Kertokaa te jotka hehkutatte muovittoman talon perään, että millä lailla sellainen talo hengittää?
Asuttaessa syntyy paljon kosteutta ja jonnekin sen on mentävä. Muovitetussa talossa jossa muovi on huonosti laitettu ja vuotaa, se pyrkii reiästä ulos ja jossain kohtaa matkalla ulkoilmaan syntyy kastepiste jonne se pakkautuu pisaroiksi ja alkaa homehtumaan.
Jos ikkuna vuotaa, se höyrystyy väliin ja jäätyy talvella.
Eikö tätä samaa tapahdu talossa joka "vuotaa" kaikkialta, kun muovia ei ole?
Mitä se hengittäminen ylipäätään on, tuleeko jotain myös sisäänpäin kuten hengittäessä tapahtuu?
Asuttaessa syntyy paljon kosteutta ja jonnekin sen on mentävä. Muovitetussa talossa jossa muovi on huonosti laitettu ja vuotaa, se pyrkii reiästä ulos ja jossain kohtaa matkalla ulkoilmaan syntyy kastepiste jonne se pakkautuu pisaroiksi ja alkaa homehtumaan.
Jos ikkuna vuotaa, se höyrystyy väliin ja jäätyy talvella.
Eikö tätä samaa tapahdu talossa joka "vuotaa" kaikkialta, kun muovia ei ole?
Mitä se hengittäminen ylipäätään on, tuleeko jotain myös sisäänpäin kuten hengittäessä tapahtuu?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Teoreettinen selitys:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hengittävä_rakenne
Ei sellaista rakennetta olekkaan. Kosteutta kuivumispisteeseen siirtävä ja hetkellistä kosteuskuormaa salliva rakenne on home vapaa. Sisäilma ongelmat vaativat oikean kosteuden ja lämpötila, myös kasvualustan. Mänty puumateriaalina soveltuu erittäin hyvin kasvualustaksi, sisältää paljon sokereita ja hartseja on myös solukoltaan edulinen.
Aloittajan pohdinta on aivan oikea. Muovi estää kosteuden = vesihöyryn pääsyn rakenteeseen ja sen edelleen tiivistymisen vedeksi rakenteeseen. Rakenteeseen muodostuva vesi mahdollistaa homesienen menestymisen ja nopean kasvun.
Vesihöyry yrittää edetä rakenteessa lämpimästä kylmenpään eli sisältä ulos suurimman osan vuotta.
Kaikki hengittävästä rakenteesta puhuminen on roskapuhetta, sitä viljelevät usein asiasta tietämättömät, viisastelusta pitävät ihmiset.
Fyysikolle, mikä on muovikalvon tehtävä ja miksi sitä tulee käyttää, tarkenna sen todellinen tehtävä rakenteissa. Väittämäsi roskapuhetta vaatisi vähän tarkemmat analyysit rakenteiden tomivuudesta, hengittävästä rakenteesta olen kyllä samaa mieltä. Mainitsin viikonvarrelta männyn solurakenteesta tuli kirjoitusvirhe (solukoltaan) ja sen merkityksestä rakentees.
Muovikalvo lämpöeristeen sisäpuolella estää vesihöyryn pääsyn rakenteeseen. Sillä on kiistatta edullinen vaikutus rakenteen kuivana pysymiseen. Nykyisten yliampuvien lämmöneristysmääräysten kanssa elettäessä höyrynsulun tarpeellisuus korostuu. Hirsiseinä piti itsensä kuivana suuren lämpövirran ansiosta.
Katsotaan parinkymmenen vuoden päästä, mitä näillä määräyksillä on saatu aikaan. Kiistattomia olivat ne edellisetkin, jotka johtivat talojen homehtumiseen. Muovipussisahan ei kukaan halua elää? Leipäkin niissä homehtuu.
Fyysikko on täysin oikessa, eristemääräykset kyllä takaavat varman homehtumisen, oli siellä muovia tai ei, patsi mineriittivilla vaatii muovin ehdottomasti. Muovilla kyllä täydennetään totallinen homehtuminen ja estetää kaikken luintaisen kuivumisen. Meillä on neljä vuodenaikaa, jotka takaavat sen että kastepiste syntyy rakenteeseen, yksi ilma kuutio sisältää keskimäärin 20 g vettä, siinä on ogelman ydin. Hirsiseinä ei pidä itseään kuivana liäpivirtauksen vuoksi, edellä esitin miksi sekin on alttina kosteudelle, eli neljä vuodenaikaa huolehtii siitä. Vaan rakenne on ratkaiseva ja OIKEA PUU SEINÄSSÄ, YKSINOMAAN KUUSI.
Jos leipäpussiin järjestetään koneellinen ilmanvaihto, ei siellä leipä homehdu. Ei saa sekoittaa asioita.
Onkohan tämä Lapua palsta ihan oikea paikka pohtia talon rakenteita ??
Helevetin ruikkupersehet!
Tasapää tiisteltä vahvisti kouluaikaiset stereotypiat todeksi, mettäpöllöjä kaikki tyynni.
Lapuan sanomissa oli juttua muovittomasta talosta, joten pohdinta on enemmän kuin paikallaan kun joka toinen talo on enemmän tai vähemmän homeessa, yleensä enemmän.
Tuntuu aika hullulta ajatukselta, että sen asumiskosteuden pitäisi imeytyä seinään ja takaisin vuosikymmenestä toiseen, kun ilmanvaihtokoneet on keksitty. Tekeekö joku vielä tuvan ilman sitä?
Ennen vanhaan kaikki talot olivat muovittomia ja hengittäviä. Potta jäätyi tuvan nurkassa vähän joka huushollissa.
Nyt ei jäädy kun on villat seinissä, mutta mitä tekee ruoankäryt ajan kanssa kun ne imeytyy sinne villoihin? Jotenkin ällöttävä ajatus.
Nyt kun saunatkin on sisällä, niin pukkaa lasit höyryyn jos ovi jää auki. Mun mielestä ilmanvaihto pitää olla hallittu tapahtuma eikä tuurissaan kuten tuossa villoihin imeytettäessä. Kun on pitkät sateet, niin kuivaako seinät ollenkaan? En oikein usko.
Jokainenhan saa toki tehdä tupansa niin kuin tykkää, mutta ei pitäisi liikaa mainostaa näitä vaihtoehtohoitoja.
Hirsitalot vaan kestää . . . kestää . . . ja kestää. Muovipussitalot kaikkine härpäkkeineen vaan homehtuu homehtumistaan. Kuten on nähty. Potta jäätyi tuvan nurkassa, jos lämmittämisen kanssa toheloitiin.
Kestää ja kestää. Olen vaihtanut eräänkin hirren vanhoihin hirsitaloihin ja potan jäätymistä ei estä minkäänlainen lämmitys jos hirsien välissä on isoja rakoja.
Eihän se tietysti lahoa, kun tuuletus on näinkin hyvä, kunhan on sateensuojassa ja irti kivi ja maa-aineksesta.
Muovilla vuorattuja taloja on miljoona ja oikein tehty ei homehdu. Väärin tehdyistä vain tehdään iso numero.
Monenko omakotitalo on homeessa? En tiedä yhdelläkään tutulla tai sukulaisella.
Lapuan homeisista kouluista ei taida yhdessäkään olla muovia?
Ei näytä ex Lapualainen tietävän talonrakentamisesta hevonpersettäkään. Pätemisen tarve näyttää kumminkin olevan kovettu...no näitä on..
TasapääTiisteltä, ei kai sulla tunnu tästä mitään tietoa olevankaa,liekkö pystyisit noin pitkälle ajatustas viemään, että syntyis kokonainen talo.
"Helevetin ruikkuperse" näillä sinä varmaan rakennat pilvenpiirtäjiä ?????
Otan osaa.
Mä oon rakentanu tupani pitkästä tavarasta tänne Tiistelle ja muovia on käytetty
aivan perkeleesti ja talo on terves kuin pukki.
Viikonvarrelta taitaa asua vuokralla pienes yksiös jossakin kerrostalossa kun
täälä nuon kateellisena kirjottelee, luuloo vissiin asuvansa pilvenpiirtäjässä "Lapualla" kun on nuo puheet niin pehmiät, pössöö mikä pössöö.
Nykyiset hirsiseinäpaksuudet alkaa olla rajoilla, jolloin hirren sisin osa ei ehdi kesän aikana kunnolla kuivua. Hirsihän siis kerää ja luovuttaa kosteutta eri vuodenaikoina. Kun on liian paksu hirsi, niin se ei kesän aikana kuivu, ja alkaa lahota ja homehtua. Jos katsoo vanhoja hirsirakenteita, niin paksuus on noin 15cm. Lisäksi paksut 25cm nykyhirret ovat liimapuuta, jolloin puu ei edes hengitä sillä tapaa, mitä varsinainen oikea hirsi tekee. Lämmityskustannukset ovat tietysti vanhoissa hirsirakenteissa suuremmat, mutta kaikkea ei kannata aina mitata rahassa.
Asiantuntemusta omaavan kommeentti ei mitään ylimääräistä, tuohon kun lisää vielää liimakalvonsuunnan, ei pystyyn vaan lameelleen. Puu lajike kun vielä on kuusi on asiakunnossa.
Muovi IV-kone= Toimiva.
Sanoo muovi- ja IV-konekauppias.