"Yle-debatti kiihtyy: Viestinnän keskusliiton Kangaskorven mukaan Ylen rahoituksen supistaminen on ”ainoa keino”
Yle-työryhmän pitäisi saada työnsä valmiiksi 31. toukokuuta mennessä. Kaupallisen median mukaan Ylen suuruus uhkaa median monimuotoisuutta.
Kaupallisen median ja Ylen välinen nokkapokka Ylen tulevaisuudesta on kiihtynyt kevään mittaan, sillä parlamentaarisen Yle-työryhmän pitäisi saada työnsä valmiiksi 31. toukokuuta mennessä.
Toukokuun viimeisenä päivänä pitäisi olla selvillä, mitkä ovat Ylen tehtävät ja rahoituksen taso. Lisäksi ryhmä arvioi Ylen asemaa ja merkitystä Suomen mediamarkkinoilla ja merkitystä muun muassa demokratian, sananvapauden ja viestinnän monipuolisuuden kannalta.
Työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Arto Satonen (kok) sanoo, että pyrkimys on saada työ valmiiksi määräaikaan mennessä. Hän sanoo, että tiukkaa tekee, koska vielä ei ole ”aidosti mitään linjauksia valmiina”.
”Tietysti on olemassa se äärimmäinen takaraja, joka on elokuussa pidettävä budjettiriihi, johon mennessä pitäisi olla selvillä Ylen rahoitus”, Satonen sanoo.
Kaupallinen media on laajasti sillä kannalla, että Ylen budjettia pitäisi pienentää ja sen tehtäviä pitäisi rajoittaa nykyisestä. Kaupallisen median kiinnostus kohdistuu ennen kaikkea suomen- ja ruotsinkieliseen uutis-, ajankohtais- ja urheilutoimintaan, joihin menee karkeasti noin kolmasosa Ylen noin 470 miljoonan euron käyttöbudjetista.
Kaupallista mediaa edustavan Viestinnän keskusliiton laskelmien mukaan Ylen liikevaihto lähestyy lähivuosina kaikkien sanomalehtien yhteenlaskettua kuluttaja- ja mediamyyntitulojen määrää, jos nykysuuntaus jatkuu.
Jos trendi jatkuu, Ylellä on käytössä yli 500 miljoonaa euroa ja kaikilla sanomalehdillä yhteensä kuluttaja- ja mediamyyntituloja päälle 700 miljoonaa euroa vuonna 2020. Vertailu kuvaa yli 170 tilattavan sanomalehden tulojen mahdollista pienenemistä suhteessa Yleen eikä Ylen uutis- ja ajankohtaistoimintojen ja päivälehtien uutistoimintojen koon suhdetta, sillä Ylen luvuissa on mukana myös kaikki muukin kuin uutis- ja ajankohtaistoiminta.
Kaupallisen median mielestä Yle on poliitikkojen rahoituspäätöksillä kasvanut niin suureksi suhteessa kutistuvaan kaupalliseen mediaan, että se hankaloittaa mahdollisuuksia saada etenkin verkosta tuloja, joilla journalismia rahoitetaan. Etenkin maakuntalehdet pelkäävät, että niiden on vaikea kilpailla Ylen laajan paikallisten uutisten ilmaistarjontaa vastaan.
”Jos ennen verkkoaikaa Yle olisi alkanut kilpailla kaupallisen median kanssa julkaisemalla sanomalehteä, asiasta olisi noussut kohu. Nyt se saa julkaista verorahoin vapaasti verkkolehteä,” sanoo Viestinnän keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi. Hän on noin 60:tä lehteä julkaisevan Keskisuomalaisen toimitusjohtaja ja merkittävä omistaja.
”Minusta ainoa keino on supistaa Ylen rahoitusta niin, ettei se voi toimia kaikkialla, vaan sen pitää keskittyä siihen, mikä sopii julkisen palvelun yhtiölle heikentämättä muiden mediatoimijoiden mahdollisuuksia.” Hän sanoo, että Ylen rahoitus voisi olla 350–400 miljoonaa euroa, kun nyt se on alle 500 miljoonaa euroa.
Kangaskorven mielestä Yle pitää saada kuriin leikkaamalla sen budjettia, koska julkisen palvelun tehtäviä voi olla vaikea määritellä tarkasti. Ylen pitäisi tehdä televisio- ja radio-ohjelmia ja julkaista näitä sisältöjä myös verkossa, hän sanoo. ”Myös ulkomaantoimittajien verkosto voisi olla, koska siihen harvalla lehdellä on varaa. Ylen painopiste voisi olla pikemmin Moskovassa kuin Pihtiputaalla”, Kangaskorpi sanoo.
Ylen mukaan Yle ei uhkaa kansalaisten mahdollisuuksia saada monipuolista tietoa. Ylen mielestä ratkaisu ongelmiin ei ole Ylen pienentäminen.
Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen sanoo, ettei Yle julkaise verkkolehteä, vaan Ylen verkkosisältö eroaa selvästi vaikkapa paikallislehtien tarjonnasta. ”Tarjoamme verkossa uutisvirtaa kuten olemme tarjonneet vaikkapa radiossa aina. Ei meidän valtti ole kirjoitettu teksti, vaan ääni- ja kuvamaailma. Jos maakuntalehti katsoo meidän uhkaavan sen paikallista sisällön houkuttelevuutta, lehti väheksyy sen omaa sisältöä.”
Kivinen sanoo, että yksi ratkaisu olisi yhteistyö Ylen ja kaupallisen välillä. Tämä ehdotus jakaa kaupallisen median. Osan mielestä ideassa voisi olla jotain hyvää, osa näkee, että tämän jälkeen vielä suurempi osa tiedonvälityksestä on poliitikkojen armoilla olevan Ylen tuotantoa.
Kivisen mukaan keskeistä olisi, että työryhmä pystyisi ensin määrittelemään tavoitteensa.
”Tavoitellaako tässä valtiolle säästöjä vai Ylen journalistiseen sisältöön muutoksia vai mitä?” Kivinen kysyy.
Kangaskorpi odottaa ennen kaikkea, että työryhmä uskaltaa oikeasti linjata jotain.
”Toivon todella, että työryhmä tekee rohkean ja kauaskantoisen päätöksen Ylen tehtävistä ja resursseista. Nyt on se momentum. Mediamurros on niin suuri. Kansainväliseen kilpailuun emme voi vaikuttaa, mutta kansallisesti Ylen rooliin voidaan vaikuttaa.”"
http://www.hs.fi/kulttuuri/a1463278231117
Yle-työryhmän pitäisi saada työnsä valmiiksi 31. toukokuuta mennessä. Kaupallisen median mukaan Ylen suuruus uhkaa median monimuotoisuutta.
Kaupallisen median ja Ylen välinen nokkapokka Ylen tulevaisuudesta on kiihtynyt kevään mittaan, sillä parlamentaarisen Yle-työryhmän pitäisi saada työnsä valmiiksi 31. toukokuuta mennessä.
Toukokuun viimeisenä päivänä pitäisi olla selvillä, mitkä ovat Ylen tehtävät ja rahoituksen taso. Lisäksi ryhmä arvioi Ylen asemaa ja merkitystä Suomen mediamarkkinoilla ja merkitystä muun muassa demokratian, sananvapauden ja viestinnän monipuolisuuden kannalta.
Työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Arto Satonen (kok) sanoo, että pyrkimys on saada työ valmiiksi määräaikaan mennessä. Hän sanoo, että tiukkaa tekee, koska vielä ei ole ”aidosti mitään linjauksia valmiina”.
”Tietysti on olemassa se äärimmäinen takaraja, joka on elokuussa pidettävä budjettiriihi, johon mennessä pitäisi olla selvillä Ylen rahoitus”, Satonen sanoo.
Kaupallinen media on laajasti sillä kannalla, että Ylen budjettia pitäisi pienentää ja sen tehtäviä pitäisi rajoittaa nykyisestä. Kaupallisen median kiinnostus kohdistuu ennen kaikkea suomen- ja ruotsinkieliseen uutis-, ajankohtais- ja urheilutoimintaan, joihin menee karkeasti noin kolmasosa Ylen noin 470 miljoonan euron käyttöbudjetista.
Kaupallista mediaa edustavan Viestinnän keskusliiton laskelmien mukaan Ylen liikevaihto lähestyy lähivuosina kaikkien sanomalehtien yhteenlaskettua kuluttaja- ja mediamyyntitulojen määrää, jos nykysuuntaus jatkuu.
Jos trendi jatkuu, Ylellä on käytössä yli 500 miljoonaa euroa ja kaikilla sanomalehdillä yhteensä kuluttaja- ja mediamyyntituloja päälle 700 miljoonaa euroa vuonna 2020. Vertailu kuvaa yli 170 tilattavan sanomalehden tulojen mahdollista pienenemistä suhteessa Yleen eikä Ylen uutis- ja ajankohtaistoimintojen ja päivälehtien uutistoimintojen koon suhdetta, sillä Ylen luvuissa on mukana myös kaikki muukin kuin uutis- ja ajankohtaistoiminta.
Kaupallisen median mielestä Yle on poliitikkojen rahoituspäätöksillä kasvanut niin suureksi suhteessa kutistuvaan kaupalliseen mediaan, että se hankaloittaa mahdollisuuksia saada etenkin verkosta tuloja, joilla journalismia rahoitetaan. Etenkin maakuntalehdet pelkäävät, että niiden on vaikea kilpailla Ylen laajan paikallisten uutisten ilmaistarjontaa vastaan.
”Jos ennen verkkoaikaa Yle olisi alkanut kilpailla kaupallisen median kanssa julkaisemalla sanomalehteä, asiasta olisi noussut kohu. Nyt se saa julkaista verorahoin vapaasti verkkolehteä,” sanoo Viestinnän keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi. Hän on noin 60:tä lehteä julkaisevan Keskisuomalaisen toimitusjohtaja ja merkittävä omistaja.
”Minusta ainoa keino on supistaa Ylen rahoitusta niin, ettei se voi toimia kaikkialla, vaan sen pitää keskittyä siihen, mikä sopii julkisen palvelun yhtiölle heikentämättä muiden mediatoimijoiden mahdollisuuksia.” Hän sanoo, että Ylen rahoitus voisi olla 350–400 miljoonaa euroa, kun nyt se on alle 500 miljoonaa euroa.
Kangaskorven mielestä Yle pitää saada kuriin leikkaamalla sen budjettia, koska julkisen palvelun tehtäviä voi olla vaikea määritellä tarkasti. Ylen pitäisi tehdä televisio- ja radio-ohjelmia ja julkaista näitä sisältöjä myös verkossa, hän sanoo. ”Myös ulkomaantoimittajien verkosto voisi olla, koska siihen harvalla lehdellä on varaa. Ylen painopiste voisi olla pikemmin Moskovassa kuin Pihtiputaalla”, Kangaskorpi sanoo.
Ylen mukaan Yle ei uhkaa kansalaisten mahdollisuuksia saada monipuolista tietoa. Ylen mielestä ratkaisu ongelmiin ei ole Ylen pienentäminen.
Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen sanoo, ettei Yle julkaise verkkolehteä, vaan Ylen verkkosisältö eroaa selvästi vaikkapa paikallislehtien tarjonnasta. ”Tarjoamme verkossa uutisvirtaa kuten olemme tarjonneet vaikkapa radiossa aina. Ei meidän valtti ole kirjoitettu teksti, vaan ääni- ja kuvamaailma. Jos maakuntalehti katsoo meidän uhkaavan sen paikallista sisällön houkuttelevuutta, lehti väheksyy sen omaa sisältöä.”
Kivinen sanoo, että yksi ratkaisu olisi yhteistyö Ylen ja kaupallisen välillä. Tämä ehdotus jakaa kaupallisen median. Osan mielestä ideassa voisi olla jotain hyvää, osa näkee, että tämän jälkeen vielä suurempi osa tiedonvälityksestä on poliitikkojen armoilla olevan Ylen tuotantoa.
Kivisen mukaan keskeistä olisi, että työryhmä pystyisi ensin määrittelemään tavoitteensa.
”Tavoitellaako tässä valtiolle säästöjä vai Ylen journalistiseen sisältöön muutoksia vai mitä?” Kivinen kysyy.
Kangaskorpi odottaa ennen kaikkea, että työryhmä uskaltaa oikeasti linjata jotain.
”Toivon todella, että työryhmä tekee rohkean ja kauaskantoisen päätöksen Ylen tehtävistä ja resursseista. Nyt on se momentum. Mediamurros on niin suuri. Kansainväliseen kilpailuun emme voi vaikuttaa, mutta kansallisesti Ylen rooliin voidaan vaikuttaa.”"
http://www.hs.fi/kulttuuri/a1463278231117
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.