Vakoilu. Asiantuntijoiden mukaan Suomea vakoillaan nyt enemmän, koska vastakkainasettelu idän ja lännen välillä on kiristynyt.
Sisäministeri Petteri Orpo (kok) sanoi maanantaina, että tiedustelupalvelujen toiminta vastaa Suomessa kylmän sodan ajan tiedustelun tasoa. Myös suojelupoliisin ylitarkastaja Tuomas Portaankorva arvioi, että tiedustelu on Suomessa aktiivista ja jonkun verran aiempaa aggressiivisempaa. Asiantuntijoiden mukaan yksi syy vakoilun lisääntymiseen on idän ja lännen välisen vastakkainasettelun kiristyminen.
– Se kertoo yleisestä kansainvälisestä ilmapiiristä. Kun kanssakäymistä on vähemmän ja diplomaattisten kanavien käyttöä vähennetään, tilalle tulevat kilpailutilanne ja vastakkainasettelu lännen ja idän välillä. Silloin pienillä mailla on roolia siinä, että kaikki suurvallat ovat kiinnostuneita esimerkiksi siitä, mihin meidän politiikkamme on menossa, mihin ryhmään me haluaisimme kuulua tai kenen kanssa me teemme yhteistyötä, arvioi tutkijatohtori Hanna Smith Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista.
Smithin mukaan seuraavat kolme asiaa naapurimaissa kiinnostavat Venäjää: 1. puolustuskyky, 2. poliittinen yhtenäisyys ja 3. kansan näkemykset.
– Siksi miksi verrataan kylmään sotaan, johtuu siitä, että suurvaltojen välillä on noussut uudelleen vastakkainasettelu ja kilpailuasetelma. Kaikki asiat alkavat silloin kiinnostaa enemmän ja tietoa pitää saada myös epävirallisia kanavia pitkin, koska virallisiin kanaviin ei välttämättä edes luoteta, Smith sanoo.
Suurvaltojen välillä on noussut uudelleen vastakkainasettelu ja kilpailuasetelma.
Venäjä kääntyy sisäänpäin
Suomen ratkaisut yhteistyössä Ruotsin kanssa kiinnostava muitakin suurvaltoja kuin Venäjää, tutkijatohtori muistuttaa.
– Venäjällä kiinnostaa se, miten meillä ihan käytännön tasolla asioita hoidetaan ja mihin Venäjän pitäisi varautua, jos ajatellaan, että esimerkiksi kahdenkeskistä jännitettä tulisi enemmänkin.
Tutkijatohtorin mukaan valtiotasolla vakoilutietoa käytetään paljon esimerkiksi tilannekuvan muodostamiseen. Smithin mukaan se, että Suomi on asemoinut itsensä osaksi lännen kokonaisuutta, luo perustavanlaatuista jännitettä suhteessa Venäjään.
– Venäjä kääntyy sisäänpäin samalla kun se haluaa olla kansainvälisesti aktiivinen. Tämä tarkoittaa sitä, että epäviralliset kanavat aktivoituvat uudelleen. Siinä tämä aika muistuttaa kylmän sodan aikaa, että ei ole luottamusta, jolloin tietoa halutaan hakea itse ja omasta näkökulmasta. Samaan aikaan tulee vahvaa vastakkainasettelua ja jännitystä, jolloin tilannekuvaa halutaan saada kohdalleen.
Nato-selvitys kiinnostaa niin idässä kuin lännessä
Ulkomaiden tiedustelupalvelut ovat Suomessa kiinnostuneita juuri nyt esimerkiksi Suomen EU- ja Nato-politiikasta, kertoo Turvallisuuskomitean vanhempi osastoesiupseeri Juha-Antero Puistola.
– Nyt kun tuli julki ulkoministeriön Nato-selvitys, niin ollaan kiinnostuneita, miten sen aiheuttamat reaktiot otetaan vastaan poliittisissa piireissä. Se kiinnostaa varmasti niin idässä kuin lännessä, Puistola kertoo.
EU-politiikassa kiinnostaa se, miten Suomi suhtautuu Venäjän vastaisten pakotteiden jatkamiseen, Puistola kuvailee.
– Myös Suomen arktinen politiikka ja osaaminen tulevaisuudessa kiinnostaa. Vakoilu ei ole vain lyhytjänteistä.
Toisaalta pieni, mutta merkittävä osa tiedustelusta kohdistuu Suomen sotilaallisen suorituskyvyn arvioimiseen. Kiinnostusta lisäävät Suomen ilmoitus käynnistää hävittäjien korvaaja- ja laivue 2020 -hankkeet.
– Niissä yritetään päästä etulyöntiasemaan arvioimalla etukäteen, mihin Suomi kallistuu, Puistola sanoo.
Puistolan mukaan idän ja lännen vastakkainasettelu on nostanut uudelleen päätään Pohjois-Euroopassa.
– Tämä on lisännyt kiinnostusta kaikkiin Pohjois-Euroopan valtioihin ja myös Suomeen, joka on Euroopan unionissa, mutta ei ole sotilaallisesti liittoutunut. Siksi sen suuntautumista kannattaa pitkällä aikavälillä arvioida.
Venäjän tiedustelupalvelut ovat lisänneet erittäin voimallisesti toimintaansa Euroopassa, Puistola kertoo.
– Voidaan nähdä, ettei Suomi ole poikkeus tässä. Venäjä pyrkii tällä toiminnalla edistämään omia etujaan tietysti, mutta myös pyrkii aiheuttamaan hämmennystä ja jonkinlaista sekasortoa tukemalla joitakin liikkeitä tai puolueita, jotka hajottavat Euroopan yhtenäisyyttä.
Heini Särkkä
Sisäministeri Petteri Orpo (kok) sanoi maanantaina, että tiedustelupalvelujen toiminta vastaa Suomessa kylmän sodan ajan tiedustelun tasoa. Myös suojelupoliisin ylitarkastaja Tuomas Portaankorva arvioi, että tiedustelu on Suomessa aktiivista ja jonkun verran aiempaa aggressiivisempaa. Asiantuntijoiden mukaan yksi syy vakoilun lisääntymiseen on idän ja lännen välisen vastakkainasettelun kiristyminen.
– Se kertoo yleisestä kansainvälisestä ilmapiiristä. Kun kanssakäymistä on vähemmän ja diplomaattisten kanavien käyttöä vähennetään, tilalle tulevat kilpailutilanne ja vastakkainasettelu lännen ja idän välillä. Silloin pienillä mailla on roolia siinä, että kaikki suurvallat ovat kiinnostuneita esimerkiksi siitä, mihin meidän politiikkamme on menossa, mihin ryhmään me haluaisimme kuulua tai kenen kanssa me teemme yhteistyötä, arvioi tutkijatohtori Hanna Smith Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista.
Smithin mukaan seuraavat kolme asiaa naapurimaissa kiinnostavat Venäjää: 1. puolustuskyky, 2. poliittinen yhtenäisyys ja 3. kansan näkemykset.
– Siksi miksi verrataan kylmään sotaan, johtuu siitä, että suurvaltojen välillä on noussut uudelleen vastakkainasettelu ja kilpailuasetelma. Kaikki asiat alkavat silloin kiinnostaa enemmän ja tietoa pitää saada myös epävirallisia kanavia pitkin, koska virallisiin kanaviin ei välttämättä edes luoteta, Smith sanoo.
Suurvaltojen välillä on noussut uudelleen vastakkainasettelu ja kilpailuasetelma.
Venäjä kääntyy sisäänpäin
Suomen ratkaisut yhteistyössä Ruotsin kanssa kiinnostava muitakin suurvaltoja kuin Venäjää, tutkijatohtori muistuttaa.
– Venäjällä kiinnostaa se, miten meillä ihan käytännön tasolla asioita hoidetaan ja mihin Venäjän pitäisi varautua, jos ajatellaan, että esimerkiksi kahdenkeskistä jännitettä tulisi enemmänkin.
Tutkijatohtorin mukaan valtiotasolla vakoilutietoa käytetään paljon esimerkiksi tilannekuvan muodostamiseen. Smithin mukaan se, että Suomi on asemoinut itsensä osaksi lännen kokonaisuutta, luo perustavanlaatuista jännitettä suhteessa Venäjään.
– Venäjä kääntyy sisäänpäin samalla kun se haluaa olla kansainvälisesti aktiivinen. Tämä tarkoittaa sitä, että epäviralliset kanavat aktivoituvat uudelleen. Siinä tämä aika muistuttaa kylmän sodan aikaa, että ei ole luottamusta, jolloin tietoa halutaan hakea itse ja omasta näkökulmasta. Samaan aikaan tulee vahvaa vastakkainasettelua ja jännitystä, jolloin tilannekuvaa halutaan saada kohdalleen.
Nato-selvitys kiinnostaa niin idässä kuin lännessä
Ulkomaiden tiedustelupalvelut ovat Suomessa kiinnostuneita juuri nyt esimerkiksi Suomen EU- ja Nato-politiikasta, kertoo Turvallisuuskomitean vanhempi osastoesiupseeri Juha-Antero Puistola.
– Nyt kun tuli julki ulkoministeriön Nato-selvitys, niin ollaan kiinnostuneita, miten sen aiheuttamat reaktiot otetaan vastaan poliittisissa piireissä. Se kiinnostaa varmasti niin idässä kuin lännessä, Puistola kertoo.
EU-politiikassa kiinnostaa se, miten Suomi suhtautuu Venäjän vastaisten pakotteiden jatkamiseen, Puistola kuvailee.
– Myös Suomen arktinen politiikka ja osaaminen tulevaisuudessa kiinnostaa. Vakoilu ei ole vain lyhytjänteistä.
Toisaalta pieni, mutta merkittävä osa tiedustelusta kohdistuu Suomen sotilaallisen suorituskyvyn arvioimiseen. Kiinnostusta lisäävät Suomen ilmoitus käynnistää hävittäjien korvaaja- ja laivue 2020 -hankkeet.
– Niissä yritetään päästä etulyöntiasemaan arvioimalla etukäteen, mihin Suomi kallistuu, Puistola sanoo.
Puistolan mukaan idän ja lännen vastakkainasettelu on nostanut uudelleen päätään Pohjois-Euroopassa.
– Tämä on lisännyt kiinnostusta kaikkiin Pohjois-Euroopan valtioihin ja myös Suomeen, joka on Euroopan unionissa, mutta ei ole sotilaallisesti liittoutunut. Siksi sen suuntautumista kannattaa pitkällä aikavälillä arvioida.
Venäjän tiedustelupalvelut ovat lisänneet erittäin voimallisesti toimintaansa Euroopassa, Puistola kertoo.
– Voidaan nähdä, ettei Suomi ole poikkeus tässä. Venäjä pyrkii tällä toiminnalla edistämään omia etujaan tietysti, mutta myös pyrkii aiheuttamaan hämmennystä ja jonkinlaista sekasortoa tukemalla joitakin liikkeitä tai puolueita, jotka hajottavat Euroopan yhtenäisyyttä.
Heini Särkkä
Vastaukset 15
Vanhimmat
Seuraavat kolme asiaa naapurimaissa kiinnostavat Venäjää:
1. puolustuskyky
=Suomessa liian vähän väkeä ja jahkaillaan paljon, jos venäjän armeija tulee hissukseen rajan yli huomaamatta, tai muuttoliike suomeen aloitetaan, ei sitä voi pysäyttää ihan äkkiä.
2. poliittinen yhtenäisyys
= Suomessa sellaista ei edes tarvita, koska kansasta tai armeijasta ei ole vallankumouksen tekijäksi.
3. kansan näkemykset.
= Suomessa: Matut ulos, eipäs, joopas.. suomi natoon, eipäs, joopas... Hallitus on huono, hallitus ei osaa... Mut jos venäjä hyökkää ni kyl me hallitusta puolustetaan ja niiden mamu politiikkaa... eipäs, joopas...
Lopputulos: Suomen kansa alkaa olla niin epäyhtenäinen, niin mamujen kyllästyttämä, että vaikka venäläiset tupsahtais maahan aseineen, niin ainoastaan muutamat sadat hurjapäisimmät isänmaan ystävät aloittaisivat mesoamisen.
Suunnitelma: Viskataan tuhansia erikoiskoulutettua maahan mukamas pakolaisina. Ai on vanha temppu? No, viskataan ne maahan rajan yli sopivista kohdista ja... ai vanha temppu sekin. No, solutetaan... aijaa. Vanha temppu taas.
Tulos: Hommahan toimii ihan itsestään. Rajat auki pakolaisille ja niiden seassa kaikki sisään. Nyt suomessa on vakituisten normaaliulkomaalaisten lisäksi tuhansia ja taas tuhansia tyhjäkäynnillä käyviä kauko-ohjattavissa olevia koneita, jotka odottavat vain signaalia... Aika herkullinen tilanne... Ja lähettäjäporukka kihertää onnesta...
Vastareaktio: Etsitään ne! Ei, kun minä olen irakista, olen pakoloinen, en minä ole vakooja osaan kyllä kieliä mutta kyllä tuolla kouluissa oppii... Eihän nyt perheitä voida epäillä. Ette te voi alkaa kansalaisuuden perusteella... Miten niin? Miten voitte epäillä kun olen töissäkin... Puhunko muka väärällä aksentilla, oletko rasisti? Minulla on parempaakin tekemistä kun kuunnella jotain vakoilu epäilyksiä. En varmasti ole, että kehtaatte syyttää kunniallista diplomaattia... Olen vain käymässä... Eei, auton takakontissa kyllä on pommi, mutta se on vain kopio, ei räjähtävä. En minä tiedä mistään vakoilusta, olen hortonoomi. Ei, ei, ei...
- Aza.
- No.
- Ootko vakooja?
- En tietenkään.
- Onks se sun 21 kaveri vakooja?
- Painu ny vittuu.
Tulos: suomessa ei ole vakoojia. Ehkä yksi tai kaksi, mutta nämä ovat vain katselemassa paikkoja. Ainoastaan on pottuuntuneita turisteja, jotka ei käsitä suomen intoa haukkua ulkomaalaisia vakoojiksi.
Missään ei myöskään ole todisteita siitä, että vakoojia olisi. On ainoastaan esitetty määritelmiä siitä, miten vakooja saattaisi toimia. Ja koska yritysvakoilu on yleistä, on tämä asia siirretty ulkomaalaisten viaksi, jotta oman maan ongelmia saataisi amerikan malliin peiteltyä.
Vakoilua ei oikein osaa käsittää normi kansalainen. Miksi ei voida tulla puhumaan rehellisesti asioista, vaan pitää urkkia ja vakoilla, ja antaa käsitys, että te ootte kohta kusessa? Miksi ei rehellisesti voida tehdä kauttakulku sopimusta, että venäjä hetkeksi tulee pitämään maahan leiriä, jonka jälkeen saatuaan hoidettua asiat pois päiväjärjestyksestä, purkaa leirin, siivoo jällensä, ja lähtee. Siinä se.
Ihan sama juttu esim. raiskaamisessa. Miksei asiaa voida hoitaa ihan sivistyneesti?
- Päivää, anteeksi.
- No mitä nyt?
- Sori nyt kun panettaa kovasti ja näytät tosi hyvältä, oisko sulla pari minuuttia aikaa? Koitan tulla niin äkkii ku voin.
- No okei vedä ny sit äkkii.
- Joo mä vähän tota hameen helmaa nostan... no.. no... menihän se.
- Uuh kyllä on hyv kalu sulla.
- Ooh... Joo on moni tätä kehua.
- No mitäs sinä täällä tähän aikaan?
- Kaverille uuh.. menossa... uuh...
- Minäkin tässä kaupasta juuri tulossa.
- Uuh ooh... joo ja minäkin.. ojoi ooh uuh.. nyt mä tuun.. uuuh...
- Ai on valmista? No ootas mä vähän pyyhkäsen.
- Oohoh.. joo kiitos. Jatkankin tästä matkaa.
- Joo kiva, hei hei.
- Moido.
Hmm.. tuo homma voi onnistua oikein hyvin, jos mies käyttää kumia, homma ok, mutta venäjän toimiin verrattuna oisko se sama sitten, jos venäjä hyökkäis suomeen sysärien kanssa, ampuis räkäpäillä ja viskelis harjotuskäsikranaatteja? Joo-o.
Sittenhän se vasta toimisikin!
Miksi ne vakoojat tarvitaan? Suomi on jo valmis antautumaan venäläisille tai ihan kenelle vaan jotka ovat asuneet idän rajan takaa. Burjätit, Tsetseenit,Mordovit, tiltut ovat jo valmiksi antautuneet.
Johan suomi antautui EU:lle, sitten mamuille. Nyt se kaavailee moskeijoita suomeen, ja seuraavaks venäläiset voi kävellä kädet taskussa rajan yli poliittisina pakolaisina, ja heidät otetaan vastaan ja ruokitaan ja juotetaan ja hyysätään. Halukkaita tulokkaita voidaan laskea kymmenien tuhansien mukaan. Mutta jos ihan vapaaehtoisestikin lähtevät lasketaan, tulee luku olemaan sadoissa tuhansissa.
Suhteellisuusteoria on helppoa. Jos yksi kunnon vakooja tarvii vähintään 10 palvelijaa ja avustajaa ympärilleen, niin 100 vakoojaa tekee jo 1000 hyysääjää ympärille. Parhailla voi olla käytössään kymmeniä avustajia.
Kunnon tyypit tunnistaa aina siitä että niillä on lauma perskärpäsiä kannoillaan, ihan niinkuin tuolla suurilla väylillä, missä pitkät rekat kerää kunnon perskärpäsautolaumat taakseen 80:n alueella.
Siellä on helvetin moni kova tyyppi miettiny millä ton lössin ohittaa ilman, että hänen omat perskärpäsensä joutuvat vaaraan, tai eksyvät isännästään.
Tähän on keksitty oiva ratkaisu. Autojen väri muutettiin mustaksi. Mutta muut ihmiset halus samanlaisia autoja, samalla värillä, yhtä komeita. Siksi perskärpästen eksyminen on harmillinen haitta, ja siksi kolareita usein tapahtuu, kun ne syöksyilevät liikenteen seassa olettaessaan näkevänsä isäntänsä auton, ja haluavat kainaloon turvaan, jos saisivat vaikka jonkin kivan tehtävän, jonka oikeaoppisesta suorittamisesta voi saada kivan pienen palkinnon.
Tämän oletettavasti on kirjoittanut eräs pieni ylenpalttiseen kutemiseen altis A luokan onnettomuus, joten täytyypä informoida niitä, jotka päättivät hänen uudesta sijoituksestaan...
Olenkin ihmetellyt missä se tyyppi on kun ei ole näkynyt. Taisit tehdä virheen jos sinulla osuutta hänen katoamiseensa... Tyypppi sattumoisin oli hyvin viihdyttävä. Kerran olen nähnyt enkä unohda.
Sietää vakoillakin Nato-Kokoomusfasistien noustua valtaan mieletön propagandavyörytys on toiminut CIA:n rahoituksella ja tehostamana.Venäjä turvaa omaa kansallista turvallisuutta ja samalla Suomenkin turvallisuutta USA:n maailmanlaajuiselta miehitykseltä.
Pitäisikö alkaa hohottamaan vai nauramaan vai kikattamaan? Et sinä mikään bäkman ole... Olet housut kintuissa suhmuroiva natotaukki. Pahemman kerran keksinyt harrastuksen itselleen - paskan työntäminen julkiseen levitykseen. Tykkäisit varmaan päätyä pellolle samassa muodossa?
Tää niljake on pahempi kun aza ja sen porukat ellei kyse ole saman porukan komentajasta..
Kukapa suomessa ei vakoilisi?