi antaisin: terve varovaisuus kaikkinensa! Ihmisen avoimuus ja rehellisyys myös kertoo paljon.... kuvat (mielellään useampia koska ulkoisella olemuksellakin on merkitystä), "oikea" sähköposti-osoite ym. ym. Kaikki tietysti aikanaan. Kuuntele intuitiotasi (jos omaat sellaisen) ja luota siihen. Älä myöskään luovuta eka kerrasta, joskus joutuu lyömään päätä seinään muutaman kerran ennenkuin se oikea ihminen kävelee vastaan jos on kävelläkseen.

Totesimme miesystäväni kanssa että tämä on tapa tutustua siinä missä esim. tanssipaikka (samalla tavalla siellä liikkuu monenlaisia ja monenlaisin motiivein olevia ihmisiä) !

Onnea matkaan!

Tapasimme 4 vuotta sitten suomi chatissa siitä vuoden kuluttua tapasimme ja nyt kasi vuotta kihloissa ja saman katon alla minä 53 ja puoliso 44 ja hyvin menee.

janne

Ei tule onnistumaan, jos tutustumisvaiheessa on vähänkään ollut vilpillinen kertoessaan itsestään netissä ja chatissä. Sellaiset seikat valitettavasti kaveri muistaa eli jokainen piiru täytyy olla totta ensi hetkestä ja lauseesta lähtien. Valitettavasti chatissa päästellään mitä sylki suuhun tuo ja ne lausahtukset myöhemmin kaivetaan esiin kumppanin puolelta molemmin puolin. Rehellisyys siis maan perii ja suhde pysyy! Tapaaminen kertoo todella paljon, mutta rivienkin välistä voi lukea jos osaa, mikä on miehiään tai naisiaan treffiystävä.

Olen kokeillut tätä Suomi24-chattia, mutta ikäisteni osasto on yleensä ollut täynnä. Mitä muita vaihtehtoja on jossa voisi jutella ja tavoittaa jos nyt ei suorastaan sitä Mr. Right-tyyppiä niin ainakin uusia kaverillisia hyviä ystäviä? Kiitos jo etukäteen jos osaat suositella hyviä saitteja!

Terveisin Iloinen etsijä

Itse tapasin sinkut.netin kautta miehen vajaa vuosi sitten. Olin laittanut ilmoituksen sivuille ja hän vastasi... Nyt olemme jo kihloissa ja meillä on 6 vkoa vanha poikavauva... Ja luulen että naimisiin menemme 2006.... Kaikki on ollut aivan ihanaa verrattuna aikaisempiin kokemuksiin. Mutta tämä on nyt vain yksi tapaus. Edellinen tapaus jota tapailin oli ihan täysi vastakohta. Oli mustis jopa siitä että kävin koulua... Mutta tämä nykyinen on siis aivan ihana juttu eli kyllä se voi toimia mutta varovainen kannattaa toki olla. Meillä oli etuna se, että välimatkaa oli vain 7 km että tapailimme alusta lähtien päivittäin....

Puolitoista vuotta sitten tavattiin chatissa, sitten pian oikeasti (asumme samassa kaupungissa) ja seurustelu on muuttunut vakavalle tasolle...vieläkin ollaan kuin vastarakastuneita. Ja ikää molemmilla päälle 30. Että joskus näinkin..

Löysin miehen..ja rakastuin.. oli kaikkea mitä halusinkin mieheltä.. :) huumorintajuinen, hauska, seksikäs, hellä.. siis täysi kymppi.. tai ainakin niin luulin.. Vuoden hänen kanssaan yhdessä asuin.. Hänellä koko ajan muita naisia.. Pisti humalassa kämppäni paskaks... Ja mun elämän siinä samassa..

Ehkä tein virheen siinä, että erehdyin luottamaan häneen ja uskoin aina parempaan tulevaisuuteen.. Enää en miehiä netistä etsi..

että netin treffipalstan kautta tavattiin, nykyisin asutaan saman katon alla.

Mies tuli tosin tapaamaan ystävääni silloisille treffeille, mutta ihastuikin minuun. Ollappa vielä samaa alkuhuumaa kuin silloin! ;)

ehdottomasti

Olen plärännyt netti-ilmoja monta vuotta, käynyt treffeilläkin useilla, joista yksikään ei ollut mikään katastrofi, varmasti olisivat tyypit jollekin muulle olleet täydellisiä, mutta kemiat eivät minun kohdallani natsanneet. Parit treffit ovat päättyneet seurusteluun ja suhde on sitten aikoinaan loppunut, mutta ei suinkaan siksi, että olisi netin kautta tutustuttu:) Sitten tapasin miehen, jonka kanssa kaikki natsasi ensimmäisestä mailista alkaen. Muutaman mailin jälkeen hän soitti ja puhuttiin koko yö. Sitten viestiteltiin, chatattiin ja juteltiin vielä viikko, ja sitten tavattiin. JA rakastuttiin. Vuosi on takana ja yhä yhtä vastarakastuneita ollaan.

Jos on tarpeeksi kauan selannut ilmoja ja mailaillut erinäisten ihmisten kanssa, huomaa feikit kyllä aika helposti. JA samalla tavalla niitä feikkejä löytyy muualtakin kuin netistä.

Mutta vaikka toinen ja itsekin olisi kuinka rehellinen hyvänsä, luotu mielikuva voi olla jotain aivan muuta kuin todellisuus ja kemia, joten suosittelen kuitenkin mahdollisimman nopeaa tapaamista, jos on sellainen kutina, että tästä voisi olla oikeastikin kiinnostunut.

Itse olen suosinut nettiä mm. siksi, että minulla on tietyt kriteerit ja se ennakkokarsinta on helppo suorittaa netitse:) Samaa sanoo myös nykyinen rakkaani. Minusta netti on ihana, upea ja loistava tapa tutustua! Sitä paitsi sen kautta on mahdollisuus tavata ihmisiä, joita muuten ei tapaisi koskaan joko maantieteellisistä syistä tai siksi, että elämän kulku on vain niin erilaista. Loppujen lopuksi ne baarit tarjoavat aika suppean valikoiman ihmisiä, ellei sitten kierrä joka viikonloppu koko kaupungin baareja läpi. Mutta silloinkaan ei tapaa esim. ihmisiä, jotka ovat viikonloppuisin vaikkapa töissä.

Ja lisätään vielä se, että itse kauniina pidettynä naisena koen oikeasti miellyttävämmäksi saada ensikontakti ihmiseen niin, ettei hän ainakaan ensimmäistä aloitettaan tee vain siksi, että silmät ovat takertuneet rintoihini. Sitten ensi treffeillä toki saa takertua rintoihini monellakin tavalla, jos on natsannut, mutta se kaikkein ensimmäinen kontakti, sen minä haluan saada ilman rintojani:)

chatissä tapaamani miehen kanssa eli voi onnistua :)
Minusta netissä tutustumisesa se hyvä puoli, että voi rauhassa tutustella ensin, jutella ja vaihtaa maileja, kenties soitella ja tekstailla. Siinä saa jo jotain kuvaa ihmisestä. Tietysti varauksella tapaa ensimmäisen kerran, koska aina ehtinyt muodostaa jonkinlaisen kuvan toisesta mailien ja jutteluiden perusteella. Harvoin se kuva osuu ihan yksiin todellisuuden kanssa. Mieheni hurmasi minut osaamalla kirjoittaa ja älykkyydellään. Seurustelun alku oli hankalaa, mutta nyt siis onnellisesti kihloissa. :)

Netin kautta en minä itselleni lähtenyt hakemaan miestä, mutta sellainen astui tielleni ja nyt ollaan onnellisessa parisuhteessa, paremmin ei voisi asiat ollakkaan. Oli ensin hyvä vaihtaa kuulumisia ja kuvia, numerotkin vaihdettiin ja tavattiin jälkeenpäin, se oli niinsanotusti kaukorakkautta ensisilmäyksellä, välimatkaa on mutta sekin on jo järjestettävissä toisin =) Ei muuta kuin rohkeasti kokeilemaan, ei siinä mitään häviä! Onnea matkaan=)

Mulle sattui ensimmäinen kontakti transun kanssa. Olo oli kuin raiskatulla. Sain shokin enkä ole deittaillut sen jälkeen. Eipä kylläkään ollu yhtä suurta kuilua kun miehen ja naisen välillä. Ois kannattanu sit kuitenkin ottaa se. En kuitenkaan alkanu leikkii lääkärileikkejä sen kanssa.

En itse ainakaan keksi yhtään järkevää syytä, miksi ei toimisi. Netissä ehtii paremmin ja huolellisemmin tutustua toiseen, kun verrattuna baarissa kännissä.

Vuosi nettirakkautta kasassa ja helmikuussa vihille, no ikää kummallakin40:n kieppeillä mietitään vielä iltatähden tekoa. Yksinkertaisesti; kun se natsaa, se on menoa.

AnnaRomance on virtuaalihenkilö, joka etäisyyden ja kieliongelmienkin takia luo ja ylläpitää orastavia rakkaussuhteita siperialaisten, koulutettujen naisten ja kunnollisten suomalaisten miesten välillä. Ilman AnnaRoamnce'a näiden yhteyksien ylläpito ja kehittyminen jäisi toteutumatta tai ylläpito olisi ongelmallista (joka kodissa ei ole tietokonetta - Siperiassakaan). Kuitenkin henkilökohtainen suhde vaatii varmaan muunkin kuin nettiyhteyden mutta kirjeenvaihtoahan on ollut kaikkina aikoina - nyt vain nopeus on toinen (tavallinen kirje kulkee n 10 päivää) mutta netin puolella onnistuu chat'kin.
Ihmisiä olemme, mutta tuntemattomana pysyttäytyvä yhteydenottaja on aina kysymyksen herättäjä. Eli avoimuutta mutta ei julkisesti yhteystietoina ym koska pervertikkoja ym on aina liikenteessä. Onnea rakkausasioihin Sinulle t. AnnaRomance

Hei!
Kyllä kaikki on mahdollista. Meillä tulee yhteiseloa syksyllä -05 täyteen 5 vuotta ja nyt on sitten yhteinen vauvakin tulossa.
Toki minäkin kahlasin monet treffit läpi ennenkuin se oikea sitten kohdalle sattui =)
Onnea kaikille niille jotka vielä etsivät ja onnea niille jotka ovat sen oikean jo löytäneet.

Netin kautta tutustuminen on nykyaikaa. Lisäksi netti lyhentää välimatkoja, voi tutustua ihmisiin eri puolella Suomea, ja jopa eri puolella maailmaa. Miksei siis netin kautta löytynyt ihmissuhde voisi toimia...

ite oon tavannu tämän hetken tykästymiseni täällä chatis ja ei ongelmia. ihmistuntemus hyväksi ei suin päin suhteeseen. ja kun tuntuu turvalliselta niin antaa palaa. lykkyä tykö.

Olipa kyse sitten netistä, ravintolasta, työpaikasta...ihan mistä tahansa, niin ihmisiä löytyy laidasta laitaan. Netti luonnollisesti helpottaa luomaan myös väärää kuvaa itsestään. Voit esittää aivan mitä vaan...Siksi suhtautuisin varauksella. Mutta, "sen oikean" voi löytää mistä vaan, myös netin välityksellä. Näin kävi itselleni. Sinkkuelämää viettäessäni jätin kerran uteliaisuudesta ilmoituksen Deitti.Netiin.

En hakenut mitään erityistä, viihdyin hyvin sinkkuna, pitkästä aikaa. Olin seurustellut useamman vuoden. Nyt bailasin kavereiden kanssa, opiskelun ohella. Nautin elämästä. Miesseurasta ei todella olisi ollut puutetta...mutta noi känniset baari-illat ei ole oikein mun juttu...

Kuinkas ollakaan lähes 100 vastauksen joukosta yksi jäi mieleen aitouden tunteellaan. Kyseinen mies matkusti luokseni parin sadan km:n päästä. Eka tutustuminen venyi muutaman vuorokauden mittaiseksi ja siitä alkoi päivittäinen yhteydenpito. Ihana ihastumisen tunne voitti sinkkuelämän ilot. Asuimme pari vuotta eri paikkakunnilla, nyt olemme asuneet noin 3 vuotta yhdessä. Kesällä 2003 menimme kihloihin ja ensi elokuussa juhlimme häitä :)

Olen usein miettinyt, miten ihmeellistä on että ylipäätän tapasimme. Ilman nettiä sitä tuskin olisi tapahtunut,kun eri paikkakunnillakin asuimme...

-Onnellien tuleva morsian

kyllä netti varmaan on yksi varteenotettava tapa tutustua ihmisiin ja mikä estäisi sen ettei sen kautta voisi rakentaa myös suhdetta..tietysti senkin täytyy käydä läpi normaalin suhteen kehitys..eli ensin tavataan ja sitten tutustutaan..jälkimmäinen ehkä joillekkin helpompaa netin kautta kuin todellisessa elämässä ja kerkee ehkä saada paremman kuvan toisen sielunelämästä ja ajtuksista kuin jos rynnätää suhteeseen sängyn kautta :)

Kyllä chatin kautta voi todellakin löytää elämänsä partnerin. Itse löysin 1995 chatistä itselleni naisen, jonka kanssa olin viisi vuotta, josta osan ajasta kihloissa. Kun tuo suhde oli ohi ja alkoi "villit vuoteni" sinkkuna, löytyi chatin kautta taas useita "seikkailuita". Sitten kun tuli taas seurustelukausi, sieltä löytyi taas partneri. Vuosien varrella olen oppinut kuitenkin rajaamaan erittäin tarkasti sen, mitä olen hakemassa ja vaadin aina valokuvan. Turha hukata aikaa sellaisiin, jotka eivät kiinnosta ollenkaan. Nyt kun olen hakemassa "lapsilleni äitiä", olen erittäin tarkkana ja olenkin käynyt varmaan parilla kymmenillä treffeillä parin kuukauden aikana. Ilman tietokonetta olen hankkinut myös tyttöystäviä ja yhden illan hoitoja. Ihan samalla viivalla se tietokoneella hankittu deitti on kuin live-avuin hankittu deitti.

Oletko mies vai nainen ja kumpi teki aloitteen ja miten. Miten homma eteni, tuliko siitä mitään? Itse kokeilin kerran mutta sain pettyä pahasti ja se riitti.

kylläkaitse voi toimia mutta se riippuu vaa niih monesta tekijästä. mutta jos kohalle sattuu just se oikee ihminen jonka kanssa kemiat toimii niih mikä ettei. mutta aika paljo idioottejaki näissä chätiessä liikkuu ja heillä ei oo muuta mieless ku toisten elämän ja ajan tuhlaaminen.

ja ennenkaikkea niitä kannattaa sitte varoa.
"nimimerkillä kokemusta on"

Mun mielestä näihin nettituttavuuksiin olis hyvä suht nopeasti ottaa myös sitä "livekontaktia", jotta ei rakastu siihen sähköposti ihmiseen ja sitten joskus iskee karu todellisuus...

Mulla ainakin on nyt yksi treffien kautta löydetty mies, jonka kanssa juttu kulkee myös naamatusten ja oikeasti on sitä mitä on kertonut posteissaan...Joten innolla odotan mitä tästä kehkeytyy:)))

Minulla sama juttu, tutustuimme netissä, ja sit puh.
lopuksi tapasimme , Rakkaus ihmeellistä.

No en näe, että netissä tapaamisessa olisi jotain niin spesiaalia, että juttu ei voisi toimia. Täällä oltu nyt yhdessä 7 vuotta ja ei nyt ole mitään merkkiä etteikö voisi liitto jatkua. Kauemmin tämä suhde on kestänyt nyt jo kuin mikään ei-netistä tavatun miehen kanssa. Se tapaamistapa on lopulta aikas saman tekevää, kun ajatellaan pitkiä parisuhteita ja sillä ei ole mitään väliä vaikka väärällä tavalla olisi tavannut jos parisuhde on hyvä. Ja sieltä netistä on vaan osattava lutvia ja setviä se itselleen sopiva ihminen. Luulen, että netin kohtaalla ongelma ei ole se, että voiko suhteesta tulla pitkä ja pysyvä vaan se, että siellä jaksaa lannistumatta olla, koska pettymyksiäkin tulee vastaan. Kuten toki muuallakin tavattujen kanssa eikä muualtakaan sitä sopivaa tuosta vaan aina löydä, mutta joku tuosta nettideitistä tuntuu olevan henkisesti haastavaa. Lieneekö ihmiset sitten suorempia ja karumpia siellä, tiedä häntä. Itselläni tosin kävi tuossakin flaksi, tuo silloinen tuleva puoliso löytyi heti ja siitä se lähti sitten rullaamaan - hitaasti mutta varmasti.

Moi....:)

Olemme mieheni kanssa tavanneet 24:ssa about 3 vuotta sit. Menimme naimisiin viime syksynä ja meillä on yksi yhteinen lapsukainen.(Minulla kaksi ent.avoliitosta). Ja toista yhteistä muksua haaveillaan.Eli netti suhteet voi kestää pidemmän päälle.

En osaa sanoa kuin 8 vuotta tuli yhteiseloa täyteen, yksi ihana lapsikin meillä on.

Olemme nykyisen aviomieheni kanssa tavanneet suomi24 kautta vajaat kaksi vuotta sitten. Tutustuimme ensin lähettämällä viestejä ja vaihdoimmekin aika nopeasti puhelinnumeroita. Ajatukset ja elämänarvot tuntuivat olevan samalla aaltopituudella. Kummallakin on lapsia eli sovittelemista oli moneen suuntaan ja monen ihmisen elämä ajateltavana. Loppujen lopuksi asiat etenivät nopeasti ja kaikilla oli hyvä olla. Meidät vihittiin reilun vuoden päästä siitä kun tiemme kohtasi netin välityksellä. Meillä menee edelleenkin hyvin ja elämä sujuu mukavasti. Ei ole kertaakaan kaduttanut että aloin ottamaan yhteyttä uusiin ihmisiin internetin välityksellä. Yksinhuoltajana ei ollut aikaa eikä varaa alkaa kulkemaan iltaisin ja viikonloppuisin etsimään kumppania jonka kanssa saisi jakaa ilot ja surut.

Minäkin olin aikaisemmin yhteydessä muutamien kavereiden kanssa mutta heidän kanssaan ei oikein natsannut millään tavalla. Treffipalstoilla on myös monenlaista tallaajaa jotka ovat jotain muuta mitä väittävät olevansa. Jonkinlainen varovaisuus pitää olla kun alkaa tutustumaan lähemmin.

Tsemppiä ja tervettä uskallusta sinulle

Hyvinkin, mutta sekin kannattaa pitää mielessä ettei tferrejä tule jos niitä ei sovita esim sähköpotilla.

Moi epätietoinen! itse olen suomi24:n chatin kautta löytänyt ihanan naisen,ensi juteltiin chatissa,
sen jälkeen kirjoittelimme,sitten puhelinkeskustelut ja viimein ihana tapaaminen,seurustelemme
etäsuhteessa ja kohta tulee 6 vuotta täyteen ja rakkaus kukoistaa edelleen puolin ja toisin

Kyllä nettisuhde voi toimia! itsellä alkoi vuosi sitten ja ollaan yhdessä edelleen ;)
tapaillaan parin viikon välein koska välimatkaa monta sataa kilometriä :(
Olen tosi onnellinen rakkaani kanssa ja luotan häneen ja meidän rakkauteemme....
Meillä se oli rakkautta ensi tapaamisesta lähtien ja olemme rakastuneita edelleen.
Usko vaan itseesi ja siihen että netistä voi löytää tosi rakkauden ;)

Minähän nimenomaan juuri tutustuin netissä mieheeni yli kolme vuotta sitten. Kaikki lähti eräästä galleriasta, sitten siirryttiin meseen juttelemaan ja siinähän me tutustuttiin. Kesti kauan (melkein vuosi) ennenkuin minä, melko ujo tyttö tuolloin, uskalsin tehdä tapaamisen irl. Hyvin se meni ja kaikki kerrat siitä eteenpäin. No kaukosuhdetta (minä Lahti, hän Kuopio) jatkui yli kaksi vuotta ja nyt asutaan yhdessä onnellisesti. :) Olen itse 18 ja poikaystäväni 22. Helmikuussa tulee kolme vuotta täyteen. Minä uskon netin voimaan, netissä voi kertoa niin paljon enemmän itsestään, varsinkin niistä vaietummista asioista. Koska jos ei kiinnosta niin ei kiinnosta.

Tietysti voi onnistua. Me tapasimme yli 5 vuotta sitten. Olemme kaksi aikuista, kummallakin lapset lentäneet pesästä. Asumme eri paikkakunnilla, mutta kaikki viikonloput ja lomat olemme olleet yhdessä. Yhteenmuuttaminen ei tässä vaiheessa onnistu töiden takia. Koskaan meillä ei ole ollut minkäänlaisia riitoja. Yhdessäolomme on rauhallista, leppoisaa, romanttista laatuaikaa.

Toivon onnea etsintään, ei kaikki ole "huijareita".

Kyllähän se toimii, kunhan oma ilmoitus ainakin on todenmukainen. Eikä saa lähteä kaikkien mukaan, se kuka jaksaa odottaa on hyvä saalis. Itse lähdin mukaan tähän touhuun varauksella, mutta lopussa se kiitos seisoo. Nyt on muru kainalossa :) Kaikkee pitää kokeilla, muista se!

Ei voi toimia. Sillä on aina merkitys vuosienkin jälkeen merkitystä, missä olette ensitreffinne sopineet. Asia kalvaa ja kalvaa, ja johtaa lopulta eroon 100% varmuudella. Internetissä ihminen on raadollinen ja psykologienkin mielestä taipuvainen valehteluun, siksi internettiä pitäisi käyttää vain tiedon hakemiseen (vrt kirjasto). Asiasta on olemassa tieteellistä näyttöä.

Hei

MITÄ EROA missä ihmisen tapaa. Voihan se epäluotettava tyyppi tulla vaikka ravintolassakin vastaan tai jossain muualla. eX MIES KAMALA VALEHTELIJA NARSISTI JA TAVATTIIN RAVINTOLASSA.
Ainahan se on kiinni kemioista , kun jonkun tapaa. Paras neuvo netissä on että tapaa nopeasti luotettavassa paikassa ja selvitä taustat. Itse uskon että sillä voi sen oikean tavatA . Itse olen tätä 5 vuotta harrastanut eron jälkeen, ja nyt se oikea löytyi. Tässä välissä ehti olla muutamia pettymyksiä ja yksi yli vuoden suhdekin. Monta seksisuhdetta en ole kyllä tätä kautta aloittanut enne kuin ollaan alettu vakavammin tapailemaan.

"Entinen deittailija" sinähän puhut ku leivästä?
5 vuotta harrastanu, huh huh, kokemusta löytyy siis, tietääkös nykyinen kaverisi et täällä kirjoittelet?
Huono neuvo tollanen nopeesti tapaaminen, kyllä kannattaa kirjotella pitempään näkee onko yhtään pitkäjännitteisyyttä vai ollanko vaan hakemassa hetken hurmaa?

VOI JA TOIMII!:)

Itse olin Suomi24:n Treffeissä pari kuukautta kun baareista ei enää huvittanut seuraa hakea. Tuttavapiiritkin oli koluttu. Tapasin ainakin 5 miestä Treffejen kautta ja kenenkään kanssa ei synkannut... usein miehet valehtelevat pituutensa ja vaikuttavat oikeassa elämässä ihan muulta kuin mitä ovat kirjoittaneet.

Näiden epäonnistuneiden treffien jälkeen päätin tavata tämän yhden nuoren miehen jonka kanssa olin kirjoitellut pari viikkoa. Onneksi tapasin hänet!

Voi toimia! Tapasin oman tyttöystäväni viime elokuussa Suomi24:ssä. Itseasiassa hän teki aloitteen ja kirjoitti minulle. Sitten tavattiin ja aika pian huomattiin, että viihdytään yhdessä ja aika pian siirryttiin nukkumaan osa viikosta yhdessä. Pidämme yhteyttä tavalla tai toisella lähes päivittäin, vaikkemme tenttien ym. vuoksi näekään kuin muutaman kerran viikossa.

Nyt ensimmäisestä tapaamisestamme on jo 9 kk, virallisesti olemme olleet yhdessä tosin vasta muutaman viikon :). Olemme vaan halunneet olla varmoja toisistamme ja alkaa seurustelemaan vasta sitten, kun kokee varmasti, että haluaa olla toisen kanssa. Suhteemme ei siis ole mikään teinisuhde, eikä meillä ole mihinkään kiire.

Viimeksi eilen kuulin häneltä, kuinka hän rakastaa minua. Ja olen sen hänelle moneen kertaan itsekin sanonut, koska todella tunnen niin. Haaveilemme muuttavamme ensi vuonna yhteen, itseasiassa olemme leikkisästi miettineet jo hyviä lasten nimiä, vaikka kummallakaan ei ole hinkuja hankkia niitä ainakaan vielä lähivuosina :)

Ihmisenä hän on luotettava, välittävä ja sydämellinen. Hän on liikunnallinen ja naisellinen, muttei turhamainen pynttäytyjä. On hienoa, että voimme jakaa luku- ja liikuntaharrastuksemme! Erityisen ylpeä olenkin hänen terveistä elintavoistaan ja toivon, että se kertoo itsekurista muidenkin asioiden suhteen :). Kuten varmaan viestistäni huomasitte, olen aika korvia myöten ihastunut häneen ja siksi näytänkin sen aina välillä pienin huomionosoituksin ja yllätyksin, esimerkiksi kirjoitamme toisillemme kirjeitä silloin kun emme syystä tai toisesta voi nähdä pidempään aikaan :). Meillä on myös erikseen yhteinen päiväkirja, johon kerromme sekä kivoista jutuista että asioista, jotka harmittavat. Saisinpa olla hänen kanssaan aina!

Voi toimia. Toki kannattaa pitää mielessä, että huijatuksi tulemisen vaara netissäkin on aina suuri. Kaikki ei ole sitä mitä sanovat olevansa. Huijatuksi voi silti tulla aina, kun siihen on tilaisuus. Olipa ryhtynyt ihmissuhteeseen mitä kautta tahansa. Täällä vaan kasvottomana ja aliaksilla on melko helppoa leikkiä mitä vaan.

Mutta itse elän hyvässä ja onnellisessa suhteessa, netissä tutustumani miehen kanssa. En näe mitään syytä, miksi netin kautta ei voisi löytyä elämänsä rakkaus, jos molemmat ovat rehellisiä toisilleen. Ja homma toimii.

Löysin ihanan kumppanin netistä. Ollaan rakastuneita ja suunnitellaan muuttoa saman katon alle, n vuoden seurustelun jälkeen. Yhdessä ollaan ihmetelty hyvää tuuriamme: ilman nettiä tuskin oltais edes tavattu, pelottava ajatus!

Samanlaisia onnellisia tarinoita löytyy lähipiiristänikin monta! Ei ole niin harvinaista löytää pitkäaikaistakin kumppania netistä.

No ite en kyllä täällä viittis kirjotella yhtään mitään jos mulla kaveri olis.

En ainakaan tanssiessa haluaisi tutustua, siinähän ollaan liian lähekkäin tuntemattoman kanssa, ja mistä tietää mikä on historia.

Kaikki neljä keski-ikäistä miestä, jotka tunnen netin kautta, ovat ongelmaisia. Lähinnä mielenterveys ongelmia on kaikilla. Surullista, mutta totta. Osa tullut esiin vasta hyvin pitkän ajan jälkeen ja silti juuri hänellä on se kaikken ongelmaisin sairaus.

Alan uskoa ettei onnistu, ainakaan 40 ikäisillä. Itsellä kokemusta jonkin verran ja en ole pelinainen todellakaan.
Juuri päättyi suhde, jonka piti kestää loppuun asti, alle vuoden kesti. S24 tapasin hänet ja huomasin olleeni laastari. No, toivottavasti nyt veitikka pelaa seuraavalle.
En ole ruma, tiedän arvoni, silti tulee tunne, että mikä minussa on vikana- vai onko vika juuri näissa aina uusien etsijöissä sittenkin.
Minä jatkan yksin, enkä treffaa muuten kuin netissä keskustelujen perusteella, jotta olisi sitä aikuista juttuseuraa joskus. Ei aina jaksa hurtilla puhua tai itsekseen. Nyt olen 50 , vanha akka pettymyksineen.
Hyviä ystävi olen saanut ympäri maan, se on ollut hienoa kuitenkin.

No mutta "EI TOIMI ei mikään.." niinhän täällä Suomi 24 neuvotaan kokemattomampia, että pitää jatkaa "eteenpäin".

Itekkin ihmettelen nyky menoa kun on niin kova kiire suhteeseen ja kuitenkin ne kariutuu hetken päästä alku on ihanaa ja sitte tulee itku.
Vakava suhde vaatii aikaa ja tuollainen takapakki tunteille saattaa tulla, liikaa kiirehtiessä, ei siitä mun mielestä voi sitä vastapuolta aina syyttää.

Tutustuin jokin aika sitten ihan mukavan oloiseen tytsiin Treffeillä. Viestittelimme lyhyen aikaa ja sovimme tapaamisesta Helsingin keskustassa. Ensitapaamisella hän ilmoitti hyvin suoraan odottavansa, että ryöstän hänen omaisuutensa hänen käydessään vessassa. Kiinnostukseni lopahti kuin seinään.

Sen jälkeen tämä umpihullu alkoi stalkata minua tekstiviestitse, ja vaati saada tavata minut uudestaan. Päätin suostua päästäkseni kasvokkain sanomaan, että eihän tästä jumalauta tule lasta eikä sitä toistakaan.

Nyt olemme avoliitossa.

Ihan sama se on missä on tavannu, paljon enemmän merkitsee ihmiset itse.
Jos on toiseen luottava ihminen ja vastapuoli myös luotettava niin onnistuu ja pitkäjännitteisyyttä pitää olla elämän vastamäissä, niitä ylämäkiä on hyvä yhdessä tasoitella.
Mut ei liian tasaiseksi, tylsyys tappaa hyvänkin suhteen, mut pitää ymmärtää jos toinen on joskus hiljaisempi ja mietteliäämpi, mut vastapainoksi pitää löytyä sitä toistakin puolta.

Monella loppuu se kiinnostus kun alkuhuuma häviää, kun arki alkaa niin ajatellaan et ei se mua enää rakastakaan ku ei soita niin usein.
Täälä vaan aikami pyöriny ja sitä oikeeta ei oo löytyny.

Meillä ainakin toimii. :)

Tutustuttiin suomi24:en chatissa yli 4v sitten. Olin silloin toisen kanssa, joten kaveruudella alotettiin. Nyt seurustelua takana reippaasti päälle 1,5v, yli vuosi kihloissa ja meillä on lähes 7kk ikäinen poika. Häitä on tarkoitus juhlia joko tulevana syksynä tai seuraavana keväänä.

Kyllä voi todellakin toimia ja täältä voi todellakin löytää sen elämänsä kummpanin. :) itelle kävi juuri niin, aikani tääl treffit-palstalla roikuin ja oli ilmo siel kunnes sit ku olin jo totaalisesti luopumassa toiveesta etten ainakaan täältä sitä tuu koskaan löytämään ni sittenpä hän ottikin muhun yhteyttä ja siitä se sit lähti. Tavattiin ekan kerran pari viikkoo siitä ku ekat viestit oli vaihdettu ja se oli molemmilla samantien menoa. :) sen jälkeen alettiin seurustelee vakavasti, ja nyt ollaan jo asusteltu yhdessä saman katon alla jotain 10kk ja yhteistä taivalta kaikkiaan yli 2 vuotta jo takana. :) ja aina vaan niin ihanaa edelleen!

Tapasin nykyisen kihlattuni suomi24:sen treffipalstalla. Minulla on ollut pitkän aikaa profiili treffeilllä ja joskus aikoinaan sieltä miehiä enemmänkin tavannut, mutta ei ole tärpännyt, joten päätin unohtaa koko suomi24:sen. Viimesyksynä tein paljon yövuoroja ja kun töitä ei koko ajalle riittänyt, niin suunnistin surffailemaan nettiin ja lopulta löysin itseni jälleen treffeiltä... Kirjoittelin useammankin miehen kanssa, mutta kaikki alkoi tipahdella matkalla pois. Kerran päätin mennä poistamaan koko profiili, koska en yksinkertaisesti enää jaksanut tai viitsinyt etsiä miestä.. Menin kuitenkin katselemaan tarjontaa vielä kerran ja kirjoitin yhden viestin. Odotin seuraavalle yölle, että jos mies vastaa - ja niin vastasikin. Kirjoittelimme aikamme ja niin etiäppäi. Lopulta kun tapasimme, olimme molemmat aikalailla varmoja siinä tilanteessa yhteisestä tulevaisuudesta. Keväällä menimme kihloihin ja muutimme samalla virallisesti yhteen.

Tiedän myös muutamia hyviä kavereitani, jotka ovat löytäneet netin kautta omat miehensä ja ovat onnellisia suhteissaan.

Tietenkin varovainen kannattaa olla esim. mitä kertoa itsestään ja mitä jättää kertomatta, jos tapaa - niin tapaa yleisellä paikalla missä on muitakin ihmisiä yms. luottamus toiseen ihmiseen kasvaa (tai rapistuu) vain kun pääsee tutustumaan ihmiseen paremmin ajan kanssa.

Älä murru epätoivoon, eikä nettideittailu ole mielestäni epätoivoisten hommaa.. ei niistä baareistakaan mitään kukkasia aina löydy. Jokaiselle on paikkansa ja toivottavasti myös kumppaninsa :)

se vaan on niin helppoa, luoda uusi profiili ja laittaa haku päälle jos ei suhde toimi.

Hei!

Itse olen kolmesti alkanut seurustelemaan deittipalstalta löytämäni miehen kanssa. Baarista ei ole koskaan löytynyt ketään kiinnostavaa. Työpaikalta näiden lisäksi kerran. Kahden kanssa olen asunut yhdessä ja kahdesti ollut kihloissa. Yhden kanssa ostin kaksi asuntoakin ennenkuin meni lusikat jakoon ja ehdin ostaa oman kaksion syksyllä 2010.

Kesällä 2010 sitten rilluteltuani sinkkuna aikani laitoin taas vieheen veteen ja kävin kolmilla treffeillä. Tämä kolmas pyyhkäisikin sitten jalat altani ja kunnolla! Muutin vaatekassin kanssa hänen luokseen ja kaksi koiraanikin sai muuttaa sinne. Olin jo ikävä kyllä sopinut kaupat uudesta kodistani ja ehdin asua siellä 3kk, kun se meni vaiohtoon ja ostimme yhteisen rivitaloneliön. Rakkaus roihuaa kovasti ja vuosi ollaan pian tunnettu. Alkoholi ja juhliminen on elämässäni vaihtunut urheiluun ja sukuloimiseen.

Suosittelen lämpimästi kaikkia naisia kokeilemaan nettideittailua rohkein mielin, itse sovin tämän ukkoni kanssa heti kahvitreffit julkiselle paikalle sillä en jaksanut kirjoitella viestejä, joista kuitenkin voisi tulla vääränlainen kuva minusta. Älkääkä olko skeptisiä, jos treffikumppani työskentelee it-alalla:

http://www.digitoday.fi/viihde/2009/05/26/it-ammattilaiset-ovat-parhaita-petipuuhissa/200913140/66

Voin sanoa, että huomaavaisempaa miestä saa etsiä. Hän hoitelee koiria, osallistuu kotitöihin, remontoi juuri kotimme täysin ja ostaa jopa kukkia välillä. Haluaa yhdessä kokeilla ja mennä ja tehdä. Rakastaa lapsia ja osaa luontevasti olla sukulaismuksujen kanssa. Lisäksi hän turvaa taloutemme, kun saan toivon mukaan pian esikoisemme! Voin turvallisin mielin jäädä kotiin hoitelemaan sitten pesuettamme.

Nooh...tässä mun tarina...joka tosin vielä aika alussa...mutta anyway....
Tapasin miehen noin kuukausi sitten tätä kautta. Jo ekoilla treffeillä tiesin, että tuohon mieheen ihastun ja kovaa :) Hänestä näki myös heti, että tässä on nyt jotain.....Kolmansilla treffeillä sovittiin jo, että muita ei tapailla ja ollaan ns. yhdessä...Molemmat poisti profiilinsa ja tässä ollaan.....Itse olen ihan hemmetin ihastunut...(ehkä jo jopa rakastunut), mutta hiljaa hyvä tulee.....
Nähdään suunnilleen 2-3 kertaa vko...kamuillekin on molemmat jo kerennyt toisensa esitellä. Kohta olis vuorossa sitten vanhempien näkeminen...(sovittu jo) eli ei kai tässä ihan kevytkenkäisesti olla mukana :) Hhmm...aikia ihanaa tämä elämä tällä hetkellä....

Kyllä voi toimia =)

Itse tapasin nykyisen kumppanini Suomi 24:sen treffipalstalla. Meillä molemmilla oli täällä kuvalliset profiilit ja hän kysyi minulta, että olemmekohan nähneet joskus kun asumme samalla kylällä. Siitä alkoi parin viikon juttelu netin välityksellä ja vaihdoimme numeita. Noin kuukauden kuluttua tästä tapasimme ensimmäistä kertaa ja rakastuin todella nopeasti, koska hän tuntui niin aidolta ihmiseltä. Nyt olemme olleet yhdessä noin puoli vuotta ja asumme yhdessä.

Niin ja muistin kun tapasimme ensi kertaa, että olen nähnyt hänet ennenkin ja silloin vaihdoimme pitkän katseen, mutta kumpikaan ei uskaltanut tulla juttelemaan.

Itse en ennen uskonut, että netistä voi löytää kunnon miehiä ja vielä hyvännäköisiä. Ajattelin, että se on vain rumille ja epätoivoisille ihmisille. Pidän itseäni kauniina naisena ja profiilin laitoin nettiin, koska en ole löytänyt sitä oikeaa kuitenkaan baareista, kavereiden kautta tai kaupungilta.

Nyt kannustan kaikkia laittamaan nettiin profiilin, koska sieltä voi todella löytyä se oikea!

Ei kannata yhteen muuttaa heti, sillä vasta aika näyttää jos toinen onkin alkoholisti!

ei voi

Tavattiin Suomi24 treffipalstalla muutama vuosi sitten. Olin lisänny profiilini lähinnä kokeilumielellä, ujouteni vuoksi en oikein osannu kuvitella tutustuvani miehiin mitään muutakaan kautta.. Enemmän ja vähemmän kiinnostavia yhteydenottoja tuli ihan kivasti, mutta yksi oli ylitse muiden. Mies kysyi heti ensimmäisessä viestissään onnistuisiko treffit (vaikutin profiilin perusteella niin täydelliseltä pakkaukselta) ja lyhyen välimatkan vuoksi suostuinkin pyyntöön aika pian, hieman ensin viestiteltiin. Jännitin ekaa tapaamista ihan mielettömästi, mutta kyllä se siitä sitten lähti. Pidettiin yhteyttä sen jälkeen hyvin tiiviisti, istuttiin mesessä pitkät illat ja yöunet saatto välillä jäädä vähän vähälle. Ensin nähtiin aika harvakseltaan, mutta pikkuhiljaa siitä tuli melkeinpä ihan viikottaista. Ehkä noin vajaa pari kk tapailtuamme huomattiin, että kyllä tässä taitaa nyt jotain suurempaa olla ja alettiin ihan virallisesti seurustelemaan. Viikot meni viikonloppua odotellessa, että pääsi taas toisen luo. Tuskin oli montaakaan viikonloppua, ettei oltais oltu yhdessä. Se oli ihanaa aikaa, mut varsinkin itseäni vaivasi välillä suurikin ikävä. Sunnuntait ja kotiin lähdön hetket oli pahimpia. Muutimme yhteen n.9kk seurusteltuamme ja sillä tiellä ollaan edelleen. Syksyllä vietetään 3-vuotispäivää. Toivottavasti vielä joskus tulevaisuudessa kihla- ja hääpäivääkin. :)

Tietysti voi toimia.

Meillä on nyt S24:ssä aloitetun suhteen kolmas vuosi menossa. Vieläkin itselläni tulee sellaisia Wau, tämäkin näin hyvin -juttuja. Kun aloittaa ajatusten vaihdosta näkemättä kasvokkain ensimmäisen sadan viestin aikana, on jo aika lähellä ihmistä sitten kun tavataan irl.

Jos profiilissa on kuvattu, mitä on hakemassa ja mitä aiko tarjota, on hyvät mahdollisuudet onnistua saamaan mieleistään ja itsestä kiinnostuvaa seuraa. Ulkonäkö on sivuseikka kun on maailmaa senkin verran nähnyt kuin minä (ja hän). Kunhan lapset eivät säiky... Baarissa aletaan ulkonäöstä ja edetään toiseen suuntaan. Ja sielläkin jos et tiedä mitä olet hakemassa, et vain löydä.

Tämä muuten oli yksi kynnyskysymys. Molemmilla oli lapsia ja ehdoton näkemys siitä, että toisellakin pitää olla. Se vain on niin, että lapseton ei voi ymmärtää kuinka ehdoton etusija omilla lapsilla elämässä on. Tästä ja muista elämän tärkeistä asioista juteltiin heti alkuun ja nyt myöhemminkin aika paljon. Puhumalla asiat selviävät.

Jokin yhteinen harrastus lähentää. Kaksi-kolme tekee jo tosi paljon yhteisiä jutunaiheita ja auttaa ymmärtämään. Myös jokin täysin oma harrastus molemmilla on tärkeää, ei aina voi tehdä samoja asioita yhdessä. Tähän kun lisätään molemmille terve itsetunto eli ei mustasukkaisuutta, ollaankin aika pitkällä.

Voi toimia, tässä on nyt lähes 5 vuotta tunnettu ja erittäin hyvin menee =)

1.5vuotta netin kautta juteltiin ennenkun päätettiin edes tavata(itse en aikasemmin tahtonut,enkä kokenut olevani valmis....kuviakaan ei vaihdettu muutakun hänen osaltaan,itse pysyin kasvottomana) Siinä ajassa oppi tuntemaan ihmisen melkein läpikotaisin: jakamaan ilot ja surut.
Nyt kuitenkin tapasimme pariinkiin kertaa ja vietimme pidempiäkin aikoja yhdessä lomien tienoilla ja tunteet mitä kerkesi tulla 1.5vuoden aikana jatkuu yhä samoina ja entistä toivekaampina. Saas nähdä mitä tulee,minne tiet kuljettaa :)
....

Tuolta ketjusta kannattaa huomata tämä:

"Itselleni tuli netin kautta tutuksi niin taivaallisen ihanan tuntuinen mies. Luoja - ajattelin. Tätä miestäkö koko tämän pitkän elämän olen odottanut!

Mutta sitten valkeni totuus; mies metsästi naisia niin netissä kuin kasvotustenkin. Olinkin yksi niistä monista! Olikin oikea valehtelija, kieroonkasvanut temputtelija. Ja keinot olivat monet, karmee tyyppi. Todellinen liero!"

Kyllä voi toimia, ja toimiikin. Kaikella on aikansa ja osumansa. Toiset osuu hutiin, toiset napakymppiin.

Voi toimia.S24 treffeillä nainen laittoi minulle ensin viestiä ja kaukosuhteesta nopeasti muutettiin yhteen.
Nyt yhdeksäs vuosi menossa ja naimisiin ajauduttu, lapsiakin siunaantunut.

Totta kai se voi. Luota itseesi. Vaikka mikäs minä olen muita neuvomaan, kun itse olen niin innokasta tyyppiä. Vaan minkäs teet.

Miksi ei voisi? Suhteessa siis olen ollut reilun vuoden verran suomi 24:lla tapaamani miehen kanssa. Onnea, rakkautta ja haasteitakin tietenkin kuten parisuhteissa yleensäkin tapasipa henkilön missä tahansa. EIhän ravintolassakaan tavatusta henkilöstä voi olla varma mikä on miehiään /naisiaan ennenkuin tutustuu toiseen vähän paremmin.

Voipa hyvinkin. Nykyään kun ihnmisillä ei ole oikein muutakaan mahdollisuutta. Varsinkin, jos ja kun on välimatkaa: juna, linja-auto, yms. Deittaan itsekin TODELLA paljon.